Sivu 1/2
Keppiä lapsille!
Lähetetty: 24.09.2007 21:58
Kirjoittaja Kaarmis
1. syyskuuta 2007 Vartsikka kehottaa taas antamaan lapsille keppiä. Tutkittavassa kirjoituksessa s. 23 kpl 8 sanotaan:
"Toisaalta kurin laiminlyöminen ei ole huomaavaisuutta lapsia kohtaan. Jehova ohjasi henkensä välityksellä Salomon kirjoittamaan: "
Joka keppiä säästää, vihaa poikaansa, mutta joka häntä rakastaa, se todella tarkkaa häntä kuria käyttäen." (Sananlaskut 13:24.)"
Tällä kertaa ei tuohon lainaukseen ole liitetty mitään muita lievennyksiä kuin edellisen kappaleen lauseet: ""Jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa", Paavali kirjoitti. On tärkeää huomata, että kurittaminen, josta raamattu puhuu, ei tarkoita pelkästään rankaisemista. Se merkitsee myös valmentamista ja opettamista."
Järjestö kehottaa näin rikkomaan Suomen lakia ja pahoinpitelemään lapsiaan!
Muokkasin otsikon vähemmän capsitetuksi
- Alueveli
Re: Keppiä lapsille!
Lähetetty: 24.09.2007 22:46
Kirjoittaja AchanBeroean
Kaarmis kirjoitti:
Järjestö kehottaa näin rikkomaan Suomen lakia ja pahoinpitelemään lapsiaan! :shock:
Lahkokirjallisuuden vuotuiseen reseptiin tuntuu kuuluvan vähintään kerran vuodessa tuon nimenomaisen Raamatunkohdan soveltaminen eli muistuttaminen kurittamisesta.
1970-luvulla suositeltiin sievistelemättä "selkäsaunaa".
Alla on parikymmentä näytettä ko. teemasta.
*** w05 15/6 s. 23 kpl 19 Vanhemmat, pitäkää huolta perheenne tarpeista ***
Myös kurin pitäminen on tärkeä ilmaus vanhempien rakkaudesta. ”Jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa.” (Heprealaisille 12:6.) Kurin laiminlyöminen on toisaalta ilmaus vanhempien vihasta! (Sananlaskut 13:24.) Jehova kurittaa aina tasapainoisesti, ”sopivassa määrin” (Jeremia 46:28). Epätäydellisten vanhempien ei ole aina helppo löytää tällaista tasapainoa. Siihen kannattaa silti pyrkiä. Luja, rakkaudellinen kuri auttaa lasta kasvamaan niin, että hän voi elää onnellista, tuottoisaa elämää (Sananlaskut 22:6). Eivätkö kaikki kristityt vanhemmat haluakin lapselleen juuri sitä?
*** w04 15/6 s. 5 Voiko Raamatusta olla apua lastenkasvatuksessa? ***
Hyvien tulosten saamiseksi lapsille on tärkeää antaa rakkaudellista kuritusta. Miten vanhemmat saattaisivat ’ärsyttää lapsiaan’? Jos kuritus ei vastaa väärinteon vakavuutta tai sitä annetaan hyvin kriittisesti, lapset panevat vastaan. Kuritusta tulisi aina antaa rakkaudellisesti (Sananlaskut 13:24). Jos perustelet lapsille ratkaisusi, he ymmärtävät, että kuritat heitä rakkaudesta. (Sananlaskut 22:15; 29:19.)
*** w03 1/10 s. 21 Mitä Raamatussa tarkoitetaan kurilla? ***
Kaikkien niin perhepiirissä kuin kristillisessä seurakunnassakin täytyy ymmärtää kurin tarkoitus. Tämä pitää paikkansa erityisesti niistä, joilla on asemansa vuoksi valtaa, esimerkiksi lasten vanhemmista. Sananlaskujen 13:24:ssä sanotaan: ”Joka keppiä säästää, vihaa poikaansa, mutta joka häntä rakastaa, se todella tarkkaa häntä kuria käyttäen.”
