Veljesseura.org

Miten Raamattua tulisi tulkita? Tekstit ovat moniselitteisiä, eri aikakausina kirjoitettuja ja kaanoniin joukosta eri tekstejä valittuja.

Yksi tapa tulkita Raamattua on JT-kirjallisuuden valossa. Tämä tulkitsemistapa on ollut monellekin nykyJT:lle se ensimmäinen tapa perehtyä vaativaan uskonnolliseen ja osittain historialliseen teokseen.

Moni on aloittanut ensin Kirkkoraamatun lukemisesta ja sitten vaihtanut tulkintansa kohteen tyystin muuhun kirjaan eli Uuden maailman käännökseen. Eli Raamatusta alkaneesta tutkimisesta on siirrytty UMK:hon, joka on itse asiassa sorvattu oman tulkintakirjallisuutensa mukaiseksi, jotta ristiriidat eivät olisi niin suuria.

Raamattua voi lukea tietysti Herran sanana, jossa ei ole mitään tulkintaa tai sitten verrata kirjan vaiheita yleiseen historiaan tai kirkkohistoriaan.

Profeetalliset jaksot koskevat tulevia ja niiden tulkintaan vaaditaan varmaankin hyvin paljon uskoa, että näin tulee tapahtumaan. JT:t ovat jo yli sadan vuoden tulkinneet noita profetioita väärin eli ei olekaan käynyt niin kuiten he ovat kaikessa tulkinallisessa varmuudessaan opettaneet varmana "totuutena".

Raamattuun voi uskoa jossain määrin historiallisena kirjana, joka kertoo esimerkiksi Tacituksen mainintana Jeesuksesta eli että hän oli historiallinen henkilö. Uskoa kysyy se, pitääkö häntä Jujmalan poikana. Vaikkei pitäisikään, esimerkiksi Gandhi oli vaikuttunut hänen Vuorisaarnastaan ja sen rauhan ja rakkauden sanomasta.

Mitä mieltä olette JT:n tavasta tulkita Raamttua. Jos Raamattua tulkitaan UMK:n valossa, se on virheellinen. Vai olisiko sittenkin päin vastoin?

Vieras kirjoitti:Mitä mieltä olette JT:n tavasta tulkita Raamttua.

Mielestäni se että vt-seura laittaa omia oppejaan Jeesuksen suuhun (1914), kertoo tarpeeksi lafkan Raamatuntulkinnasta.

Vt-seuran tulkinnassa lähtökohta on sen oma näkemys, ja sen ympärille kehitellään tuki Raamatusta. Räikeimmillään kyse on juuri tuosta 1914-opista, joka tungetaan Jeesuksen suuhun ilman minkäänlaista Raamatullista(kaan) perustetta.

"Yksi tapa tulkita Raamattua on JT-kirjallisuuden valossa"

- Yksi monesta tavasta osoittaa tuon heikkous on oppien muuttumisen käytäntö. tuolloin vanha oppi muuttuu tabuksi, sitä ei saa käsitellä. Rehellisessä pelissä tulisi tarkastella avoimesti vanha selitys ja selvittää miksi vanha kanta oli kuten oli ja kuinka uuteen oppiin on saatu perustelu.

Sitä vaan ei voi, koska se on "totuus" ja totuushan ei yleisessä katsannossa miksikään koskaan muutu, mutta jos jotain opetetaan totuutena ja sitä muutetaan, niin kyllähän se vanha totuus on sitten pimitettävä.

Ettei kukaan sanoisi, että tulkinnassa olisi kyse valhetelusta aina sopivalla keinolla ja vippaskonstilla.

Moni saattaa vielä olla eri totuudessa, mihin on alun perin kastettu ja minkä opin on itse tutkinut.

Vieras kirjoitti:Raamattua voi lukea tietysti Herran sanana...

Raamattua jumalan henkeyttämänä tekstinä lukevat pakkaavat ohittamaan sen oleellisimman, jumalan olemassaolon varmistamisen. Jumalan olemassa olo kuvitellaan itsestäänselvyytenä ja sen jälkeen tarvitaan jos jonkinlaista selittelyä Raamatun tekstin suhteen.

Mitä mieltä olette JT:n tavasta tulkita Raamttua. Jos Raamattua tulkitaan UMK:n valossa, se on virheellinen. Vai olisiko sittenkin päin vastoin?

Vt-seuran oppimuutosten historia vastaa tuollaiseen kysymykseen hyvin tyhjentävästi.

Raamatun tulkitseminen on ihan oma tieteenalansa ja taiteenlajinsa. Ehdottaisin käytettäväksi vaikkapa KR92:ta. Kirjastosta voi lainata Aimo T. Nikolaisen Avaa Uusi testamenttisi-sarjasta vaikkapa Matteuksen evankeliumin ja lukea näitä kahta rinnan. Tämä AUT-sarja on hyvin kansantajuinen kommentaarisarja ja Uudesta testamentista on hyvä aloittaa.

Kun on päässyt alkeissa eteen päin, voi siirtyä sitten hieman vaativimpiin kommentaareihin. Ei raamatuntulkinta mitään erityistä uskoa edellytä, kriittisyyttä kyllä, sillä mitään ainoaa oikeaa totuutta ei ole. Aika ajoi sen ohi jo ensimmäisellä vuosisadalla.

