Johanneksen Ilmestyksen poikkileikkaus

[Ariadna]

Ilmestyskirja on antanut paljon aihetta pohtia mitä hirveämpiä tulevaisuudennäkymiä.

Harva Raamattuun uskova tyytyy uskomaan siihen, että se olisi ollut vain aikalaisilleen osoitettu kirje.

Oman uskomukseni mukaan kyseessä oli vain eristyksissä ollut mies, joka halusi saada näin äänensä kuuluviin seurakunnassa olleeseen auktoriteettikiistaan.

Perehtymällä sen ajan pyhiin kirjoituksiin, niihin mitä Johannes nähtävästi luki, saadaan perusta hänen kirjeeseensä.

Ajanlaskunalku oli juutalaisuudessa apokryfikirjoitusten kulta-aikaa ja niitä luettiin myös kokoontumisissa. Uskottiinhan heidän elävän lopunaikaa jolloin Jumalan tuomio kohtaisi vääräoppisia ja Israel saisi voiton alistajistaan.

Tässä on eräs, jota Johannes on lainannut. Jeesuksen aikainen apokryfi ”Mooseksen taivaanseenottamisessa”

”Silloin Jumalan valtakunta ilmestyy kaikelle
luomakunnalle
ja perkeleen päivät ovat luetut
ja hänen mukanaan katoaa kaikki suru.

Silloin täyttyvät sen enkelin kädet,
joka on asetettu johtoon,
ja hän on pian kostava heidän vihollisilleen.

Sillä taivaan herra nousee valtaistuimeltaan
ja astuu ulos pyhästä majastaan
vihoissaan ja harmissaan poikiensa synneistä.

Ja maa vapisee, järisee kaukaisimmilla äärilläänkin
ja korkeat vuoret sortuvat maahan
ja kukkulat järkkyvät ja kaatuvat.

Aurinko peittää valonsa
ja kuun sarvet pimenevät ja taittuvat
ja se muuttuu kokonaan vereksi
ja tähtien radat sekoittuvat.

Meri vaipuu takaisin syvyyksiin,
vetten lähteet ehtyvät
ja virrat kuivuvat.

Silloin hän nousee, Korkein Jumala, Ikuinen Ainoa,
ja hän astuu esiin rankaisemaan pakanoita
ja hävittää kaikki heidän epäjumalansa.
Silloin sinä autuas, Israel,
kohoat korkealle kotkan selässä ja siivillä.

Ja Jumala kohottaa sinut
ja nostaa sinut tähtien pariin
taivaalle, missä ne asustavat.
Saat katsella sieltä ylhäältä

ja nähdä vihollisesi maan päällä
ja tuntea heidät ja iloita
ja kiittää ja ylistää luojaasi.”

Puhe lopputuomiosta ja sitä edeltävistä luonnonkatastrofeista on tyypillistä Johanneksellekin.


Toinen mitä Johannes on ilmiselvästi lukenut ja lainannut on Henokin ilmestys. Uudessa testamentissa Juudan kirjeessä on myös mainintoja Henokista .

Tässä näkyy selvät yhtäläisyydet Ilmestyskirjaan:

... heidän nimensä pyyhitään pois elämän kirjasta... (1 Eenok 1)
enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta. (Ilm 3:5)

Olemme tulleet sangen rikkaiksi ja meillä on nyt aarteita. (1 Eenok 97:8; ).
Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse. (Ilm 3:17; KR 1938)

He [vanhurskaat] saavat alati syödä, nukkua ja herätä sen Ihmisen Pojan kanssa. (1 Eenok 62:14)
Minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. (Ilm 3:20).

Ja Henkien Herran neljällä puolella näin neljät kasvot, erilaiset kuin nopeat. (1 Eenok 40:2
Valtaistuimen edessä ja ympärillä oli neljä olentoa. (Ilm 4:6).


Vanhurskasten rukous vaatii tuomiota, kostoa (1 Eenok 47:2 sekä Ilm 6:10).

Kuninkaat ja väkevät ja korkea-arvoiset ja maan hallitsijat... kauhistuvat ja synkkenevät, ja tuska valtaa heidät, kun he näkevät sen Ihmisen Pojan istumassa kunniansa valtaistuimella. (1 Eenok 62:3,5 )
Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet...piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat: ...kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! (Ilm 6: 15,16

Silloin saatan Valittuni asumuksen heidän keskellensä. (1 Eenok 45:4 )
Hän, joka istuu valtaistuimella, on levittänyt telttansa heidän ylleen. (Ilm 7:15).

Ne, jotka palvelevat kiviä, ja kullasta ja hopeasta ja puusta ja savesta tehtyjä kuvia, ja jotka palvelevat saastaisia henkiä ja paholaisia...