*** w02 1/3 s. 32 ”Tämä voi hiukan sattua” ***
Kristityt vanhemmat tietävät, että Jumalan sana on oikeassa, kun se sanoo: ”Mikään kuri ei tosin nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” (Heprealaisille 12:11; Sananlaskut 13:24.)
*** w01 15/12 s. 28 Vanhemmat – antakaa lapsillenne, mitä he tarvitsevat! ***
Monissa maissa sallivan, yksilönvapautta korostavan yhteiskunnan vaikutus tekee kuitenkin tämän neuvon noudattamisesta vaikeaa. Mistä vanhemmat voivat sitten saada apua? Jumalaapelkäävät vanhemmat tajuavat lastensa olevan ”perintö Jehovalta” (Psalmit 127:3). Siksi he etsivät neuvoja heidän kasvattamiseensa Jumalan sanasta, Raamatusta. Esimerkiksi Sananlaskujen 13:24:ssä sanotaan: ”Joka keppiä säästää, vihaa poikaansa, mutta joka häntä rakastaa, se todella tarkkaa häntä kuria käyttäen.”
*** w98 1/4 s. 17 kpl 12 Kirja Jumalalta ***
”Kuriksi” käännetty kreikkalainen substantiivi merkitsee ’kasvatusta, valmennusta, opetusta’. Raamatun mukaan tällainen kuri eli opetus on todiste vanhempien rakkaudesta (Sananlaskut 13:24). Lapset kukoistavat, kun heitä ohjataan selvien moraalisten suuntaviivojen mukaan, jotka auttavat heitä kehittämään oikean ja väärän tajun. Asianmukaisen kurin saaminen auttaa heitä tuntemaan olonsa turvalliseksi: se kertoo heille, että heidän vanhempansa välittävät heistä ja siitä, millaisia heistä kasvaa. (Vrt. Sananlaskut 4:10–13.)
*** w97 1/8 s. 12 kpl 13 Uskollinen palvelus Jehovan järjestön yhteydessä ***
Esimerkiksi uskolliset vanhemmat tietävät, että heidän täytyy kurittaa lapsiaan (Sananlaskut 13:24). He huolehtivat kuitenkin siitä, että he eivät ärsytä lapsiaan kurittamalla heitä ankarasti suutuspäissään tai pommittamalla heitä alituisella arvostelulla. Jos lapsista tuntuu, etteivät he pysty koskaan miellyttämään vanhempiaan tai että heidän vanhempiensa palvonta näyttää vain tekevän nämä kielteisiksi ja arvosteleviksi, he voivat masentua ja siksi lopulta vieraantua tosi uskosta. (Kolossalaisille 3:21.)
*** w95 1/10 s. 16 kpl 14 Vanhemmat ja lapset, pankaa Jumala ensi sijalle! ***
Mutta ’lapsen valmentaminen tiensä suuntaan’ vaatii enemmän kuin vain halauksia ja suukkoja. Lapsi tarvitsee myös rakkaudellista kuria, jotta hänellä olisi viisautta välttää elämän salahaudat. Vanhemmat osoittavat todellista rakkautta ’tarkkaamalla lastaan kuria käyttäen’. (Sananlaskut 13:1, 24; 22:6.)
*** w94 15/7 s. 18 kpl 12 Työskennelkää kovasti huonekuntanne pelastukseksi ***
Lapset tarvitsevat kipeästi myös kuria. Sinun tulisi vanhempana asettaa heille rajat. Sananlaskujen 13:24:ssä sanotaan: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.” Raamattu ei kuitenkaan tarkoita, että kuritusta täytyy aina antaa remmi kädessä. Sananlaskujen 8:33:ssa sanotaan: ”Kuritusta kuulkaa”, ja meille kerrotaan, että ”nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään” (Sananlaskut 17:10).
