Veljesseura.org

Minulla oli lahkossa paljon ystäviä, osa heistä oli minulle todella läheisiä. Kenkää sain viime kesänä ja sen jälkeen on ollut hyvin vaikea löytää uusia ystäviä. Tai onhan minulla "kavereita" mutta aitoja ystäviä ei. Ajoittain kaipaan joitakin läheisimpiä ystäviäni, jotka ovat edelleen lahkossa. Yritin kerran rohkeasti ottaa yhteyttä heihin kirjeellä, mutta en saanut vastausta. Lähinnä selitin siinä syyt miksi en enää usko järjestön olevan Jumalan ohjauksessa ja että omasta puolestani voin olla heidän kanssaan tekemisissä.

Kysyn nyt vertaisiltani tukea: Kuinka päästää irti entisistä läheisistä ihmisistä? Mistä löytää uusia läheisiä ihmisiä? Kaipaavatko muut lahkoon jääneitä läheisiään / sukulaisia?

Kyllähän niitä aina välillä miettii, että mitä sillekin ja sillekin kuuluu. Tsemppiä. Karttaminen on julmaa henkistä väkivaltaa, eivätkä karttajat itse yleensä ymmärrä tätä elleivät joskus joudu itsekin kartetuksi.

En tosin ole koskaan ollut todistaja, mutta sanoisin, etten juuri kaipaa sen enempää sukulaisia kuin ystäviäkään, kavereista puhumattakaan. On kuitenkin ihan kiva rupatella toisinaan. Tänään viimeiksi veljpojan kanssa.
Mie oon hiukka omituinen otus, tunnustan. Sukuvika varmaan, eppäilen.

Vieras kirjoitti:Minulla oli lahkossa paljon ystäviä, osa heistä oli minulle todella läheisiä.

Jos ko. henkilöt eivät enää halua olla tekemisissä kanssasi, niin he ovat toimineet kanssasi ehdollisesti, eivät siis olleet vilpittömästi ja rehellisesti ystäviä, sellaisia ei kannata suosia ympärillään.

Kenkää sain viime kesänä ja sen jälkeen on ollut hyvin vaikea löytää uusia ystäviä.

Hyvin yleistä jehovantodistajuuden jättämisen jälkeen, normaalielämään totuttautuminen ottaa yleensä ajan lisäksi myös veronsa.

Tai onhan minulla "kavereita" mutta aitoja ystäviä ei.

Monilla syntymätodistajilla ei ole koskaan muita ollutkaan kuin "kavereita", joita ko. piireissä kutsutaan ystäviksi.

Ajoittain kaipaan joitakin läheisimpiä ystäviäni, jotka ovat edelleen lahkossa.

Todennäköisimmin et millään keinolla kykene muuttamaan heistä yhdenkään näkemystä todellisesta ystävyydestä mieleiseksesi, unohda koko homma.

Yritin kerran rohkeasti ottaa yhteyttä heihin kirjeellä, mutta en saanut vastausta. Lähinnä selitin siinä syyt miksi en enää usko järjestön olevan Jumalan ohjauksessa ja että omasta puolestani voin olla heidän kanssaan tekemisissä.

Joo, minäkin kirjoitin vuosikausia sitten vastaavanaiheisen kirjeen systerilleni, mutta tuo ehti delaamaan ennenkuin aikaa riitti vastaukseen.

Kysyn nyt vertaisiltani tukea: Kuinka päästää irti entisistä läheisistä ihmisistä?

Lopettamalla haikailun asian suhteen ja rakentamalla itselleen mahdollisimman normaalin elämän, mahdollisimman normaalien ihmisten parissa. Toki helpompi sanoa kuin toteuttaa, mutta yrityksen arvoista.

Mistä löytää uusia läheisiä ihmisiä?

Aiempi pääministeri löysi Ikeasta, ei ole paikkaa josta nimenomaan ei löytäisi. Harrastukset ovat hyvä pelikenttä, ainoastaan mielikuvitus on rajana, tanssikapakkaa unohtamatta.

Kaipaavatko muut lahkoon jääneitä läheisiään / sukulaisia?

Uskoisin useampien kaivanneen aikansa, kunnes huomaavat, että se helpottaa kun lopettaa pään hakkaamisen tiiliseinään.

Vieras kirjoitti:Kysyn nyt vertaisiltani tukea: Kuinka päästää irti entisistä läheisistä ihmisistä? Mistä löytää uusia läheisiä ihmisiä? Kaipaavatko muut lahkoon jääneitä läheisiään / sukulaisia?

Työkavereista on löytynyt muutama ystävä, vaikka paljon myös sellaisia jotka eivät sitten niin aitoja ystäviä olleetkaan. Pysyvämpiä ystävyyssuhteita on tullut harrastuksen parista. Lahkoon jääneistä olisi ainakin kiva jos systeri edes kerran soittaisi.