He kumarsivat yhä pahoja henkiä ja kullasta, hopeasta, pronssista, kivestä ja puusta tekemiään jumalankuvia. (Ilm 9:20)

Eksyttivät maan päällä asuvat. (1 Eenok 54:6 S
. johtaa harhaan kaikki maan asukkaat. (Ilm 13:14)

Niinkuin akanat tulessa, niin he palavat pyhien edessä... niin he hukkuvat vanhurskasten edessä. (1 Eenok 48:9)
Häntä kidutetaan tulessa ja rikin katkussa pyhien enkelien ... edessä. (Ilm 14:10).

Pyhien enkelien nimet ja tehtävät esitellään... 1 Eenok 20:nnessä luvussa; vrt Ilm 14:10.

Niinä päivinä maa antaa takaisin, mitä sen säilytettäväksi on annettu, ja Seol palauttaa sen, mitä on ottanut ja tuonela maksaa takaisin velkansa. (1 Eenok 51:1)
Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa. (Ilm 20:13).

..viskattiin siihen tuliseen syvyyteen. (1 Eenok 90:26)
.heitettiin tuohon tuliseen järveen. (Ilm 20:15)

.eivätkä vaivat, vammat ja kidutukset heitä kohtaa heidän päivinänsä. (1 Eenok 25:6 )
Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. (Ilm 22:3). Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut. (Ilm 21:4).

[Markku Meilo]

Oman uskomukseni mukaan kyseessä oli vain eristyksissä ollut mies, joka halusi saada näin äänensä kuuluviin seurakunnassa olleeseen auktoriteettikiistaan.

Tuo eristyksissä ollut mies ei varmaan arvannut millainen vaikutus hänen teksteillään on vielä vuosituhansien kuluttua. Ei ole selitysinto omaan aikaan (ja omiin tekemisiin) soveltamisesta laantunut vielä kahdessa vuosituhannessa. Ja kun tietämättömyydellä ruokittu into sumentaa ajattelun, käy kuten Vt-seuralle; Ilmestystä on vajaassa vuosisadassa tulkittu neljä eri kertaa, siis kolme kertaa uusiksi. Viides kerta on väistämätön viimeistään silloin kun vuoden 1914 profeetallisuus hylätään.

[Jaakko Ahvenainen]

Ilmestyskirja on antanut paljon aihetta pohtia mitä hirveämpiä tulevaisuudennäkymiä. Harva Raamattuun uskova tyytyy uskomaan siihen, että se olisi ollut vain aikalaisilleen osoitettu kirje.

Tästä saamme kiittää aleksandrialaisen koulukunnan tulkintatapaa ja lisäksi läntistä kirkkoa.

Oman uskomukseni mukaan kyseessä oli vain eristyksissä ollut mies, joka halusi saada näin äänensä kuuluviin seurakunnassa olleeseen auktoriteettikiistaan.

Minun näkemykseni mukaan mitään auktoriteettikiistaa ei ollut, ellei sellaiseksi katsota keisarinpalvontaa, etenkin Domitianuksen aikana, joka vaati itseään puhuteltavan "Herraksi ja jumalaksi" (dominus et deus). Myös on hieman virheellistä puhua seurakunnasta yksikössä, sillä Johanneksen aikaan jokainen seurakunta muodosti oman itsenäisen yksikkönsä, jonka johdossa olivat vanhimmat (presbyteeri) ja diakoni käytännön asioita hoitamasa tai sitten piispa (episkopos) ja diakoni. Käytännöt vaihtelivat eikä mitään kiinteää virkarakennetta vielä ollut, saati organisoitua kirkkoa. Tämä on ymmärrettävää sitä taustaa vasten, että Kristuksen paruusiaa odotettiin kiihkeästi (pian). Vasta kirkkoisien aikaan alkoivat muotoutua organisoidummat rakenteet, koska ilmeisesti oivallettiin Kristuksen paluun saattavan viivästyä odotetusta.

Perehtymällä sen ajan pyhiin kirjoituksiin, niihin mitä Johannes nähtävästi luki, saadaan perusta hänen kirjeeseensä.

Tästä olen samaa mieltä.

Puhe lopputuomiosta ja sitä edeltävistä luonnonkatastrofeista on tyypillistä Johanneksellekin.

Sama löytyy myös ns. synoptisesta apokalypsista evankeliumeissa.

Ajanlaskunalku oli juutalaisuudessa apokryfikirjoitusten kulta-aikaa ja niitä luettiin myös kokoontumisissa. Uskottiinhan heidän elävän lopunaikaa jolloin Jumalan tuomio kohtaisi vääräoppisia ja Israel saisi voiton alistajistaan.

Oikeastaan apokryfisen kirjallisuuden aika alkoi n. 200 eKr ja hiipui hissukseen n.200 jKr.

Suorat rinnastukset juutalaisperäiseen Heenokin kirjaan, kuten muuhunkaan juutalaiseen apokalyptiikkan, eivät tee oikeutta Ilmestykselle, joka on aidosti kristillinen apokalypti. Ensinnäkin Heenokin kirjoja on useita, ainakin kolme. Ensimmäinen, Etiopialainen Eenokin kirja, koptinkielinen, löydettiin Etiopiasta 1773. Se on ajoitettu n. 170-80 eKr ja pohjautunee joko heprealaiseen tai aramealaiseen tekstiin, jonka eräät tutkijat ajoittavat n. 200-100 eKr. Tätä etenkin koptilainen kirkko arvostaa hyvin korkealle, kuten myös idän (ortodoksinen) kirkko pitää sitä merkittävänä.

