Isosiskoiltani, rakkaudella...

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Ellen
Viestit: 139
Liittynyt: 24.09.2007 19:57
Paikkakunta: Österbotten

Elämän askeleita

Viesti Kirjoittaja Ellen »

Hyvä Kirsieveliina! Olet rakentamassa upeaa,itsenäistä vahvan ihmisen riippumatonta elämää. Minua ilahduttaa ja ilmiselvästi Sinua itseäsi myös se ,että olet ryhtynyt OPISKELEMAAN. Jatka niin,avarra ajatuksiasi,suorista edelleen selkärankaasi,avaa silmäsi ja korvasi elämän kauneudelle ja myös raadollisuudelle. Sinulla on tässä elämässä lopultakin vain itsesi ja ikioma elämäsi. Tervettä itsekkyyttä saa olla.Rajat piirrät vain Sinä. Elä rohkeasti nyt itseäsi tai muita vahingoittamatta eli usko elämään ENNEN kuolemaa. Lämmöllä EB
Omnia mea mecum porto
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Elämän askeleita

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Ellabella kirjoitti:... usko elämään ENNEN kuolemaa.
Pirun hyvä ajatus, etenkin kun muistaa, että kuolemaa edeltävästä elämästä on ziljoona kertaa enemmän havaintoja kuin kuolemanjälkeisestä elämästä.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Kirsieveliina

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

Istuva Härkä kirjoitti:Hienoa että joku julkaisee noin täysin määrin tarinaansa kokemuksistaan, niitä lukee moni nimenomaan 'kuplan' laitamilla pyörivä ja elämäänsä ja kaiken merkitystä miettivä, kerta aina ei vain se muka täydellinen yhteisökään tarjoa pienelle ihmiselle mitään turvaa, vaan jopa pelkkää ahdistusta..sitä ei moni haluaisi uskoa, mutta koettu on omallakin kohdalla, tosin hyvin paljon lievimmässä määrin.
Tervetuloa vaan ja anna ajatuksen laulaa vertaistuen valtatiellä jos siltä tuntuu, sitä kaivataan ja tarvitaan jotta asialla on merkitystä! :)
Juu, avoimesta keskustelusta on aina iloa kaikille osapuolille.

Luonnollisesti tarinan kertomiseen julkisesti on aina syy: minulla ei ole mitään salailtavaa, pidäteltävää tai hävettävää lapsuuteni / nuoruuteni tapahtumainkuluissa!

Ja ei, en vihaa sisariani, päinvastoin. Heillä ei ole kuin yksi vaihtoehto, ja se on aika surullista.

Ei minulla ole mitään edes Jehovan Todistajia vastaan, jokainen eläköön niin, että pystyy kunnioittamaan itseään ja muita. Mutta ihmisarvon halventamista vastaan ja omanapaista vallankäyttöä vastaan on.

En myöskään suosittele kenellekään minkäänlaista ratkaisua puoleen tai toiseen, sillä jokainen joutuu käymään läpi henkisen kasvunsa ihan itse.
Kirsieveliina

Re: Elämän askeleita

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

Ellabella kirjoitti:Hyvä Kirsieveliina! Olet rakentamassa upeaa,itsenäistä vahvan ihmisen riippumatonta elämää. Minua ilahduttaa ja ilmiselvästi Sinua itseäsi myös se ,että olet ryhtynyt OPISKELEMAAN. Jatka niin,avarra ajatuksiasi,suorista edelleen selkärankaasi,avaa silmäsi ja korvasi elämän kauneudelle ja myös raadollisuudelle. Sinulla on tässä elämässä lopultakin vain itsesi ja ikioma elämäsi. Tervettä itsekkyyttä saa olla.Rajat piirrät vain Sinä. Elä rohkeasti nyt itseäsi tai muita vahingoittamatta eli usko elämään ENNEN kuolemaa. Lämmöllä EB
Haluan lisätä, elä rohkeasti itseäsi ja muita varten :D
Witless
Viestit: 1477
Liittynyt: 04.05.2007 00:06
Paikkakunta: Helsinki

Re: Isosiskoiltani, rakkaudella...

Viesti Kirjoittaja Witless »

Kirsieveliina kirjoitti:Rakastan esimerkiksi kaikenlaisia vanhoja kirkkoja Notre Dameesta lähtien; niiden rikkumatonta rauhaa, joka ylittää inhimillisen.
Sama vika minullakin, vaikka en edes tunnustaudu kristityksi. :)

Kiitos pitkästä ja avoimesta tarinasta, et ole yksin!
If you think you understand quantum theory, you don't understand quantum theory.
- Richard Feynman
Kirsieveliina

Re: Isosiskoiltani, rakkaudella...

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

Vahinkolainaus poistettu.
Viimeksi muokannut Kirsieveliina, 30.09.2007 21:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kirsieveliina

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

Äh, ei pitänyt lainata itseään :lol:

Ei voi mitään, kun syy-seuraus -suhteita tipahtelee koko ajan selvemmin mieleen...

Mutta tuossa tosiaan nyt näkyvissä myös uusi sloganini, jota olen ajatellut pitää sydämeni asiana täällä palstalla.
Viimeksi muokannut Kirsieveliina, 30.09.2007 13:41. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kirsieveliina

Re: Isosiskoiltani, rakkaudella...