*** w93 1/5 s. 6 Raamattu – käytännöllinen opas nykyajan ihmiselle ***
”Avioliittoni oli hajoamassa”, hän muistelee. ”Minulla ei ollut aikaa luoda merkityksellistä suhdetta lapsiini. Vain se, että sovelsimme sitä, mitä Raamatussa sanotaan perhe-elämästä, saattoi yhdistää meidät.” (Sananlaskut 13:24; 24:3; Kolossalaisille 3:18–21; 1. Pietarin kirje 3:1–7.)
*** w90 15/5 s. 29 Muista Luojaasi nuoruudessasi ***
Mutta rakkaudellinen isä tai äiti on valpas kuulemaan tietoja siitä, että hänen lapsensa on käyttäytynyt huonosti, ja antaa asianmukaista kuria tarpeen mukaan. (Sananlaskut 13:24) Kuka kristitty isä tai äiti todellisuudessa haluaa säilyttää sallivaisuuteen perustuvan ystävyyden, mutta menettää lapsensa oikean kurin puuttuessa? – Sananlaskut 22:15.
*** w88 15/8 s. 29 Kristillisen ykseytemme säilyttäminen ***
Lastenkasvatus: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.” (Sananlaskut 13:24) ”Älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” – Kolossalaisille 3:21
*** w86 1/11 s. 30 kpl 13 Perheongelmien ratkaiseminen Raamatun neuvojen avulla ***
Nauttikaa yhdessä tervehenkisestä rentoutumisesta. Tehkää tapaamisesta suuriarvoinen tilaisuus. Järkevä kuri ilmaisee rakkautta. (Sananlaskut 13:24) Toisinaan ongelmat saattavat kuitenkin tuntua musertavilta. Painostusta tulee monelta taholta. Miten kaikki tämä voidaan kestää?
*** w82 15/1 s. 17 kpl 9 Jehovan miellyttäminen perheenä ***
Vanhempia kehotetaan myös käyttämään oikaisun vitsaa tarvittaessa. (Sananl. 13:24; 29:15) Vaikka olemme käsitelleet vain lyhyesti aviomiehen ja vaimon vastuita, on selvää, että Jehovan järjestelyn mukaan valtaa tulee perheessä käyttää rakkaudellisesti ja oikeudenmukaisesti.
*** w80 1/5 s. 29 Syvempää näkemystä uutisiin ***
Selvästikin uudet menetelmät, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä Jumalan viisaus on esittänyt lastenkasvatuksesta, menestyvät huonosti. Joka lastaan rakastaa, sanoo Sananlaskujen 13:24, ”se häntä ajoissa kurittaa”.
*** w79 1/8 s. 4 Lapsemme – perintö Jehovalta ***
Tärkeä osoitus vanhempien rakkaudesta kuvaillaan Sananlaskujen 13:24:ssä: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.” Samantapainen Raamatun ohje toteaa: ”Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.” – Sananl. 29:15.
*** w78 15/1 s. 11 kpl 6 Yhteistoiminta perheykseyden hyväksi ***
Kun molemmat vanhemmat ovat uskovia, niin he voivat olla yhteistoiminnassa Jumalan sanan viisaitten opetusten soveltamisessa lastenkasvatuksessa. – Sananl. 13:24; 22:6.
*** w77 15/1 s. 45 ’Niin kuin öljypuun vesat minun pöytäni ympärillä’ ***
Tämä käsitti sekä opetusta että oikaisua. Raamattu itse osoittaa, että ”joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa”. (Sananl. 13:24) Olemme aina olleet valppaita lastemme kurittamisessa. Pelottaa ajatellakin, millaiset tulokset olisivat voineet muuten olla.
*** w75 1/3 s. 105 kpl 7 Osoitatko arvostusta? ***
7 Kun tähän kysymykseen vastataan, pitäisi kiinnittää huomiota siihen, millainen asenne kodissa ilmenee kurin antamista ja saamista kohtaan. Isä, joka rakastaa lapsiaan, pitää huolen siitä, että he saavat tarpeellista kuria. (Sananl. 13:24) Sananlaskujen kirjan neljännen luvun ensimmäinen jae kehottaa meitä arvostamaan kuria, kun se sanoo: ”Kuulkaa, lapset, isän kuritusta [kuria, Um] ja kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä.”