Toinen Heenokin tekstilaitos (Slaavilainen) löydettiin Moskovasta 1880 ja sen samansisältöinen versio hieman myöhemmin 1885 Belgradista. Kolmas Heenokin kirja on säilynyt useina katkelmina, joista Hugo Odeberg 1928 teki koosteen ja jota säilytetään Oxfordissa. Kaikki kolme Heenokin nimeä kantavaa kirjaa eroavat tekstinsä puolesta toisistaan.

Toiseksi juutalaista apokalyptiikkaa ei voida rinnastaa Ilmestyksen apokalyptiikkaan suoraan. Syitä on ainakin kaksi. Ensimmäinen on se, että juutalaiset odottivat (ja odottavat) kahta messiasta, joista toinen on soturikuningas, joka tuhoaa pakanat ja toinen profetta (toinen Mooses), joka palauttaa lain (Essealaiset odottivat jopa kolmea messiasta). Kristittyjen messiasodotus kulminoituu historiallisen Jeesuksen persoonassa.

Toinen seikka on juutalaisten kostonajatus: he itse osallistuvat kostoon. Ilmestys torjuu tämän ajatuksen tyystin: kosto kuuluu yksin Jumalalle, ei ihmisille eikä edes enkeleille.

Ilmestyksen läpikäyvä ajatus on rohkaista Vähä-Aasiassa Domitianuksen vainojen alla eläviä yksittäisiä kristittyjä ja seurakuntia kestämään uskossaan. Tässä suhteessa funktio on sama kuin Danielin kirjassa. Toinen seikka, jota vastaan Johannes polemisoi on harhaoppisuus, kuten areiolaisuus (mitä tämä sinänsä epämääräinen ilmaus tuolloin tarkoittikin) ja muut seurakuntiin osin pesiytyneet ja pyrkivät opilliset harhat.

Kolmas varsin huomattava ero muihin apokalypteihin on, että Johannes kirjoittaa omalla nimellään, ei anonyymina eikä pseudonyyminä, kuten muut. Ilmestyksen tekstistä voidaan päätellä Johanneksen olleen hyvin tunnettu Vähä-Aasian seurakunnissa ja nauttineen suurta arvostusta.

Johanneksen aikaan käytiin hyvinkin voimakasta kiistaa myös juutalaisuuden kanssa. Aluksi kristittyjä pidettiin juutalaisena lahkona, joka sai nauttia niistä etuoikeuksista, mitkä Rooman imperiumi juutalaisille soi, mutta nyt oltiin siirtymässä toiseen aikaan ja osin oli jo siirryttykin. Nero laittoi Rooman palon kristittyjen syyksi ja heitä vainottiin juutalaisten jäädessä tyystin rauhaan. Nyt diasporassa elävät juutalaiset aiheuttivat jatkuvaa häirintää ja haittaa Vähä-Aasiassa olevien kristillisten seurakuntien keskuudessa, eikä asiaa suinkaan parantanut se, että kristityt väittivät olevansa oikea Jumalan Israel (tätä Johannes mm. Ilm 2:9:ssä tarkoittaa puhuessan "saatanan synagoogasta" tarkoittaen juutalaisia).

[Viljo]

Viides kerta on väistämätön viimeistään silloin kun vuoden 1914 profeetallisuus hylätään.

Voisi kuvitella, että uutta selitystä muotoillaan jo. Sillä välin pitää vielä kerrata vanhaa, että uusi "valo" tuntuisi sitten aikanaan kirkkaammalta.

[Ariadna]

Ja kun tietämättömyydellä ruokittu into sumentaa ajattelun, käy kuten Vt-seuralle

Tietämättömyydestähän tai ainakaan tiedon puutteesta ei voida puhua. UT sisältää selvät ajanmääritykset niin sanotulle lopulle. Missään ei sanota, että lopunaika kestäisi kaksi Herran päivää eli yksi päivä vastaisi tuhatta vuotta, vaan puhutaan aivan selvästi Jeesuksen ajasta jota he silloin elivät.

1 Kor.7:29 "..aika on käymässä vähiin."
Jaak.5: 8-9 "Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä...Tuomari seisoo jo ovella".
1 Piet.4:7 "Kaiken loppu on lähellä".
Hebr.1:2 "Mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan...".
Hebr.9:26 "Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääkseen synnin uhrillaan".
Matt.24:34 Jeesus sanoo, että "tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu" -eli ihmiset, jotka kuuntelivat hänen puhettaan.

Jeesuksen puheissa "tämä sukupolvi" tarkoittaa nimenomaan Hänen oman aikansa ihmisiä Matt.11:16; 12:41-42; Mark.8:38.
Näitä an aikansa ihmisiä Jeesus usein arvosteli epäuskosta ja merkkien vaatimisesta "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Totisesti: tälle sukupolvelle ei merkkiä anneta", Mark.8:12)

Matt.10:23 "Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen. Totisesti: te ette ehdi käydä kaikissa Israelin kaupungeissa ennen kuin Ihmisen Poika tulee".

