Veljesseura.org

Mä kun oon tässä aika vähän aikaa sitten tullu sille kannalle että eihän tässä jehovan todistaja uskonnossa olekaan paljoo mitää järkee, ni sitä vähän väliä tulee vaan epäilystä ja paniikkia että apua jos se onki totta ja nyt mä mokaan kaiken.

Mutta tänään, kun istuin kokouksessa, musta alko vaan tuntumaan että en mä halua näiden ihmisten kanssa paratiisiin. Enkä halua semmosen Jumalan hallitusvallan alaisuuteen, joka sallii järjestössään tapahtua kaikenlaista sairasta. Mielummin sitte vaikka kuolenki siinä harmassa, ei haittaa. Eikä musta ois kivaa olla siellä paratiisissa, jos ensin ois tapettu ihan sikana populaa, vain sen takia että Jehovan palvojilla ois mukavampaa elellä ja olella (ainii ja samalla siinä joukkomurhassahan jehovan nimi pyhitetään ja kaikki näkee että jumala onkin täydellisen rakkaudellinen ja oikeudenmukainen).

On ollu aika huoleton ja vapaa olo nyt kun mulle on oikeestaan aivan sama onko ne oikeessa vai väärässä. Mutta uskoakseni väärässä

mana kirjoitti:Mä kun oon tässä aika vähän aikaa sitten tullu sille kannalle että eihän tässä jehovan todistaja uskonnossa olekaan paljoo mitää järkee, ni sitä vähän väliä tulee vaan epäilystä ja paniikkia että apua jos se onki totta ja nyt mä mokaan kaiken.

Irtautuminen ei ole läpihuutojuttu, siinä on suuri joukko asioita menossa uusiksi. Voisit kysellä itseltäsi mm.:

Kuinka paljon panet painoa liikkeelle, joka on ennustellut maailmanloppua ja muita tapahtumia urakalla ja laskuun, joka kerta pieleen?

Kuinka paljon panet painoa liikkeelle, jonka voidaan osoittaa valehdelleen käytännössä koko historiansa ajan?

Kuinka paljon panet painoa liikkeelle, joka syyttää rivijäseniä johdon mokista, vaatii jäsenistöltä asioita, joita ei itse noudata?

Kuinka paljon panet painoa maailman onnellisimman kansan, joka elää hengellisessä paratiisissa, jäsenyydelle kun ottaa huomioon muuta väestöä korkeammat mielenterveysongelmaluvut?

Kuule mana, ihan samoja tuntemuksia kävin minäkin läpi istuessani kokouksessa.
En todella kokenut että ne ympärilläni olevat ihmiset saatika minä, olisimme olleet jotenkin paremmin elämää ansaitsevia kuin kaupungin muut asukkaat. Ajattelin ettei minunkaan sinne sitten tarvitse päästä.

Ja pienelle tytölleni tuntui pahalta puhua paratiisista, se pieni kun jo odotti sitä että saisi siellä leikkimökin. (on kohta 30v) Niinpä, joulupukista ei saa lapsille puhua kun se on valetta, mutta satua paratiisistä joka tulee ihan kohta piti satuilla.

Olen aina ollut hyvin ihmisrakas, mutta koskaan mulla ei ollut pienintäkään halua mennä heille saarnaamaan. SE OLI VAIN PAKKO!!!!

Läheisilleni ei tullut mieleenikään puhua tämän uskonnon asioita, ajattelin että jos he eivät jaksa ollakaan ja sitten heidän kanssa ei saa seurustella. Onneksi jäi puhumatta, kuin jäin itsekin.

Äitini(ei jt) kertoi kuinka hän oli lapsenlikkana pikkutyttönä jt perheessä jossa isä yritti häntä(13v) väkisten maata ja aina käpälöimässä, minä nuorena kiinnostuneena ajattelin ettei hän oikea jt ollut, selvisi myöhemmin, oli ollut ihan tav.aktiivi toisen polven jt, uskottava se oli. ja on tässä matkanvarrella kuultu ja nähty ihan tarpeeksi, ettei he muista uskovista edukseeen eroa, vaikka niin vt ylistää. Kaikista löytyy kaikkea.

Uskontoa voi suorittaa, mutta se mitä sinä uskot tulee sinun sisältäsi, kenenkään ei pitäisi määrätä miten uskoo, sitä on oikea uskonnonvapaus, ei se että pitää uskoa niinkuin vanhemmat tai vt-seura määrää. Minä olin kuolla kieltäydyttyäni verensiirrosta, ei se ollut minu vakaumus vaan vt-seuran ohje, se olikin sitten myöhemmin uskonnon kriisin herättäjä. Kuolemaan en enään ollut valmis.

