Veljesseura.org

Muistan niiltä ajoilta, kun tutkistelin jehovantodistajien kanssa seuran kirjallisuutta ja raamattuakin sieltä täältä, niin kaikki aina rohkaisivat minua menemään kasteelle.

Vakuuttelivat että kaikki asiat järjestyvät ja Jehova hoitaa ja huolehtii kaikesta, tärkeää on vain ottaa se tärkein askel, eli mennä kasteelle.

Eli annettiin ymmärtää, että Jehovasta tulee hyvin läheinen ihmiselle, jopa eräänlainen suhde Jehovaan.

Mutta sitten kun olin käynyt kasteella, niin kaikki alkoivatkin hokemaan uudenlaista ajatusta minulle, että kaste onkin vain kaiken alku ja kilpajuoksun alku ja ei sinällään ole vielä mitään merkityksellistä.

Jopa skitsotätini sanoi, että "eihän Jehovalta voi eikä saa tuommoisia rukoilla" , kun sanoin siitä että olin alkanut vakituiseksi osa-ajan tienraivaajaksi siksi, kun halusin jehovan huolehtivan kaikista tarpeistani.

Mutta ennen kastetta viljeltiin kuitenkin sellaista käsitystä, että kannattaa liittyä ja kasteelle pian, että Jehova huolehtii kyllä ongelmat ja muut sitten, jopa töitäkin tulee helposti, kun Jehova siunaa. No tulihan niitä jt-töitä, niistä vain ei maksettu palkkaa.

Kyllä minua onkin aika pahasti viilattu linssiin, koska kasteella käytyäni en tuntenut yhtään mitään, pelkkää samaa mitä ennenkin.

Ei se ollut hyvä alku, joo, ei ollut.

Onko kukaan tuntenut Jehovan antamaa rauhaa tai onnellisuutta kastetilaisuuden jälkeen?

Skitso jt-tätiäni olivat kuulemma demonit yrittäneet estää pääsemästä kastealtaalle, ja hän oli ollut tietysti onnellinen selätettyään demonit Jehovan avustuksella ja ollut myös voitonriemuinen kasteen jälkeen.

MItäpä sitä muuta toivois kuin että sais olla onnellinen noin "tärkeän" askeleen jälkeen.
Edes vähän, jos sais olla onnellinen, kiitos, aamen.

Itse ihmettelin jo lapsena sitä kun aikuiset puhuivat vakavissaan rukoilleensa demonit pois unistaan. Demonit olivat tulleet erään sisaren aivoihin spiritistisiä kohtauksia sisältävältä VHS-nauhalta. Joopajoo. Ensimmäinen asia, joka sai minut epäilemään Jawen olemassaoloa, oli hänen heikko vastausprosenttinsa rukouksiini. En koskaan, huom. koskaan, edes Jt aikoinani kokenut Pyhän hengen vaikutuksia tai sitten en ole ollut vain tarpeeksi otollinen Jumalalle. Koko Pyhän hengen rukoileminen tuntui minusta vain ajan tuhlaukselta.

Aika hiljaista oli linjan toisessa päässä minullakin, kun soittelin Jehovalle. Luo siinä sitten suhdetta, kun toinen ei vastaa eikä puhu mitään. Vaimon kanssa ongelma on ihan päinvastainen.

Se oli mielestäni koomista, kun jumalaa piti kiittää joka jumalan asiasta, esimerkiksi siitä että sai syödä itse tienattua ja kaupasta itse haettua ruokaa nassuun. Mutta kun tuli ongelmia, niin ne eivät olleet mitenkään jumalan vika, tai hänen vaikutusmahdollisuuksiensa rajoissa. Vaikka jos autonrengas puhkesi kenttäpalvelusreissulla. Tai konventissa sairastui oksennustautiin. Praise the Lord!