Mark.9:1 "..Tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät, että Jumalan valtakunta on tullut voimassaan".

Kun nämäkään ennustukset eivät sitten toteutuneetkaan niin Johannes niin sanotussa Ilmestyksessään yritti epätoivoisesti saada jo luopumuksesta kärsivää seurakuntaa pysymään lopun odotuksesssa.

Mikä tuo oikea loppu sitten olisi ollut. Sekin on Raamatun mukaan mahdoton ristiriita.

Messiashan (Jeesus) uhrattiin lopullisena uhrina, mutta siitä huolimatta Paavali vielä kääntymyksensä jälkeenkin meni Jerusalemin temppeliin, joka oli uhreja varten. Miksi, jos kerran saarnasi lopullista uhria?

Synagogat taas olivat ainoastaan Jahven palvonta paikkoja, jossa myös käännynnäiset ja ympärileikkaamattomat saivat olla.

[Jaakko Ahvenainen]

Messiashan (Jeesus) uhrattiin lopullisena uhrina, mutta siitä huolimatta Paavali vielä kääntymyksensä jälkeenkin meni Jerusalemin temppeliin, joka oli uhreja varten. Miksi, jos kerran saarnasi lopullista uhria?

Synagogat taas olivat ainoastaan Jahven palvonta paikkoja, jossa myös käännynnäiset ja ympärileikkaamattomat saivat olla.

Vaan miksipä meni Jerusalemin temppeliin! Jerusalemin alkuseurakunnan jäsenet tapasivat kokoontua temppelin pylväskäytävikössä, joka reunusti ns. pakanain esipihaa. Näistä itäistä kutsuttiin Salomon pylväskäytäväksi (Joh 10:23, Apt 3:11, 5:12). Sieltä Paavali tapasi apostolit ja vanhimmat, ei hän sinne uhraamaan mennyt.

Toisaalta, eivätkö uhrit nimenomaan olleet Jahven palvonnan edellytyksenä. Tätä palvontaa harjoitettiin joka päivä Jerusalemin temppelissä uhrimenoin, kuten Mooses oli säätänyt. Synagoogaan kokoonnuttiin nimen omaan viikoittain sapattina ja synagoogalaitos sai erityistä pontta diasporassa elävien juutalaisten ja jumalaapelkäävien keskuudessa -ja tietenkin temppelin hävityksen jälkeen, kuten tiedän Sinun hyvin tietävän -miksi siis tuo "ainoastaan"?

[Markku Meilo]

Tietämättömyydestähän tai ainakaan tiedon puutteesta ei voida puhua. UT sisältää selvät ajanmääritykset niin sanotulle lopulle. Missään ei sanota, että lopunaika kestäisi kaksi Herran päivää eli yksi päivä vastaisi tuhatta vuotta, vaan puhutaan aivan selvästi Jeesuksen ajasta jota he silloin elivät.

Tietämättömyys oli huono sanavalinta, kyseessä enemmänkin välinpitämättömyys, perusteeton toivorikkaus ja silmien ummistaminen Raamatun sisällölle.

Se, että mainitaan yhden päivän olevan kuin tuhat vuotta ja kääntäen, näyttäytyy minulle ainoastaan tapana ilmaista ajattomuutta. Jos asia olisi otettava kaikkialla kirjaimellisesti, niin luomispäivät olisivat 1000-vuotisia kukin, Jehovan suuren päivän sota kestäisi vuosituhannen jne.

Synagogat taas olivat ainoastaan Jahven palvonta paikkoja, jossa myös käännynnäiset ja ympärileikkaamattomat saivat olla.

Raamatun mukaan tosikristityn eräs tunnusmerkki on, että heitä vainottiin lopun aikana synagoogiin riipimällä. Nykyään lienee toinen täyttymys niiden jehovantodistajien kohdalla, joita on raahattu synagoogiin?

[Ariadna]

Jerusalemin alkuseurakunnan jäsenet tapasivat kokoontua temppelin pylväskäytävikössä, joka reunusti ns. pakanain esipihaa. Näistä itäistä kutsuttiin Salomon pylväskäytäväksi (Joh 10:23, Apt 3:11, 5:12). Sieltä Paavali tapasi apostolit ja vanhimmat, ei hän sinne uhraamaan mennyt. -miksi siis tuo "ainoastaan"?

Sanotaan nyt näin, että tärkein osa Jerusalemin temppelin uskonnon harjoittamisesta oli eläinten uhraaminen. Pelkkä uskonnon harjoittaminen keskittyi synagogiin.

Lue tuo Apostolient. 21:26 Oliko Paavali jossain temppelin pylväskäytävässä?

[Jaakko Ahvenainen]

Sanotaan nyt näin, että tärkein osa Jerusalemin temppelin uskonnon harjoittamisesta oli eläinten uhraaminen. Pelkkä uskonnon harjoittaminen keskittyi synagogiin.