Mieti rauhassa mitä sinä sisälläsi tunnet, rehellisyys itsellesi on sinun itse vuoksi tärkeää,
Minä rikoin vuosia itseäni kun en uskaltanut tehdä oman tuntemukseni mukaista päätöstä. Nyt olen prosessissa hyvässä menossa ja olen todella tyytyväinen. On uskallettava elää tätä elämää jos meinaa elää.

Kovasti voimia sinulle

mana kirjoitti: Mutta tänään, kun istuin kokouksessa, musta alko vaan tuntumaan että en mä halua näiden ihmisten kanssa paratiisiin. Enkä halua semmosen Jumalan hallitusvallan alaisuuteen, joka sallii järjestössään tapahtua kaikenlaista sairasta. Mielummin sitte vaikka kuolenki siinä harmassa, ei haittaa. Eikä musta ois kivaa olla siellä paratiisissa, jos ensin ois tapettu ihan sikana populaa, vain sen takia että Jehovan palvojilla ois mukavampaa elellä ja olella (ainii ja samalla siinä joukkomurhassahan jehovan nimi pyhitetään ja kaikki näkee että jumala onkin täydellisen rakkaudellinen ja oikeudenmukainen).

Omalla kohdallani muistan saman tunteen olleen voimakkaasti vaikuttamassa lähtöön järjestöstä. Sanoinkin lähtiessäni tuon saman ajatuksen ääneen. Se oli jonkinlaista Harmagedonin pelosta vapautumista. Siihen asti ajattelin, että entä jos se sittenkin tulee. Kun pääsi siitä irti, pääsi toipuminenkin uudelle tasolle. Ajatus Harmagedonista on sairas ja epähumaani. Toipuminen ja tuo koko prosessi on pitkä ja raskas. Toisaalta kun tuollainen tunne on, ei saa antaa periksi vaihtoehdolle. Vaihtoehto on se, että antaa vain olla. Epävarmuus ja epäilys kuitenkin kolkuttaa kokoa ajan. Itse vaiensin sitä vuosia. Nyt vuosia lahkosta eron jälkeen on hyvä olla. Mieti ja ole rehellinen itsellesi

Kuinka paljon panet painoa maailman onnellisimman kansan, joka elää hengellisessä paratiisissa, jäsenyydelle kun ottaa huomioon muuta väestöä korkeammat mielenterveysongelmaluvut?

Tää asia on niin ärsyttävä. Ihan liian monen jtkaverini kanssa oon jutellu siitä että on itsemurha-ajatuksia/suunnitelmia tai että masentaa vaan niin paljon ettei mitään jaksais tehä. Ei oo kivaa kun paras kaveri kyselee että lähtisköhän unilääkkeillä henki ku kovempia lääkkeitä on niin hankala saada. Eikä oo kivaa mennä käymään jollain kaverillaan, joka näyttää siltä että se on vaan maannu viikon eikä ole edes suihkussa jaksanu käydä.

Ja mitä vanhimmat antaa ohjeeks; käy kentällä ja kokouksessa ja lue raamattua. aivan sama mistä niillekki puhuu ni vastaus on toi sama litanja. oikeen raivostuttaa, tekis mieli oikeen... vaikka mitä! Miten joku masentunu, joka pitää itteensä aivan paskana ihmisenä jumalan edessä, jaksaa muka lähtee jonnekki kentälle ja mitä se ees auttaa, ei mittää.

Sillon kun vielä yritin olla kunnon jt ja olin vähän mokaillu ja menin vanhimmille sitten puhumaan siitä ja kerroin etten pysty rukoilla ja musta tuntuu etten ansaitse anteeksiantoa koska oon niin huono että mun pitäis vaan kärsiä. Kerroin myös itseinhon tunteestani ja itsemurha-ajatuksista. Ja vanhinhan sitte vastas siihen kaikkeen että, mitä enemmän käy kentällä sitä palkitsevampaa se on.

No sitten yritin kovasti löytää iloa järjestön toiminnassa mutta en sitte löytänykkään. Löysin sen sijaan esim. nämä sivut. Nyt tuntuukin paaaaljon helpommalta pääni sisällä. Vielä ku sais noi kaveritki tajuamaan.

En nyt ala vetelemään raamatunpaikkoja,mutta sanon sinulle että jt-paratiisi on vääristelty versio raamatun 1000 vuotis-ajanjakson jälkeen tapahtuvasta Uuden Jerusalemin laskeutumisesta alas taivaasta,jonka jälkeen maa luodaan uudesti ja jolloin tehdään n.s. paratiisi Kristuksen voimasta.

Maa on autio 1000 vuotta.
Ei tule mitään "harman" jälkeistä paratiisia eikä 1000 vuotis valtakuntaa kera jehovantodistajien.
Se mitä jt:t opettaa on humpuukia.

Monet täällä lueskelevista ajattelee että tämä mitä minä äsken kirjoitin on sitä yhtä läillä.