*** w73 15/12 s. 570 kpl 21 Millaista kasvatusta lapset tarvitsevat? ***
Siksi Raamattu sanookin: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.” (Sananl. 13:24) Isä tai äiti osoittaa todellista rakkautta, jos hän tekee kaiken voitavansa oikaistakseen lastaan käyttäen selkäsaunaakin.
*** w72 15/7 s. 325 kpl 8 Miten suhtautumisesi valtaan vaikuttaa elämääsi ***
Vanhempien on tehtävä aloite, erityisesti lapsen varhaisina kehitysvuosina. Se merkitsee sen tekemistä, mitä sanotaan Sananl. 13:24:ssä (Um): ”Joka rakastaa [poikaansa], se etsii häntä kurituksen antamiseksi.” Kun kuria tarvitaan ja sitä seuraa joka kerta hyvin perusteellisesti ajateltu oikaisu ja neuvonta, niin se tavallisesti synnyttää lapsissa oivallisen kunnioituksen vanhempien valtaa kohtaan. Mutta tämä näyttää monista vanhemmista vaativan liian paljon vaivannäköä, kun he haluavat levätä huolista, joita tulee muilta suunnilta heidän elämässään.
Lähetetty: 25.09.2007 02:39
Kirjoittaja Istuva Härkä
VT-seura tänä päivänä ei enää näe fyysistä kuria tarpeellisena, olen sen niin ymmärtänyt, kirjallisuudessa ei enää selkäsaunaa tai kepin käyttöä erillisin kehotuksin suositella. Aikoinaan seura rohkaisi fyysiseen kurittamiseen ilman rajoja, kunhan rangaistus olisi vähintäänkin lapsen pahuuden vertainen. Tietenkään sellaista opetusta ei enää voida modernissa maailmassa väkisin syöttää sivistyneille ihmisille, ja siksi puhutaan vain rakkaudellisesta mutta lujasta kurittamisesta, mutta tuon ohjeen mukana tarjotaan silti aina painotetusti raamatun vitsa-kohtaa, jotta säilytetään mahdollisuus fyysisen kurituksen antamiseen jäsenten keskuudessa ilman että kuitenkaan voidaan suoraan asiasta syyttää Seuraa.
Ymmärtääkseni kuitenkaan nykyiset nuoret vanhemmat eivät enää yleisesti lyö nahkaremmillä perseeseen kuten minun lapsuudessani tapahtui. Ja toivon todella että todistajalapset eivät enää niin kärsisi tästä kommunistisesta kasvatusopista jossa tottelevaisuus luodaan todellisen pelon avulla. Minä sain pienenä kärsiä ja se kasvatti minussa suurta vihaa vanhempiani kohtaan luoden sopivan pohjan vastenmielisyydelle ja kapinoinnille 'pakotetusti isän kanssa kentällä käymistä' kohtaan. Tiukka ja ankara kuri loi minun kohdallani pikemminkin kummallisen kalvon joka piti minut heikkona ja pelokkaana pienenä mutta aiheutti suurta pyristelyä vanhempana ja sitä kautta melkeinpä vihaa koko ympäröivää yhteiskuntaa ja järjestelmää kohtaan johtaen sittemmin ikävempiin ilmiöihin.
Että sellaista tuo rakkaudellinen Kuri loi minun kohdallani ja tiedän ettei kaikilla muillakaan aivopesu fyysisyyksineen ole mennyt aivan läpi ja se näkyy tänäpäivänä osittain tämän foorumin hyvinvoinnissa.. Tosin eivät kaikki ole joutuneet sellaista kovaa kuria kestämään, kaikista vanhemmista kun ei ole lapsien 'hakkaamiseen' vaikka kuinka järjestelmä siihen kehottaisi.