No nyt kuulostaa paremmalta.

Lue tuo Apostolient. 21:26 Oliko Paavali jossain temppelin pylväskäytävässä?

Vastasin kysymykseen: "mitä Paavali temppelissä teki?". Luonnollisesti hän vietti ainakin yönsä ja osan muutakin aikaansa josakin jerusalemilaisessa asunnosa -todennäköisimmin vieläpä kristityssä kodissa.

[Ariadna]

Minun näkemykseni mukaan mitään auktoriteettikiistaa ei ollut,

Siinä on aivan selvä kiista nikolaliittoja vastaan, Paavalin hengellisiä seuralaisia, eikä pidä väheksyä Isebelliäkään.

Ilmestyksen läpikäyvä ajatus on rohkaista Vähä-Aasiassa Domitianuksen vainojen alla eläviä yksittäisiä kristittyjä ja seurakuntia kestämään uskossaan. Tässä suhteessa funktio on sama kuin Danielin kirjassa. Toinen seikka, jota vastaan Johannes polemisoi on harhaoppisuu

Uusin tutkimus olettaa Rooman Aasian provinssin olleen kristityille hyvä paikka elää noin v. 95 jKr, jolloin Ilmestyskirja on todennäköisesti kirjoitettu. Vainot eivät siis näytä toimineen Ilmestyskirjan kirjoittamisen inspiraationa, kuten Danielin kirjassa.

Toiseksi juutalaista apokalyptiikkaa ei voida rinnastaa Ilmestyksen apokalyptiikkaan suoraan

Ilmestyksen aikainen Neljäs Esran kirja, joka on kristittyjen säilyttämä ja sisältyi keskiaikaiseen Raamattuun, puhuu Johanneksen lailla aikansa ihmisille tulevasta Messiaasta joka murtaa Rooman vallan.

Myös on hieman virheellistä puhua seurakunnasta yksikössä,

Johanneksen Ilmestys oli kiertokirje seurakunnille. Yhdistäen ne en usko, että asia muuttui.
Johanneksen vaatimuksena oli eristää kristityt Rooman valtakunnasta ja sen kauppamaailmasta, josta suurin osa paikallisista seurakuntalaisista sai elantonsa, jopa sillä rikastuen.

Vastasin kysymykseen: "mitä Paavali temppelissä teki?". Luonnollisesti hän vietti ainakin yönsä ja osan muutakin aikaansa josakin jerusalemilaisessa asunnosa -todennäköisimmin vieläpä kristityssä kodissa.

Tarkoitatko sitä sanomaasi" Sieltä Paavali tapasi apostolit ja vanhimmat, ei hän sinne uhraamaan mennyt."

Lukemalla tuon Apt 21:17- , huomaat että eletään edelleen täydellisesti juutalaisuudessa. Jaakob Jeesuksen veli ja vanhimmat pyysivät Paavalia menemään neljän miehen kanssa temppeliin antamaan uhrilahjaa, ei kerrota mitä se oli ehkä lammas,kyyhkynen, jauhoja tai viiniä.
Paavalikin puhdistautui kuten Mooseksen laki vaati ja joka oli juutalaisuuden ulkoinen tunnus.
Miksi Paavali suostui moiseen tai miksi sellaista yleensä harjoitettiin.? Oltiinko jo unohdettu kuinka temppelin esirippu oli haljennut kahtia Jeesuksen kuollessa antaen samalla täydellisen uhrin Jumalalle.
Kenelle kristityt nyt uhrasivat?

[Jaakko Ahvenainen]

Siinä on aivan selvä kiista nikolaliittoja vastaan, Paavalin hengellisiä seuralaisia,

No jos sekin on arvovaltakysymys, etten Jehovan todistajia teologisesti kovin korkealle arvosta, niin sitten. Kysymyshän on samasta asiasta. Nikolaiitoista tiedetään vähän, mutta se tiedetään, että harjoittivat yhteisomistusta (myös naisten suhteen), uhrasivat epäjumalille (joka oli kristityille kauhistus) ja muutoinkin kaikkinaiseen irstailuksi mainittuun suopeasti suhtautuivat: olivat siis harhaoppisia -ja tätä sanot Paavalin hengenheimolaisuudeksi!

Uusin tutkimus olettaa Rooman Aasian provinssin olleen kristityille hyvä paikka elää noin v. 95 jKr, jolloin Ilmestyskirja on todennäköisesti kirjoitettu. Vainot eivät siis näytä toimineen Ilmestyskirjan kirjoittamisen inspiraationa, kuten Danielin kirjassa.