Ystävyys on jotain sellaista, mikä kestää kaikkein vaikeimmankin yli. Ken tämän kriteerin täyttää, häntä voisin ystäväksi kutsua. Kavereita, niitähän löytyy, mutta todellisuudessa kaverit ovat turha tuki. On myös sanottu: "Kaverinsa / ystävänsä voi valita, sukulaisiaan ei", joten turhaa siihenkään suuntaan on vonkuilla.

Tokihan ihminen toista rinnalleen kaipaa, etenkin silloin kun on tosi kusessa, mutta harvoinpa sellaisen löytää, mutta jos löytää, kannattaa moisesta kiinni pitää kynsin ja hampain. Näin ole tullut tuumanneeksi tämän jokseenki lyhyehkön elämäni aikana. Varmuuden vuoksi olen hiukka kranttu ihmissuhteissani ja kuten sanoin edellä, en erityisesti ketään kaipaile. Vaan saapihan niitä unelmia olla, päiväunelmia, haihtuvia kuin aamuinen usva syyspäivänä. Ja minäkö muka kyynikko! Höh.

Todelliset ystävyyssuhteet muodostuvat vuosien ja vuosikymmenten mittaan. Vuodessa ei ehkä vielä kerkeä kuin tutustua.

Kannattaa itse olla hyvin aktiivinen ja yrittää ylläpitää välejä ja keksiä yhdistäviä menoja. Itsekin tykkää aina, jos joku ottaa yhteyttä. Siinä ei kannata pitää korkeaa kynnystä. Kuuntelijat myös ovat suosiossa.

Työpaikat, haraastuspaikat, ravintolat...

Syntymäjehovantodistajana(5v alkaen) entisenä sellaisena ja nyt jo 16 vuotta mullla vesillä liikuskelleena tulee aina joskus mieleen:"mitähän sillekin kuuluu".
Kerran löysin googlettamalla erään yhden nuoruuden ystäväni nimen ja kokeilin sitten facebookin kautta samaa nimeä ja siellähän hän pällisteli.
Meni tovin kun mietiskelin muistoja.
Vähän tuli kaihomieli.Sitten ravistelin itseni irti moisista ajatuksista.

Sitten tuli mieleeni omat lapset.Vieläköhän tuntisin jos vastaan tulisivat?He saattaisivat tuntea minut,kun minähän nyt en enää paljon miksikään muutu ulkonäöltä,mutta he kyllä muuttuvat jo muutamassakin vuodessa.Mutta ei oo sanottu tunnistaisinko minä,varsinkaan jos nopeasti vilahtaisivat ohi.

Syntymäjehovantodistajana olen itse todennut että käsitys tosiystävyydestä on jäänyt vähän vaillinaiseksi.Väittäisinpä että jopa ihan vääräksi.
En ole sitä vieläkään ihan täysin sisäistänyt,mutta on tullut hankittua ainakin yksi sellainen,sanan täydessä merkityksessä.No,hän on tietenkin vaimoni.

Välillä hän koputtaa päätäni ja tuumaa:"kop,kop.Onko ketään kotona".

Annetaan Seuran tosi tm Jehovalta saadun ilmoituksen kertoa asia, kuvainnollisen lahkon näkökulmasta:

wartsikka 07 15/1 kirjoitti:Tilanne on toinen, jos erotettu ei ole alaikäinen eikä asu kotona. Apostoli Paavali kehotti muinaisen Korintin kristittyjä: Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa. Vaikka kristitty isä tai äiti voi perheasioiden vuoksi joutua olemaan jonkin verran tekemisissä erotetun kanssa, hänen tulisi pyrkiä välttämään tarpeetonta yhteydenpitoa. ... Turvaudu Jehovaan rukouksessa. Pysy tiiviisti seurakunnan yhteydessä. Tue nimitettyjä vanhimpia kurinpitotoimissa. Näin tekemällä voit pysyä uskollisena

Onneksi jotkut etenkin ns liberaalisimmat/kulttuuri-todistajat saattavat rikkoa tätä tosi TM Jehovan Ilmoitusta vastaan. Hienoa ja aplodit sekä onnittelut heille. Tosin ilman mitään tilastoa veikkaan että ovat kenties vähemmistössä, tai toivoakseni eivät tai sitten toivoakseni kasvassa määrin rikkovat Sikariportaan itse tm Jehovalta saatuja käytännössä määräyksiä,valon kirkastuessa eteen ja taaksepäin.

Bergerac kirjoitti:Annetaan Seuran tosi tm Jehovalta saadun ilmoituksen kertoa asia, kuvainnollisen lahkon näkökulmasta:

wartsikka 07 15/1 kirjoitti:Tilanne on toinen, jos erotettu ei ole alaikäinen eikä asu kotona. Apostoli Paavali kehotti muinaisen Korintin kristittyjä: Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa.