Sinun asemasi on:
Ota vastaan uudestisyntyminen.
Huuda avuksi Jeesusta ja pyydä anteeksi syntejäsi,jt asian tapauksessa tietämättömyyttäsi sen vuoksi että sinua on "valkeuden enkeliksi tekeytyvän toimesta"harhautettu.

Jeesus ei ole tehnyt meille mitään pahaa.Hän haluaa että Häneen uskomalla pelastuisimme.

Saatanalle on aivan se ja sama oletko jt vai ateisti,kunhan et vain synny uudesti ylhäältä Pyhästä Hengestä.
Silloin hänen pelinsä on menetetty.

m.näätinki kirjoitti:Sinun asemasi on:
Ota vastaan uudestisyntyminen.
Huuda avuksi Jeesusta ja pyydä anteeksi syntejäsi,jt asian tapauksessa tietämättömyyttäsi sen vuoksi että sinua on "valkeuden enkeliksi tekeytyvän toimesta"harhautettu.

Jeesus ei ole tehnyt meille mitään pahaa.Hän haluaa että Häneen uskomalla pelastuisimme.

Sovitaanko niin että jätetään nämä saarnaamiset muualle? Ei oikein tunnu hyvältä ajatukselta että palstalla jolla pitäisi jakaa vertaistukea nykyisille ja ex-jehovantodistajille, tarjotaan muuta uskoa/uskontoa tilalle. Annetaan jokaisen hakea oma polkunsa.

Että jos tämä palsta on vapaa mielipiteille ja sinun mielipiteesi on se mikä se on,niin minä saan kertoa myös omat kannanottoni "selviytymisestä".
Jos kirjoitukseni on sopimattomia,minut voi poistaa sivustoilta tai sitten:ÄLÄ LUE KIRJOITUKSIANI!
Minä en ole kuluneen 11 vuoden aikana oppinut nuoleskelemaan ketään enkä tee sitä jatkossakaan.Olen selvinnyt omalla tavallani ja SUURIN selviytymiseni aihe ON ollut"Auta minua Jeesus".Pidät siitä tai et tai kiristele hampaitasi ja vihaa nimeä Jeesus,mutta minä jatkan työtäni.!

Minun puolestani voit jatkaa työtäsi. Kaikelle on kuitenkin aikansa ja paikkansa eikä tätä foorumia ole tarkoitettu Jeesuksesta sen paremmin kuin Jehovasta, Allahista tai mistään niihin verrattavissa olevasta julistamiseen. Foorumin linjat ovat, ainakin omasta mielestäni, suhteellisen selkeitä ja mikäli käyttäjä ei niitä hyväksy, ei kukaan häntä pakota tänne kirjoittelemaan.

Tärkeintä on se ettei omia mielipiteitä aleta saarnaamaan muille totuutena ja ainoana vaihtoehtona. Erilaisuus on rikkaus.

Minä myös ajattelin, että tulkoon paratiisi, mutta näiden ihmisten kanssa en sinne halua! Ei niinkään, että osakseni olisi tullut mitään erityisen pahaa vaan olin kuin Tumma Eino Leinon runossa: "Min tääl olen vieras, vieras vaan, olen ollut alusta saakka".

Silti kyllä uskon paratiisiin, en ole parempaakaan ratkaisua ihmiskunnan/maapallon pelastamiseksi, ajatellen vaikka nyt ilmaston muutosta, keksinyt. Mutta ihan hirmuinen luottamus on Luojaan, että kylläpä hän tietää minua, JT-patuja ynnä muita tekeleitään paremmin, ketä otetaan, ketä jätetään. Jos on siinä harmassa kuoleminen, niin on se sitten ainakin oikein. Varsinkin lähdön jälkeen kirkastui ajatus ja sisimmän tieto, että vaikka en elä 110% JT-oppien mukaan, niin 110% rehellisesti elelen.

Kirjailija Merete Mazzarella on lanseerannut "täti-energian" lisäksi "eettinen stressi" käsitteen. Mazzarellan mukaan ihmiselle tulee vaikea, paha ja ahdas olo, kun hän ulkopuolisen käskijän vaikutuksesta joutuu elämään omien arvojensa vastaisesti. Hän käyttää esimerkkinä hoitotyötä. Itsekin olen karvaasti kokenut hoitotieteen Madsenit opiskeltuani, että riman alta mennään ja lujaa.