Pirkko Valkama: "Domitianuksen vainot ajoittuivat vuosiin 90-95 jKr. Keisari vaati jumalallista kunnioitusta itselleen. Seurakunnissa vaino kohdistui erityisesti seurakuntien johtajiin. Perimätiedon mukaan synagogiin ja seurakuntiin asetettiin keisarin patsas, jota olisi pitänyt palvoa. Johannes kieltäytyi palvonnasta ja joutui Patmokselle. Hänet vapautettiin vuonna 96 jKr. ja hän palasi Efesoon."

http://www.pirkkovalkama.sekl.fi/ilmestyskirja.pdf

Ilmestyksen aikainen Neljäs Esran kirja, joka on kristittyjen säilyttämä ja sisältyi keskiaikaiseen Raamattuun, puhuu Johanneksen lailla aikansa ihmisille tulevasta Messiaasta joka murtaa Rooman vallan.

Ja sisältää paljon yhtenevyyksiä Uuteen testamenttiin, lienee kirjoitettu 90-luvun lopun ja 120 jKr välisenä aikana, lähteistä riippuen. Kirjoittajana on tominut tuntematon juutalainen, joka kirjoitti kirjan mahdollisesti arameaksi, mistä se sittemmin käännettiin kreikaksi, mutta ei sisälly esim Codexeihin Vaticanus, Sinaiticus ja Aleksandrinus. Oli aikoinaan kovin suosittua luettavaa kristillisissä piireissä.

Johanneksen Ilmestys oli kiertokirje seurakunnille. Yhdistäen ne en usko, että asia muuttui.

Tai seurakunnista tulleet lähetit kopioivat sen omiin seurakuntiinsa Efesoksesa.

Johanneksen vaatimuksena oli eristää kristityt Rooman valtakunnasta ja sen kauppamaailmasta,

Olen eri mieltä. Eristämisestä ei ollut kysymys, vaan siitä, että seurakunnat ja yksittäiset kristityt osoittautuisivat kristillisen uskon arvoisiksi. Primaarinen vaara oli keisarikultti ja harhaopit. Ja missä se ammatinharjoittaminen kielletään?

Tarkoitatko sitä sanomaasi" Sieltä Paavali tapasi apostolit ja vanhimmat, ei hän sinne uhraamaan mennyt."

Tarkoitan. Se ei ollut Paavalin varsinainen tarkoitus temppelialueelle menosta.

Lukemalla tuon Apt 21:17- , huomaat että eletään edelleen täydellisesti juutalaisuudessa.
Kenelle kristityt nyt uhrasivat?

Ei aivan täydellisesti. Jerusalemin seurakunta noudatti Mooseksen lakia, mutta uskoi Messiaan tulleen historiallisessa Jeesuksessa, jota odotettiin pikaisesti takaisin. Juutalaiset odottavat yhä messiastaan. Tämä on yksi näiden kahden uskonnon välisistä merkittävistä eroista.

(Muuten Islam kuuluu kolmantena samaan ryhmään: senkin juuret ovt juutalaisuudessa. Jeesuksen paikalla on Pyhä profeetta Muhammed, Jumalan nimi on elohistista juurta, Allah. Jeesusta, Moosesta ja Aabrahamiakin kunnioitetaan profeettoina. Tästä näkökulmasta voimme ymmärtää, miksi Pyhän profeetan pilkkaaminen esim. pilakuvin saa muslimimaailman kuohuksiin. Jehovan todistajien kohdalla Jeesuksen ja Muhammedin paikalle on asetettu Hallintoelin, Uskollinen ja Ymmärtäväinen Orja, mistä syystä Hallintoelimen pilkkaaminen tai väheksyntä saa jehovantodistajat tolaltaan.)

Paavali ei muistaakseni puhu kirjeissään tästä episodista yhtään mitään. Luukas käyttelee omia lähteitään, joita emme tiedä. Esilleottamasi perikooppi, Apt 21:15-26, on koko Uudessa testamentissa hyvin ainutlaatuinen. Yleensä asia on toisin päin: Jumalan antamista lupauksista ihmisille.

Paavali on tulossa kolmannelta lähetysmatkaltaan ja tuomasa nyt rahankeräyksen tuottoa Jerusalemiin. Tämä on käynnin varsinainen syy, mutta tästä ei Luukas kerro mitään. Mutta sen hän tosiasiallisesti kertoo, millä ehdoilla Jerusalemin juutalaiskristillinen seurakunta, jonka asema 60-lukua lähestyttäesä on tullut hyvin vaikeaksi, suostuu ottamaan vastaan juutalaisten yleisesti kiroaman Paavalin tuoman rahalahjan.

Koska Paavalin tuloa Jerusalemiin ei voitu pitää salassa, tekee Jaakob seurakunnan johtajana ehdotuksen. Heillä on seurakunnassan neljä nasiirilupauksen tehnyttä miestä, joka Jerusalemissa ei ollut kirstittyjenkään keskuudesa mikään ongelma. Nasiirilupauksen ei välttämättä tarvinnut olla elinikäinen. Se saattoi olla myös määräaikainen (ks. 4. Moos 6.).

