Veljesseura.org

Lahko pyrkii tuhoamaan yksilön oman identiteetin ja tarjoaa korvikkeeksi lahko-identiteettiä. "Olet Jehovan todistaja 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa." Taitavimmat kykenevät muokkaamaan identiteettinsä ("mielenlaatunsa" kuten Vartiotorni asian ilmaisisi) lahkolle mieluisaksi. Tällöin heistä tulee kaikkien ex-todistajien tuntemia "teokraattisia haamuja", jotka puhuvat vain ja ainoastaan lahkon käännytystyön edistymisestä, eivät omista televisiota, eivät käy elokuvissa ja viettävät vapaa-ajastaan suuren osan ovikelloja rimputellen.

Olen aina miettinyt millaista tuhoa tälläisen identiteetin omaksuminen aiheuttaa psyykeelle? Vai aiheuttaako se edes tuhoa? En tiedä, mutta katsoin vielä todistajana ollessani aina surullisena niitä nuoria ihmisiä, jotka olivat myyneet sielunsa lahkolle. Valtakunnan hymy kasvoillaan nämä "teokraattiset haamut" kulkivat kokouksesta ja konventista toiseen, aina konkreettista paratiisia odottaen, lykäten luonnollisia elämän asioita tuonnemmas, aikaan jota ei koskaan tule. He ovat Vartiotorni-seuran käyttövoima, ihmisiä, joita se säälimättä käyttää hyväkseen ja "palkitsee" heidät ainoastaan valheellisilla lupauksilla.

SuurinBabylon kirjoitti:
Olen aina miettinyt millaista tuhoa tälläisen identiteetin omaksuminen aiheuttaa psyykeelle? Vai aiheuttaako se edes tuhoa?

No, kyllähän tämä lahko-identiteetti selvästikin aiheuttaa tuhoa monella tapaa.

Näyttäisi, että se aiheuttaa tuhoa erityisesti niille, joille tuo lahko-identiteetti ei sovi, mutta kuitenkin myös niillekin joille se sopii.

Sellainen sisar esmes jolle lahkoidentiteetti sopii, ja joka on lykännyt lapsien tekoa paratiisiin, on parasta ollakin mahdollisimman kaukana maailman rajasta, jos hän on jo 40 vuotias.

Miksi näin?

Koska uskon haaksirikko tuossa iässä aiheuttaisi sisarella hyvin tuhoisaa masennusta, kun lapsetkin jäi tekemättä.

Nainen ei ole kokonainen, jos jättää elämän tarkoituksen toteuttamatta osaltaan, koska ainoa elämän tarkoitus kuitenkin näyttäisi minun mielestäni olevan suvun jatkaminen.

Nimittäin suvun jatkamisen ympärillä pyörivät kaikki ihmisen toimet ja tavoitteet, jos rehellisiä ollaan - ainakin tuossa 15 - 35 vuotiaana, ja mitä nuorempana vitsan vääntää, sen parempi.

40 vuotiaana on vähän myöhaistä ruveta väsäämään lasta, vaikka ei sekään mahdotonta ole sisarelle, jonka intohimona sattuu olemaan jo vuosia kestänyt aerobic ja voimistelu.

Ja voihan kovan jumpan aloittaa voimistelusaleilla 40 vuotiaanakin, jos silloin vasta hoksaa sisar, että lapsenkin vois tehdä kun tuo paratiisi näyttää viipyvän.

Nimittäin , jos vanhana 60 vuotisena kiikkustuolissa rupeaa katumaan sitä että jäi lapsettomaksi, niin tulee todella kenkkumainen vanhuus.

Kenkkumainen vanhuus voisi uhata, kun puuttuu suku ja ystävät lasten lisäksi. Se on osa lahkon suunnitelmaa.

Muutoinhan olisi ajateltavissa omistautuminen harrastuksiin, kulkisi vaikka jt-ovilla ja pudottaisi postiluukkuun valok... siis tabuja

Vieras kirjoitti:Kenkkumainen vanhuus voisi uhata, kun puuttuu suku ja ystävät lasten lisäksi. Se on osa lahkon suunnitelmaa.

Kahdella sanalla sanoen: Ja paskat. Tota on mulle ihan turha söpöttää. Vanhuus tulee sellaisena kuin on tullakseen. Fiksumpaa on elää tässä hetkessä niin pitkään kuin kykenee, ei menneisyydessä eikä tulevaisuudessa, josta ei mitään edes tiedä.