Lähetetty: 25.09.2007 12:35
Kirjoittaja Aamu
"Kuri" on aika laaja käsite eikä se nyt voi tarkoittaa pelkkää "vitsaa". "Selkäsauna" on (tässä tapauksessa) myös eri asia kuin "hakkaaminen" tai "pahoinpitely". Itse sain pienenä (nimenomaan pienenä, iän karttuessa vihaiset vanhemmat vain puhisivat, että kyllä tuon ikäisen pitää jo puhetta ymmärtää) ruumiillistakin kuritusta, mutta en koskaan pahoinpitelyä. Pikku tukistus tai pari vitsanheilautusta takamuksille eivät pahemmin sattuneet, mutta nöyryyttäväähän se oli. Tiesi, että isot aikuiset voisivat satuttaa pahastikin, mutta eivät sitä kuitenkaan koskaan tehneet. Myös se, että tuotiin ääneen esille se, että vain sellaisia kuritetaan "vitsalla" ketkä eivät suostu kuuntelemaan puhetta, pisti ajattelemaan, ja näin jälkeenpäin analysoiden, minun kohdallani se todellakin toimi niin kuin pitikin. Achanin lainaamissa kohdissa oli myös tuotu useammassa esille että nuhde on se ensisijainen "kuri".
Vasta myöhemmin tulin ajatelleeksi, olisiko Raamatun tai vt-seuran kehotuksilla ollut asiaan jotain vaikutusta omassa tapauksessani, enkä oikein jaksa uskoa siihen. Jollainhan ne lapset on pidetty kurissa ennen Raamattuakin, eikä suvun tulevaisuuden hakaaminen hengiltä liene hyödyttänyt ketään. Itse ymmärrän ko. raamatunkohdan olevan lähinnä symbolinen "vitsan" tarkoittaessa yleisesti kuria. Ei siinä tosin kiellettäkään kirjaimellistakaan vitsaa. Omista lähtökohdistani käsin voisin helposti sanoa, että ei sitä tarvitsekaan kieltää, mutta ymmärrän yhtä helposti, mitä tämän raamatunkohdan kirjaimellinen tulkinta voi aiheuttaa. Vt-seura kyllä muistuttaa, ettei sen remmin tarvitse koko ajan kädessä olla, mutta se kyllä saa olla. Vähän tulella leikkimistä on tuo minusta. Milloinkahan Jenkeissä joku nuori jt haastaa porukkansa oikeuteen kurituksesta... Muodollisesti, tässä asiassa jätetään ratkaisu ja tulkinnan vapaus vanhemmille, mutta käytännössä rivien välistä paistaa suoranainen yllytys. Fyysinen kuri ei ehkä ole tarpeellista mutta "ei kai se pahastakaan voi olla kun Raamatun aikoinakin niin tehtiin."
Lähetetty: 25.09.2007 12:38
Kirjoittaja Vieras
Tuosta täytyisi tehdä ilmoitus sille lapsiasiamiehelle, "tiedoksi niitä toimenpiteitä varten, jotka harkitsette tarpeelliseksi".
Lähetetty: 25.09.2007 14:06
Kirjoittaja Torninvartija
Vartiotorni on tässäkin asiassa jämähtänyt 1950-luvulle, kun muu maailma on muuttunut. Eihän se kepin tai vitsan tarvitse välttämättä olla puuta tai nahkaa, oleellista on muistuttaa ankarasta kurista. Ennen vanhaan Israelissa niskoittelijat kivitettiin, on siis varsin armollista, että nykyään Jumalan järjestely on se, että heidät ainoastaan suljetaan perheen, suvun ja ystävien ulkopuolelle. Tällähän jehovantodistajat uhkaavat lapsiaan ja nuoriaan, eivätkä pelkästään uhkaa.
Lähetetty: 25.09.2007 14:21
Kirjoittaja Markku Meilo
Torninvartija kirjoitti:Vartiotorni on tässäkin asiassa jämähtänyt 1950-luvulle...