Vapautuminen tästä lupauksesta oli tehty kalliiksi ja koska miehet olivat ilmeisen köyhiä, pyytää Jaakob pientä palvelusta. Se taas, että Paavalin on puhdistauduttava yhdesä näiden miesten kanssa, ei merkitse, että Paavalin olisi pitänyt tehdä nasiirilupaus. Käytännössä tämä oli mahdotontakin, sillä Paavali ei aikonut viipyä Jerusalemissa kolmeakymmentä päivää, mikä oli nasiirilupauksen minimiaika.

Jo se, että Paavali menisi temppeliin ja ilmoittaisi maksavansa miesten puolesta uhrien kustannukset (4. Moos 6:14 mukaan tuli uhrata lammas, karitsa ja oinas). Yksin se että hän ulkomailta tulleena oli leeviläisen lain mukaan saastainen edellytti rituaalista puhdistautumista, muutoin uhrit olisivat olleet kelvottomat. Asian ydin on, että auttaessaan miehiä selviytymään kaikista nasiirilain edellyttämistä kustannuksista Paavali osoittaisi juutalaisten keskuudessa noudattavansa Mooseksen lakia ja näin mahdollinen isompi paha yleisenä sekasortona estyisi.

Ei tässä mitään ongelmaa ole. Sanoihan Paavali itsekin: "olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset" (1. Kor 9:20) ja "Älkää olko pahennukseksi juutalaisille, älkää kreikkalaisille älkääkä Jumalan seurakunnalle" (1. Kor 10:32). Puhdistautumisessaan hän noudatti omaa opetustaan.

[Ariadna]

Pirkko Valkama ei nähtävästi arvosta Heikki Räisänen, eikä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tutkimuksia. Vanha valo on turvallista kirkollisissakin piireissä.

Johanneksen Ilmestyskirjassa mainitaan nimeltä vain yksi marttyyri, Antipas, ja sekin tapaus näyttää liittyvän jo menneisyyteen.

Juutalaisilta ei vaadittu keisarin palvontaa vielä Domitianuksen aikana, heillä oli vapaus harjoittaa uskontoaan, että vapautus armeijasta.

Roomalaisille Vähä-Aasian juutalaiset olivat tärkeitä idänkaupan välisissä suhteissa. Kaikki Ilmestyskirjassa mainitut seitsemän Aasian provinssin kaupunkia olivat tärkeitä tuotanto- ja kaupankäyntialueita. Tekstiilit, öljy, marmori, kulta, hopea ja rauta, purppura ja erikoisesti viini takasi provinssin kauppiaille rikastumisen mahdollisuuden, sillä Italian viiniviljelmiä oli kohdannut menetys. Josta Domitianus oli erityisesti huolissaan.

Ja kuten tiedetään niin kutsuilla ja kauppakilloissa edistettiin kauppasuhteita ja osa Johanneksen aikalaisista kristityistä hyväksyi siellä tarjotun epäjumalille uhratun lihan syömisen. Paavalin aikainen kiista ei siis ole vielä selvinnyt.

Johannes piti epäjumalille uhratun lihan syömistä Jumalan vastaisena toimintana ja kutsuu heitä Bileamin opin seuraajiksi ja nikolaiitoiksi.

Johanneksen lainaamasta kirjallisuudesta ja heikosta kreikankielestä voidaan päätellä hänen olleen arameankielinen.
Petoa kuvatessaan Johannes palaa VT kuvaukseen, kun taas Esra kuvaa petoa - Roomaa - kotkana.
Kotka on huomattavasti paljastavampi kuvaus, sillä keisarin apoteoosissa sielu tarvitsi matkalleen taivaaseen kulkuvälineen tai sielunkantajan. Aurinkovaunut tai auringonjumalan lintu, usein kotka, kuljetti keisarin taivaaseen muuttuakseen tähdeksi.
Ennen Johanneksen aikaa kaikki keisarit sis muuttuivat tähdiksi, paitsi Claudius joka rikoksien vuoksi karkoitettiin manalaan.

Ilmestyskirjan 6:13 kuvaa miten nuo taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa..



.

[Jaakko Ahvenainen]

Pirkko Valkama ei nähtävästi arvosta Heikki Räisänen, eikä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tutkimuksia. Vanha valo on turvallista kirkollisissakin piireissä.

Oikea havainto.

Johanneksen Ilmestyskirjassa mainitaan nimeltä vain yksi marttyyri, Antipas, ja sekin tapaus näyttää liittyvän jo menneisyyteen.

Johannes oli Patmokselle karkoitettuna. Tieto ei välttämättä kulkenut.

Juutalaisilta ei vaadittu keisarin palvontaa vielä Domitianuksen aikana, heillä oli vapaus harjoittaa uskontoaan, että vapautus armeijasta.

Kristityt eivät olleet juutalaisia. Ero oli jo tosiasia. Tosiasia on myös Domitianuksen vaatimus puhutella itseään arvomimella "dominus et deus". Vainonsa kohdistui jopa omaisiin.

Paavalin aikainen kiista ei siis ole vielä selvinnyt.

Oli selvinnyt. Nyt puhutaan niistä kristityistä, jotka etujensa vuoksi osallistuivat uhriaterioille, minkä Johannes katsoi irstaudeksi -siis mm. epäjumalanpalvonnaksi.