Jo ikivanha, mutta hyvä yleisteos on niin kään Nikolaisen "Raamatun synty ja sisällys". Myös huomattavasti uudempi teos, Lars Aejmelaeuksen "Kristinuskon synty - Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan" on hyvä yleisteos.

Ainakin minulle on ollut huomattavasti helpompaa hahmottaa ensin kokonaisuus ja tämän jälkeen paneutua yksityiskohtiin.

Edit +-sarja

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Ainakin minulle on ollut huomattavasti helpompaa hahmottaa ensin kokonaisuus ja tämän jälkeen paneutua yksityiskohtiin.

Eikö JT-opetus keskity aika paljon yksityiskohtiin ja niiden ruotimiseen? Opista annetaan ymmärtää kokonaisuus, mutta ei Raamatusta (UMK:sta, joka on sovitettu oppiin).

Kerran eräs vanhin kritisoi, kun uudelle kiinnostuneelle annettiin tietoa kerralla liikaa.

Tietoa tulee tutkistelussa syöttää vähitellen ja tietyssä järjestyksessä, mikä kuuluu manipuloitiohjelman edistymiseen. Kiinnostunut ei lähde mukaan jos kuulee totuuden totuudesta yhdeltä istumalta. Pikkuhiljaa hivutettuna ja sosiaalisen painostuksen avulla, opetus juurrutetaan oppilaaseen.

Vieras kirjoitti:Kerran eräs vanhin kritisoi, kun uudelle kiinnostuneelle annettiin tietoa kerralla liikaa.

Muistan aivan saman. Olisiko ollut jopa kirjallisuudessa?

Muistelee olleen kirjoituksen, jossa hillittiin intoa lähteä ovityöhön. Mahtoiko niin olla, että vuosi piti olla jäsenenä ensin. Perustelut eivtät olleet sen kummemmat kuin siihen tapaan että ne opit jotenkin kunnalla istuvat ja kypsyvät mielessä tms. Vaikea asiaan on Raamatun perusteella mitään lykkäystä keksiäkään, jos sitten ollenkaan. Arvelisi, kun tulee mieleen, että Raamatussa mahdollisesti sanotaan myönteisessä mielessä jonkun henkilön ruvenneen välittömästi suureen ääneen ylistämään Jeesusta, kun oli tullut uskoon.

Muistelee olleen kirjoituksen, jossa hillittiin intoa lähteä ovityöhön.
Mahtoiko niin olla, että vuosi piti olla jäsenenä ensin.

Olen luullut että kastamattoman julisstajan täytyy osallistua ovityöhon ennen kasteelle menoa.?

Miten voi tulla jäseneksi, jos hillitään intoa lähtöä ovityöhön/kasteelle menoon....
Miten voi olla vuoden jäsenenä, käymättä ovityössä?

Vieraas kirjoitti:

Vieras kirjoitti:Kerran eräs vanhin kritisoi, kun uudelle kiinnostuneelle annettiin tietoa kerralla liikaa.

Muistan aivan saman. Olisiko ollut jopa kirjallisuudessa?

Miekin muistan tuon.

Konventissa esitettiin kuvaus, jonka mukaan kukkaa ei saa hukuttaa kaatamalla saavillista vettä päälle. Parempi tulos saadaan kun annetaan vettä pikkuhiljaa.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Raamatun tulkitseminen on ihan oma tieteenalansa ja taiteenlajinsa. Ehdottaisin käytettäväksi vaikkapa KR92:ta.

Älä helkkarissa nyt KR92 ehdota. On nimittäin kautta aikojen huonoin suomenkielinen raamatunkäännös OIKEIDEN asiantuntijoiden mukaan. (Tähän ei lasketa mukaan UM-käännöstö joka on väännös).

Hyviä käännöksiä KR33/38 tai Biblia. http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible

Raamattu itse esittää ne periaatteet, joiden mukaan sitä on selitettävä. Ei yli sen mitä on kirjoitettu.1Kor.4:6.
Raamatun selityksessä on otettava huomioon Raamatun olemus, muoto ja tarkoitus. kun näistä kolmesta pidetään kiinni, vältytään siltä, että ihminen asettuisi Raamatun mestariksi tai että hän tulkisisi sitä omien ajatustensa mukaan. Raamatun tarkoitus on pelastus uskon kautta Kristukseen.Joh.20:31, 2 Tim.3:15.

Jeesuksen lupauksen mukaan on olemassa Jumalan meille antama ilmoitus, joka on säilynyt meidän aikaamme ja on edelleen säilyvä, Matt.28:20, Luuk.16:29, Joh.8:31, 32, 17:20.

Raamattua on selitettävä Raamatulla, koska se on Pyhän Hengen ilmoitus, eikä luonnollinen ihminen voi ottaa vastaan sitä mikä on Pyhän Hengen, 2 Kor.2:14, 2 piet.1:20. Kun Raamatulla selitetään Raamattua, silloin Pyhä Henki itse selittää itseänsä.

"Olen luullut että kastamattoman julisstajan täytyy osallistua ovityöhon ennen kasteelle menoa.?"

Olisiko täsmennettävä että ei saa yksin mennä vaiko että tutkiskelua pitää olla vuosi, läsnäolijat toki asian muistavat tietävät, mutta tuontapainen intoa hillitsevä ja odottamaan kehottava kirjoitus on ihan varmasti ollut.