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

Witless kirjoitti:Sama vika minullakin, vaikka en edes tunnustaudu kristityksi. :)
Jotenkin sitä, kun on kuitenkin elämänkokemusta jo vähän kertynyt, ajattelee, että ihmisten tekemillä luokitteluilla ja nimillä ei oikeastaan ole väliä. :)
tikaram
Viestit: 148
Liittynyt: 28.04.2007 14:40

Viesti Kirjoittaja tikaram »

Kiitos Sinulle. Oman lapsuuteni ja nuoruuteni koen samanlaisena mollivoittoisena tarinana, vaikka toki lämpimiä ja iloisia asioitakin on. Moni ystävistäni ei voi uskoa niin laajaan alkoholisti- ja väkivaltaperheiden määrään, kuin todistajissa oikeasti on (ja vieläpä niin, että niihin asioihin ei uskalleta hakea apua). Omassä lähipiirissäni oli mielestäni enemmän sairaita perheitä kuin terveitä.

Olet rohkea. Ehkä joku lähipiiristäsi voi lukea tarinasi ja voi ymmärtää, mitä oikeasti olet sisälläsi käynyt silloin, kun sinua on sätitty ja arvosteltu elämäsi valinnoista. Tämä rohkeus puuttuu minulta. Nuolen haavojani edelleen salaa ja häpeillen virheitä, joita tein elämässäni.
Kirsieveliina

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

Kiitos, Tikaram. Tärkeä huomio, että taitavat olla yleisiä ongelmia... Enpäs ollut tajunnutkaan.

Maailma on mennyt aika lailla eteenpäin siitä, kun todistajuus tai sen esimuodot on keksitty. Ihmisten koulutustaso on noussut aika huimasti vielä viime vuosikymmeninä.

Jos järjestö alkaisi ottaa näihin kysymyksiin uuden linjan, alkaisi puhua mielenterveydestä, väkivallasta, tasa-arvoisuudesta avoimesti (joku varmaan tietää puhutaanko yhtään?); niin sehän olisi riskaabelia, yksi jos toinen hiffaisi heti, että tuon alan asiantuntijat ovat yleensä muualla kuin ahdasmielisessä lafkassa.

Sitä suurempi vastuu kaikenlaisen ihmisyyden ylimestaroinnista. :?

Salaamisella on tärkeä tehtävä suojella ihmistä. Ja olisihan se toki paljon vaikeampaa mennä tästä sanomaan suoraan päin näköä rauhallisesti, perustellen, provosoitumatta...

Itsen suojelemisessa ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. Virheet... Onko niitä? Silloin ainakin tietää, mikä ei omalla kohdalla toimi, ja siitä tiedosta on paljon iloa elämässä.
rötökoski
Viestit: 33
Liittynyt: 21.09.2009 20:14

Re: Isosiskoiltani, rakkaudella...

Viesti Kirjoittaja rötökoski »

-Huomaa kyllä että sä oot lukenu paljon ja ottanut asioista selvää. Nyt sun päivitys oli jo paljon selvempi ja anto ehkä ittellekkin uusia näkökulmia katsoa tota jehovantodistajien ideologiaa. Tykkäsin paljon miten osaat kirjoittamalla iilmaista asioita.
-En nyt muista mitä aikasemmin kirjoitit ,mutta olet ilmeisesti päässyt aika aikasessa vaiheessa irti jehovantodistajista?
-Itsellä siinä kesti pitkään.
-Halusin jutella erään jehovantodistaja kaverin kanssa joka ilmoitti vaimolle ja kaikille muille jehovantodistaja kavereille että on vaan vaikea uskoa noita jehovantodistajien tulkintoja ,ilmaisi asian näin jotta ei joutuisi erotetuksi ja lopetti kokouksessakäynnit.
-Todellisuudessa kyseinen tyyppi ei uskonut enää edes jumalaan.

No jutteltiin paljon noista uskon asioista ja vaikka ite uskoin vielä niin en kehdannut sanoa ,että mä uskon vielä.
Nyt ollaan enää vähän tekemisissä ,koska mut erotettiin ja sen vaimo on aktiivinen jäsen niin ei sit olla enää juurikaan tekemisissä ,pidän vähän raukkamaisena että en voi kyläilä ja ....

No kyseinen tyyppi autto minua käyttään omia aivoja ja enää en arvo uskoakko vai ei. Kuulostaa ehkä siltä että mut käännytettiin pois jehovantodistajista ,mutta tein itse omat päätökset.

-Nyt ois varmaan mun aika alkaa lukemaan itse ja paljo kaikenlaista sun kolumnis kannustaa siihen. Vaik ei sun tarvi käyttää noin paljon sivistys sanoja se vaan tekee tohon sun kolumniin sellasen vivahteen et mä oon nyt vähän korkeammalla tasolla ku muut. Ei millään pahalla.
Viimeksi muokannut rötökoski, 26.08.2010 01:39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kirsieveliina

Re: Isosiskoiltani, rakkaudella...

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

^Helmasyntini, suoltaa tajunnanvirtaa, pahoittelut siitä... Lupaan seuraavassa päivityksessäni yrittää olla selkeämpi... :oops:

Jotain nämä tarinat kertovat meistä ihmisistä.
Vastaa Viestiin