Onneksi jotkut etenkin ns liberaalisimmat/kulttuuri-todistajat saattavat rikkoa tätä tosi TM Jehovan Ilmoitusta vastaan.

Kumpi on vanhurskaampi raamatun mukaan
-jt joka karttaa erotettua vanhinten käskystä, koska luulee erotettua "veljeksi",ilmeisesti.
-vai jt joka ei karta erotettua,koska erotettu ei ole enää "veljeksi" kutsuttu

Onko erotettu siis "veli" - vanhimpien mielestä,koska häntä pitää karttaa heidän mielestään?

Miksi juoppoja vanhimpia ei heti karteta, koska he ovat "veljiä" ja siksi pitäisi karttaa tuon raamatunkohdan mukaan?

Ja mitä erottamiseen tulee,niin eikö tuossa puhuta paremminkin seurassa olemisen lakkaamisesta,jos joku veljeksi kutsuttu rupeaa tommosia juttuja harrastaan?

Millä tavalla haureus on haureutta, eiks niitä samoja hommia tehdä sangyssä aviossakin, kuin avoliitossakin? Eiks avioliitto ole ihmisten keksimä juttu, meinaan ei Aadamilla ja Eevalla ollut pappia joka olis vihkinyt heidät Jehovan edessä, Aadam itse vihki Eevansa itselleen.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Kumpi on vanhurskaampi raamatun mukaan
-jt joka karttaa erotettua vanhinten käskystä
-vai jt joka ei karta erotettua,koska erotettu ei ole enää "veljeksi" kutsuttu

Ko. raamatunkohdassa veljeksi kutsuttu on aikamuodoltaan preesens, joten teksti ei sovellu lainkaan seurakunnan ulkopuolisiin.

Onko erotettu siis "veli" - vanhimpien mielestä,koska häntä pitää karttaa heidän mielestään?

Vanhimmat ovat Vt-seuran sätkynukkeja, heillä ei tule olla Vt-seurasta poikkeavia näkemyksiä.

Miksi juoppoja vanhimpia ei heti karteta, koska he ovat "veljiä" ja siksi pitäisi karttaa tuon raamatunkohdan mukaan?

No siksi kun Vt-seura ei toimi Raamatun periaatteilla, vaan omilla sovellutuksillaan ko. periaatteita. Toinen esimerkki on ahmattius, josta löytyy ihan raamatunjaetta, joka ei johda toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin sen sijaan johtaa tupakanpoltto, josta ei löydy raamatunjaettakaan.

Rohkeasti vaan miitteihin mukaan niin tapaa uusia ihmisiä. Itse pidän miitin muutaman kerran vuodessa kotonani. Voi toki muutenkin tulla kyläilemään kuin miittiin. Yksityiviestiä vaan tulemaan. Terkuin A

"No siksi kun Vt-seura ei toimi Raamatun periaatteilla, vaan omilla sovellutuksillaan ko. periaatteita. Toinen esimerkki on ahmattius, josta löytyy ihan raamatunjaetta, joka ei johda toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin sen sijaan johtaa tupakanpoltto, josta ei löydy raamatunjaettakaan"

Esimerkiksi Iso-Eki ulkonäöstään päätellen tykkäsi kovastikin syömisestä, mitenköhän jos olis alkanu sitä raamatullisin perustein karttamaan?

Markku Meilo kirjoitti:Aiempi pääministeri löysi Ikeasta, ei ole paikkaa josta nimenomaan ei löytäisi

Ei muuten löytäny. Vanhasen poika jäi valheesta kiinni, kun sussu Susan kertoi Matin hieman valehdelleen. Matti kehitti "Ikea" tarinan, koska häpesi sitä, että bongasi silloisen Kurosen (nykyisin Ruusunen) Suomi.24 seuranhakuilmoituksesta.

>>Suhde pääministeriin ja julkisuusAluksi pääministeri Matti Vanhanen kertoi pariskunnan tutustuneen IKEA-tavaratalossa, mutta myöhemmin osoittautui, että Vanhanen oli vastannut seuranhakuilmoitukseen internetissä.<<

http://fi.wikipedia.org/wiki/Susan_Ruusunen


KN ----------> väärän informaation leppymätön vastustaja ,-)

Usein haikailen ja kaipaan.

Efektiivisessä iässä läheisillä veljillä oli syvällinen merkitys ihmiseksi kasvamisessani. Moni pakeni Suomen ahdistavia olosuhteita ulkomaille, usea on kuollut- jokunen on vielä mukana "totuudessa".

Ne harvat joiden kanssa kontakti on säilynyt ovat arvossa arvaamattomassa.