Niinpä tuleekin mieleen muistikuvia tuolta ajalta. Karttaminen ei ollut vielä tuolloin yhtä hyvässä huudossa kuin nykyään, joten nokkela jt-äiti uhkasi lähettää poikansa kasvatuslaitokseen.
Ennen vanhaan Israelissa niskoittelijat kivitettiin,...
Niinpä 1950-luvulla lukijain kysärissä varmuuden vuoksi valistettiinkin jehovantodistajia sekä hyvän tahdon ihmisiä, että maallinen laki ei enää anna mahdollisuutta kivittämiseen.
mm
Lähetetty: 25.09.2007 15:27
Kirjoittaja gloo
Otetaan nyt vielä tällainenkin lainaus...
"”Keppi ja ojennus viisautta antavat, mutta valloilleen päästetty poika tuottaa äidilleen häpeää.” (Sananlaskut 29:15.) Jotkut kammoksuvat sanaa ”keppi”, koska he ajattelevat sen viittaavan jonkinlaiseen lasten pahoinpitelyyn. Niin ei kuitenkaan ole. Heprealainen ’keppiä’ tarkoittava sana tarkoitti sauvaa, jollaista esimerkiksi paimen käytti lampaittensa ohjaamiseen – ei niiden pieksemiseen. Keppi edustaa sen vuoksi kuria." g97 8/8 8-11
Re: mm
Lähetetty: 25.09.2007 15:46
Kirjoittaja Torninvartija
gloo kirjoitti:Otetaan nyt vielä tällainenkin lainaus...
"”Keppi ja ojennus viisautta antavat, mutta valloilleen päästetty poika tuottaa äidilleen häpeää.” (Sananlaskut 29:15.) Jotkut kammoksuvat sanaa ”keppi”, koska he ajattelevat sen viittaavan jonkinlaiseen lasten pahoinpitelyyn. Niin ei kuitenkaan ole. Heprealainen ’keppiä’ tarkoittava sana tarkoitti sauvaa, jollaista esimerkiksi paimen käytti lampaittensa ohjaamiseen – ei niiden pieksemiseen. Keppi edustaa sen vuoksi kuria." g97 8/8 8-11
Toisinaan Vartiotorni-seuran kirjallisuuteen eksyy Brooklynin liberaalien ajatuksia.
Raamattua voidaan tulkita halutulla tavalla kulloiseenkin aikaan ja yhteiskuntaan sopien. 1950-luvulla lapsien lyöminen oli vielä hyväksyttävä kasvatusmetodi. Silloin Herätkää-lehdelle ei olisi tullut mieleenkään selittää, että keppi on sellainen paimenen keppi, jota käytetään lampaiden kevyeeseen ohjailemiseen eikä sillä herranen aika lampaita lyödä. Kun yhteiskunta yleensä paheksuu lasten lyömistä tai jopa kieltää sen lailla, on raamatullinen paimenen keppi muuttunut lempeämmäksi myös yhdysvaltalaisten jehovantodistajien silmissä.
Lähetetty: 25.09.2007 16:20
Kirjoittaja Lehtiveli
JT:t ovat uudemmassa kirjallisuudessaan ovelasti muokanneet sanamuodot niin, että äkkinäiselle tulee mielikuva siitä, että kurinpitomenetelmät olisivat jotenkin nykyaikaistuneet. Kyse onkin ovelasta sumutuksesta, sillä länsimaissa, joissa fyysistä kepitystä ei enää hyväksytä, ovat myös ne koulutetummat ja sivistyneemmät JT:t, joille kepityksen suosiminen 2000-luvulla ei enää toimi.
Todellisuudessa itkevät ja valittavat lapset viedään yhä vessaan tukkapöllylle, aivan kuten aina ennenkin. Tai näin ainakin tilanne oli vielä muutamia vuosia sitten kun kokouksissa kävin.