Eipä se kaste mitään arkielämässä muuttanut. Samat ongelmat, samat "siunaukset". Ainoastaan se lukitsi ajattelua tulevaksi vuosikymmeneksi, kunnes päässä napsahti ja "valtakunnan työ" jäi taakse. Sen jälkeen tipahti syyllisyyden tunne alas, pelkotilat hälventyneet ja olo on ollut kohtalaisen hyvä siitä lähtien. Tosin samat ongelmat ovat edelleen työstettävänä, tosin helpommalta tuntuu nyt työskennellä niiden taltuttamiseksi kun ei ole "siunauksia".

Jep, siunaukset on pahasta, ei uskalla oikein tehdä mitään mukavaa kun voi menettää siunaukset, joita ei oikeastaan ole.

Eräs Jt-veli sanoi, että hän on aina saanut töitä siksi , että on jehovantodistaja eli mielsi sen siunaukseksi että oli saanut töitä usein.

Mutta kuinka hän ei hiffannut sitä , että saavathan monet maailmallisetkin töitä usein tai jopa jatkuvasti, ei siinä siunauksella ole mitään tekemistä.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Jep, siunaukset on pahasta, ei uskalla oikein tehdä mitään mukavaa kun voi menettää siunaukset, joita ei oikeastaan ole.

Eräs Jt-veli sanoi, että hän on aina saanut töitä siksi , että on jehovantodistaja eli mielsi sen siunaukseksi että oli saanut töitä usein.

Mutta kuinka hän ei hiffannut sitä , että saavathan monet maailmallisetkin töitä usein tai jopa jatkuvasti, ei siinä siunauksella ole mitään tekemistä.

Onhan tossa kaiken järjen mukaan aikamoinen ristiriita. Jos palvoo Jehovaa tarpeeksi niin siunauksena hän järjestää palvojalleen töitä Saatanan maailmasta.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Mutta kuinka hän ei hiffannut sitä , että saavathan monet maailmallisetkin töitä usein tai jopa jatkuvasti, ei siinä siunauksella ole mitään tekemistä.

Muistan Jehovan siunanneen aivan erityisesti siivoojan, aamulehden jakajan ja provisiopalkkaisen myyjän töitä hakevia.

Vieraas kirjoitti:

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Mutta kuinka hän ei hiffannut sitä , että saavathan monet maailmallisetkin töitä usein tai jopa jatkuvasti, ei siinä siunauksella ole mitään tekemistä.

Muistan Jehovan siunanneen aivan erityisesti siivoojan, aamulehden jakajan ja provisiopalkkaisen myyjän töitä hakevia.

Joskus Jehova siunaa ja varjelee jopa eväämällä jonkun tietyn työpaikan.

On siinä Jehovalla kiirettä kun järjestelee työpaikkoja jehovantodistajille. Kiireistä johtuenko aivan jokainen viestintäkanavan kautta annettu aikamäärä on ollut jullikka ja saman kanavan jakamia oppeja laitetaan kaiken aikaa uusiksi?

Kun nyt tuli Jumalasta puhe, niin mietin vain mihin ihmeteot ovat päättyneet? Raamattuun niitä on kovasti kirjattu sekä vanhalle että uudelle puolelle. Miksi 2000 vuoden hiljainen kausi?

Eivätkö Jehovan todistajat (edes voidellut) voi parantaa sairaita, kuten apostolit tekivät?
Eikö Jehovan Jumala tee enää ihmetekoja?
Eikö taivaalta koskaan sada ruokaa enää nykyisin?
Eikö Helsingin jäähallin seinästä voisi solista kristallinkirkasta vettä ensi kesän piirikonventissa kaikkien juotavaksi, ja eikö kahdesta paketista HK:n Sinistä ja viidestä Vaasan Ruisleivästä voisi riittää kaikkien konventtivieraiden ruokkimiseen? Kulut pysyisi kurissa ja ne tähteeksijääneet ruokakorit voisi sitten toimittaa köyhille ja nälkää näkeville Hurstin kuppilaan.