Vaan tuo "lahko-identiteetti", se näyttää istuvan kuin paska Junttilan tuvan seinässä. Oilikohan syytä alkaa sitä rapsutella elämästään irti niin paljon kuin resurssit myötä antavat.

Käsitän, että että oli tarkoitettu vartiotorniseuran tarkoittavan että lahkon iskulauseista luopuminen ja lahkon jättäminen toisi sen julkikenkkumaisen, jossa ei ole muuta uskoteltavissa eikä tehtävissä, kun taas lahkossa pysyvät ikääntyneet voisivat uskotella toisilleen mitä oikeastaan keksisivätkään.

Lahko pyrkii tuhoamaan yksilön oman identiteetin ja tarjoaa korvikkeeksi lahko-identiteettiä.

Tästä olen samaa mieltä, ja järjestö puhuukin paljon vanhan persoonallisuuden vaihtamisesta uuteen persoonallisuuteen, ihan oikeassa ovat, sikäli mikäli jälkimmäistä osuutta voi enää persoonallisuudeksi kutsua.

Nainen ei ole kokonainen, jos jättää elämän tarkoituksen toteuttamatta osaltaan, koska ainoa elämän tarkoitus kuitenkin näyttäisi minun mielestäni olevan suvun jatkaminen.

Nimittäin suvun jatkamisen ympärillä pyörivät kaikki ihmisen toimet ja tavoitteet, jos rehellisiä ollaan - ainakin tuossa 15 - 35 vuotiaana, ja mitä nuorempana vitsan vääntää, sen parempi.

Jarkke; mitä ihmettä? Kuinka esihistorialliselta ajalta olet? Nykypäivänä suvun jatkaminen ei todellakaan ole elämän ainut tarkoitus, maapallo on jo ylikansoitettu. Maailmassa on suuri määrä naisia (toki pieni vähemmistö), joille lapsen tekeminen, synnyttäminen ja kasvattaminen tuntuu hyvin vastenmieliseltä ajatukselta toteuttaa. Lapsen teon voi nykyään halutessaan hyvillä mielin jättää muille. Onneksi on vapaus valita.

Jos päätös jäädä lapsettomaksi johtuu uskonnon vääristellystä näkemyksestä, silloin voi toki katkeruus iskeäkin ja lujaa, mutta jos kyseessä on täysin omien halujen mukainen päätös, johon kumppanikin sopeutuu, niin en kykene näkemään sitä siltä kannalta, etteikö nainen voisi olla kokonainen. Kyse on täysin siitä, haluaako nainen lapsen/lapsia vaiko ei.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

Vieras kirjoitti:Kenkkumainen vanhuus voisi uhata, kun puuttuu suku ja ystävät lasten lisäksi. Se on osa lahkon suunnitelmaa.

Kahdella sanalla sanoen: Ja paskat. Tota on mulle ihan turha söpöttää. Vanhuus tulee sellaisena kuin on tullakseen. Fiksumpaa on elää tässä hetkessä niin pitkään kuin kykenee, ei menneisyydessä eikä tulevaisuudessa, josta ei mitään edes tiedä.

Vaan tuo "lahko-identiteetti", se näyttää istuvan kuin paska Junttilan tuvan seinässä. Oilikohan syytä alkaa sitä rapsutella elämästään irti niin paljon kuin resurssit myötä antavat.

Tismalleen noin ... tackar,bockar o niger Jakobsson.

Kaikki ei kehtaa kertoa sitä identiteettiä maailmallisille. Itse häpesin aina sitä konventin rintamainoskylttiä, jota oli pakko pitää.

Vieras kirjoitti:Kaikki ei kehtaa kertoa sitä identiteettiä maailmallisille. Itse häpesin aina sitä konventin rintamainoskylttiä, jota oli pakko pitää.