Johanneksen lainaamasta kirjallisuudesta ja heikosta kreikankielestä voidaan päätellä hänen olleen arameankielinen.

Samaista Johannesta on väitetty myös evankeliumin kirjoittajaksi. Tosin lukuisat Ilmestyksen VT:n kohdat ovat LXX:sta, joka tunnetusti oli kreikankielinen ja sen (LXX) Johannes tunsi erinomaisen hyvin. Tosin hän ei niitä suoranaisesti lainannut, pisteli ulkomuistista. Ottaa huomioon, että kyseessä oli todellinen näky.

Petoa kuvatessaan Johannes palaa VT kuvaukseen, kun taas Esra kuvaa petoa - Roomaa -kotkana.
Kotka on huomattavasti paljastavampi kuvaus, sillä keisarin apoteoosissa sielu tarvitsi matkalleen taivaaseen kulkuvälineen tai sielunkantajan. Aurinkovaunut tai auringonjumalan lintu, usein kotka, kuljetti keisarin taivaaseen muuttuakseen tähdeksi.
Ennen Johanneksen aikaa kaikki keisarit sis muuttuivat tähdiksi, paitsi Claudius joka rikoksien vuoksi karkoitettiin manalaan.

Taisin jo kerran mainita, ettei juutalaista apokalyptiikkaa voi suoraan rinnastaa johnneksen apokalypsiin.

Ilmestyskirjan 6:13 kuvaa miten nuo taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa...

Ja se tarkoittaa...?

[Ariadna]

Taisin jo kerran mainita, ettei juutalaista apokalyptiikkaa voi suoraan rinnastaa johnneksen apokalypsiin.

Tarkoitatko tosissasi? Käsittääkseni Daniel oli myös juutalainen ja Johannes lainaa häntä ehkä eniten - suorastaan suunnattomasti eli peräti 81 kertaa
Mm.

Ilm 1:1 < Dan 2:28-29, 45; I 1:7 < D 7:13; I 1:13 < D 7:13; 10:5-6; I 1:14 < D 7:9; 10:6; I 1:17 < D 8:18; 10:15-19; I 1:20 < D 2:28-29,45; I 2:10 < D 1:12,14; I 2:18 < D 10:6; I 3:5 < D 12:1; I 4:1 < D 2:29,45; I 4:9 < D 6:27; 12:7; 4:31; I 5:11 < D 7:10; I 7:1 < Dan 7:2; I 7:14 < D 12:1; I 8:10 < D 8:10; I 9:20 < D 5:4,23; I 10:4 < D 8:26; 12:4,9; I 10:5 < Dan 12:7; I 10:7 < D 9:6,10; I 10:11 < D 3:4; 7:14; I 11:2 < D 8:10; I 11:7 < D 7:3,7,21; I 11:13 < D 2:20; I 11:15 < D 2:44; 7:14,27; I 11:18 < D 9:6,10; I 12:3 < D 7:7; I 12:4 < D 8:10; I 12:7 < D 10:13,21; 12:1; I 12:8 < D 2:35; I 12:14 < D 7:25; 12:7; I 13:1 < D 7:3,7; I 13:2 < D 7:4-6; I 13:5 < D 7:8,11,25; 11:36; I 13:7 < D 7:21; I 13:15 < D 3:5-6; I 14:8 < D 4:27; I 14:14 < D 7:13; 10:16; I 16:11 < D 2:20; I 16:18 < D 12:1; I 16:19 < D 4:27; I 17:3 < D 7:7; I 17:5 < D 4:27; I 17:8 < D 7:3; I 17:12 < D 7:20,24; I 17:14 < D 2: 47; I 18:2 < D 4:27; I 18:10 < D 4:27; I 18:21 < D 4:27; I 19:6 < D 10:6; I 19:12 < D 10:6; I 19:16 < D 2:47; I 19:20 < D 7:11,26; I 20:4 < D 7:9,22,27; I 20:11 < D 7:9; 2:35; I 20:12 < D 7:10; I 22:5 < D 7:18,27; I 22:6 < D 2:28; I 22:10 < D 8:26; 12:4; I 22:11 < D 12:10.

[Jaakko Ahvenainen]

Tarkoitatko tosissasi?

Tarkoitan. VT:n apokryfeja ei voida suoraan rinnastaa Johanneksen Ilmestykseen. Enin osa Johanneksen viittauksista näyissään kohdentuu Jesajan kirjaan, toisena tullee Hesekiel ja kolmantena Daniel.

Itse asiassa Johannes ei lainaa, hän yhdistää jo aiemmin lukemansa näkemäänsä. Daniel kirjoitettiin makkabilaisaikana noin 167 eKr tähtäyspisteenä rohkaista juutalaisia ortodokseja kestämään Antiokos IV Epifaneen vainot. Johannes näkin näkynsä Patmoksella Domitianuksen aikaan tähtäyspisteenään rohkaista Aasian provinssin seitsemässä seurakunnassa olevia kristittyjä.