Miksi ihmeteot ovat loppuneet? Ei muuten, mutta on helpompi uskoa, kun näkee jotain uskomatonta.

JK

"ei uskalla oikein tehdä mitään mukavaa kun voi menettää siunaukset, joita ei oikeastaan ole."

En lakkaa ihmettelemästä erinomaista kykyäsi joskus (aika usein) tiivistää sen oleellisen lauseenpuolikkaaseen!

Vieras kirjoitti:Miksi ihmeteot ovat loppuneet? Ei muuten, mutta on helpompi uskoa, kun näkee jotain uskomatonta.
JK

Epäilen taivaallista talouskriisiä. Ovat epäilemättä ulkoistaneet nämä hommat maailmallisille organisaatioille.

Vieras kirjoitti:Kun nyt tuli Jumalasta puhe, niin mietin vain mihin ihmeteot ovat päättyneet? Raamattuun niitä on kovasti kirjattu sekä vanhalle että uudelle puolelle. Miksi 2000 vuoden hiljainen kausi?

Tämä sama ristiriita käväisi mielessä JT-aikoina. Kyllä Jehova välillä tekee nykymaailmassakin ihmetekoja, mutta paljon säännöstellymmin kuin Raamatun aikoina. Vuosikirjahan kertoo miten ihmeen kautta Totuutta™ janoavia on löydetty vaikka keskeltä Siperiaa. Myös kieppareilla oli tapana raportoida ihmeistä. Muistan ainakin miten jossain (Etelä-Amerikassa, Väli-Amerikassa?) Jehova kosti todistajiensa murhan välittömästi lento-onnettomuuden avulla. Samoin sen hienon tarinan, missä suurikokoinen enkelihahmo suojeli kahta sisarta murhamies-narkkarin ovella. Kieppareiden oli näitä legendoja luonnollisesti helppo kertoa, koska mitään ei jäänyt hävettävästi talteen paperille.

Onko vartiotornilla kanta noiden ihmeiden loppumiseen ? Muistelee joskus jt.na esiintyneen net-kirjoittaneen antaneen oikein Raamatun jakeen että ihmeitä ei voisi enää olla olemassa.

Vieras kirjoitti:...että ihmeitä ei voisi enää olla olemassa.

Niin, ihmeet ovat tosiaan loppuneet.

Sillä tavoinhan se selitetään jehovantodistajille, että meidän aikoinamme ei olisi ihmeitä.

Mutta miksi?

Jotenkinhan se täytyy selittää, kun ihmeitä ei nyt vaan tapahdu.
Ja koska raamatun aikoina "tapahtui" jos minkäkinlaisia ihmeitä, niin tottahan se täytyy jotenkin selittää, että miksi silloin tapahtui ja nyt ei tapahdu.

No, tietystikään ihmeitä ei ole koskaan oikeasti tapahtunutkaan, mutta lapsenomaiset jehovantodistajan uskovat vt-seuran selitykset tästäkin asiasta.

Jos vt-seura sanoo, että ihmeitä tapahtui raamatullisina aikoina siksi, että ihmiset saattoivat paremmin uskoa Jehovan olevan olemassa, niin se on ihan hyvä selitys.

Meidän nykyajan ihmisten ja jehovantodistajien taas näköjään ei tarvitse nähdä ihmeiden tapahtuvan, koska silloin olisi liian helppoa alkaa uskomaan, ja ei tarvitsisi käydä kentällä eikä hankkia jäseniä seuralle, eikä pitää raamatuntutkisteluja, koska ihmiset uskoisivat jo valmiiksi Jehovaan.
Niin, ihmiset uskoisivat muutenkin , ei tarvittaisi Vartiotorni-seuraa, ja sehän ei tietenkään sopisi Vartiotorni-seuralle semmoinen ja hyvä vartiotorni bisnes kuivuisi ihan kokoon ja kuolisi pois.