Lähetetty: 25.09.2007 22:18
Kirjoittaja Witless
Lehtiveli kirjoitti:Todellisuudessa itkevät ja valittavat lapset viedään yhä vessaan tukkapöllylle, aivan kuten aina ennenkin. Tai näin ainakin tilanne oli vielä muutamia vuosia sitten kun kokouksissa kävin.
Luulen että tässä asiassa järjestön sisäinen kulttuuri muuttuu hitaasti, vaikka kirjallisuudessa äänensävyjä pehmennettäisiinkin.
Taitaa muuten länsimaissa olla aika vähissä ne organisaatiot joissa pyrkimys on pitää vilkkaimmassakin iässä olevat vuoden-parin ikäiset pikkulapset
viisi tuntia viikossa hiirenhiljaisina. Ei ehkä ole kovin realistinen odotus, siksi väkivaltakin on täytynyt ottaa avuksi.
Lähetetty: 25.09.2007 23:34
Kirjoittaja Camus
http://jmm.aaa.net.au/articles/1130.htm
Tuo artikkeli kertoo Jehovantodistaja-isästä joka tappoi 12v tytärensä sähköjohdolla piiskaamalla.
Ise en enää muista mistä tuo "40-1 x 3" lyöntiä on peräisin, mutta kai sellainenkin raamatusta löytyy.
Muistan yhden konventin jossa tytär joutui lavalle kokemuksena kertomaan miten hänelle annettu selkäsauna, vyöllä, autoi häntä pysymään totuudessa. En silloin tuntenut sanaa myötähäpeä, mutta tuo tilanne syöpyi kyllä lähtemättömästi mieleen.
Lähetetty: 25.09.2007 23:48
Kirjoittaja Nezumi
Itse kuulin taas kerran, ei niin kovin pitkä aika sitten, kuinka se on niin hyödyllistä opettaa pienestä pitäen tuollaiseen hiljaa istumiseen. Tyyliin :'Ei nämä pikkumuksut pysy hetkeäkään paikallan/ovat niin levottomia/jnejne kun ei niiden tarvi olla tai ei opeteta olemaan, toista on todistajilla kun opetetaan siihen, että pitää olla..niin sujuu sitten muuallakin..'. Perus ajatus tuollainen, joskaan en taas kerran tarkasti sanamuotoa muista. Siihen ei tosin ainakaan sillä kertaa puututtu, et mitä menetelmiä tuohon sitten tarvittaessa käytettäisiin. Joskin muisitkuvia on jokusen vuoden takaa, kun vietiin huutavaa naperoa vessaan ja taisipa joku päätyä autoonkin istumaan joskus 'jäähylle' eikä ikää tosiaan ollut ihan mahdottomasti.

Lähetetty: 26.09.2007 00:06
Kirjoittaja Markku Meilo
Camus kirjoitti:Tuo artikkeli kertoo Jehovantodistaja-isästä joka tappoi 12v tytärensä sähköjohdolla piiskaamalla.
Teokraattisesti huomionarvoista on se, että Lareen jt-äiti oli hoitoalnan ammattilainen ja osasi oikealla tavalla auttaa tuossa surmaamisessa, tukkimalla Lareen suun.
Siinä hengellisessä paratiisissa elävän maailman onnellisimman kansan ilmentymä, valitettavsti ei ainoa laatuaan.
Lähetetty: 26.09.2007 10:47
Kirjoittaja PoterO
Henkinen kaltoinkohtelu on vähintäänkin yhtä vakaavaa kuin fyysinen. Lapsien tottelemattomuuden kerrotaan tekevän Jehovalle pahan mielen. Valtakunnansalilla voikin sitten kuunnella miten huonotuulinen Jehova on toiminut muinaisina aikoina ja tulee toimimaan Harmagedonissa.
Itse koin lapsena Jehovalla pelottelun epäsuorana kuolemalla pelotteluna. Demoneja tai Saatanaa en pelännyt niinkään, kuin rakkaudellista ja oikeudenmukaista Jehovaa.