Todistajilla on tiukka pukeutumiskoodi: kaksi siististi pukeutunutta miestä kävelyllä laukkuineen luetaan lähes automaattisesti jehovantodistajiksi. Konventeissa kaikki pakotetaan käyttämään ns. rintamainoskorttia, jossa lukee konventin teema ja jehovantodistaja -yksilön nimi ja seurakunta. Todistajat eivät tupakoi, eikä heillä saa olla tatuointeja. Miehillä siistit leukapielet ovat muodostuneet kirjoittamattomaksi säännöksi. Partaveikkoja ei todistajien kesken näy. Myös yksilölliset hiustyylit (irokeesi, rastat, ym.) on kielletty. Vartiotorni-seura on julkaissut lisäksi useita, myös kuvitettuja, ohjeita siitä, kuinka todistajan on pukeuduttava. Tämä perustellaan sillä, että vain näin toimimalla hän "tuottaa kunniaa Jehovalle" ja erottuu "maailmallisista".

Mitä mieltä olette näkyvästä indentiteetin antamisesta Jehovan todistajille? Eikö se ole kaikkein selkeintä yksilön oman identiteetin riistämistä?

Vieras kirjoitti:Kaikki ei kehtaa kertoa sitä identiteettiä maailmallisille. Itse häpesin aina sitä konventin rintamainoskylttiä, jota oli pakko pitää.

Minä en aina viitsinyt pitää sitä , koska se ahdisti minua että kaikki vastaantulijatkin tietävät, mikä olen.

Olen aina sanonut että olin elävä mainos noina sairaina aikoina, kun harmagedon oli aina niin lähellä.

Rintamainos on lällärikamaa niiden selässä ja rinnalla kannettujen paperinarulla sidottujen pahviplakaattien rinnalla, jotka väliajalla haettiin aulasta ja sitten baanalle esitelmää mainostamaan.

Markku Meilo kirjoitti:Rintamainos on lällärikamaa niiden selässä ja rinnalla kannettujen paperinarulla sidottujen pahviplakaattien rinnalla, jotka väliajalla haettiin aulasta ja sitten baanalle esitelmää mainostamaan.

Mikä on kun Seura on pienentänyt pahviplakaatin koon noin sadasosaan alkuperäisestä? Säästöjä tässäkin?

SuurinBabylon kirjoitti:

Markku Meilo kirjoitti:Rintamainos on lällärikamaa niiden selässä ja rinnalla kannettujen paperinarulla sidottujen pahviplakaattien rinnalla, jotka väliajalla haettiin aulasta ja sitten baanalle esitelmää mainostamaan.

Mikä on kun Seura on pienentänyt pahviplakaatin koon noin sadasosaan alkuperäisestä? Säästöjä tässäkin?

Oikein hyvä kysymys. Jos pääkallopaikalla aikuisten oikeasti uskottaisiin että loppu todella on lähellä, ja järjestön velvollisuus olisi tehdä kaikkensa viedäkseen Jehovan tuomiosanoman kaikille, niin tottakai kaikki jt:t olisivat turuilla ja toreilla mahdollisimman huomiota herättävien kylttien kera.

TonyOikein hyvä kysymys kirjoitti: Jos pääkallopaikalla aikuisten oikeasti uskottaisiin että loppu todella on lähellä, ja järjestön velvollisuus olisi tehdä kaikkensa viedäkseen Jehovan tuomiosanoman kaikille, niin tottakai kaikki jt:t olisivat turuilla ja toreilla mahdollisimman huomiota herättävien kylttien kera.

Niin, no tämä olisi nykyaikana liian raikeää ja muutenkin nykyaikana jt varmaankin suostuisi mieluummin kuolemaan Harmagedonissa ennenkuin ripustaisi sellaista plakaattia päällensä.

Se voisi olla uskon loppuminen siihen paikkaan, jos sellainen pakotettaisiin päälle.
Nykyajan kulttuuri jt ei semmoista pue päällensä, se on varmaa.

Rintamainos kortti on aika pieni ja kätevä ja sen voi ottaa nätisti pois, kun lähtee kaupungille ja muutenkin ahistavat narri-höpökamppeet pois päältä ja farkut jalkaan jne.

SuurinBabylon kirjoitti:Mikä on kun Seura on pienentänyt pahviplakaatin koon noin sadasosaan alkuperäisestä?

A) Vt-seuran Jehovan mielestä esimerkiksi meidän lipun mukaiset sinivalkoinen paperinaru viittaa kansallismielisyyteen?

Säästöjä tässäkin? :D

B) Vt-seuran Jehovan mielestä paperinarun hinta ei vastaa siitä saatavaa etua?

C) Kohdat A ja B yhdessä tai jokin muu Vt-seuran Saatanan hallitseman maailman piirre vaivaa Vt-seuran Jehovaa?