Eettinen stresssin kautta pystyy selittämään monet ilmiöt, mitkä jylläävät JT:n ihmisen arjessa. Ensimäinen ristiriita syntyy jo siitä, että opetuksen keskeisenä osana on ajatus siitä kuinka me olemme koko ajan kuin tahdottomat nuket panettelijan vietävissä ja on herkeämättä käytävä hengellistä sotaa. Minulla ainakin pieni ääni, rohkenenko sanoa, että aito omatunto pisti hanttiin. Koskaan, koskaan ei omatunto taipunut täysillä verihoitojen kieltämiseen, millä lihaksilla muka terve päättää miten sairasta hoidetaan? Tuli olo, että helppo se on rannalta huudella, kun merelä laiva uppoaa. Mieli ei myöskään suostunut siihen, että ihan kaikki ongelmat ihmisen elämän kaaressa ratkotaan tutkimalla, kokouksessa käymisellä, kentällä ja rukouksella. Jne,jne...Ajattelen, että eettinen stressi ja stressin kautta syntynyt kuva itsestä "minusta ei ole mihinkään" on alusta, missä mielenterveysongelmat ensin muhivat ja sitten puhkeavat.

Mieli ei myöskään suostunut siihen, että ihan kaikki ongelmat ihmisen elämän kaaressa ratkotaan tutkimalla, kokouksessa käymisellä, kentällä ja rukouksella. Jne,jne...

miksköhän niitä vanhimipia koko ajan mainostetaan että he ovat "lahjoja ihmisinä" ja "kätköpaikkoja tuulelta" ja virvoittavat hengellisesti ynnä muuta. Ne on oikeesti vaan ihmisä, joilla ei ole minkäänlaista pätevyyttä auttaa esim. missään henkisissä ongelmissa. Mulla oli ainaki sen juttelun jälkeen vaan semmonen tyhmä olo että mitähän varten mun piti nyt noillekki mennä puhumaan.

mana kirjoitti:
Tää asia on niin ärsyttävä. Ihan liian monen jtkaverini kanssa oon jutellu siitä että on itsemurha-ajatuksia/suunnitelmia tai että masentaa vaan niin paljon ettei mitään jaksais tehä. Ei oo kivaa kun paras kaveri kyselee että lähtisköhän unilääkkeillä henki ku kovempia lääkkeitä on niin hankala saada. Eikä oo kivaa mennä käymään jollain kaverillaan, joka näyttää siltä että se on vaan maannu viikon eikä ole edes suihkussa jaksanu käydä.

Ja mitä vanhimmat antaa ohjeeks; käy kentällä ja kokouksessa ja lue raamattua. aivan sama mistä niillekki puhuu ni vastaus on toi sama litanja. oikeen raivostuttaa, tekis mieli oikeen... vaikka mitä! Miten joku masentunu, joka pitää itteensä aivan paskana ihmisenä jumalan edessä, jaksaa muka lähtee jonnekki kentälle ja mitä se ees auttaa, ei mittää.

Tämä on kyllä niin surullista luettavaa... mutta pahaa pelkään että totisen totta monissa tapauksissa. Harva vanhin taitaa olla niin fiksu että ohjaisi seurakuntalaisen oikeasti hoitoon. Itse asiassa suurinta osaa vanhimmista ei edes kiinnosta masentuneet seurakuntalaiset.

Anonymous kirjoitti:Itse asiassa suurinta osaa vanhimmista ei edes kiinnosta masentuneet seurakuntalaiset.

Niin, ja vaikka olisi kiinnostusta, niin onko minkään sortin koulutusta havaita ongelmia. Ruusunpunaiset lasit silmillä ei todellisuus tule kovin herkästi esille.

Nuorena minulle annettiin (seurakunnanpalvelijan taholta) tehtäväksi pitää tutkistelua suunnilleen ikäiselleni 'latva-B' -tapaukselle. No ei siitä mitään tullut, paitsi ikuinen muisto ja harmitus siitä, että kaikessa sitä on oltu mukana ja toteltu järjettömimpiäkin ohjeita. Hoitoonhan tuollainen tapaus olisi pitänyt yrittää ohjata, eikä ruokkia syvemmälle suohon.

Vuosikymmenien ajan tapasin tyypin kadulla satunnaisesti, hän kertoi juttelevansa edelleen Jehovan kanssa säännöllisesti. Tila huononi jatkuvasti ja lopulta hän kävi kiinni ohikulkijoihinkin siinä jutellessamme, poliisihan siihen oli kutsuttava kahdesti. Lopulta ryhdyin 'karttamaan' miestä ja nyttemmin asun aivan muualla.

Periaatteellisuus kai on yksi ihanne sekin lahkossa. Ja latva-B voisi laatia testamentin ?

Oliko muuten testamentin kirjoituttamisia ohjelmassa taikka löytyikö sieltä vakanssi ja vastaava erikseen tähänkin pyhään tehtävään ?

Joskus on tullut mieleen ajatusleikki että jt menisi sen lahkon evoluutio-luominen -kirjan kanssa, taikka se olisi muuten käytettävissä keskustelussa jonkun alalla työskentelevän korkeakoulutasolla työskentelevän asiantuntijan kanssa.

Åberg mainitsi kirjassaan entisen raamatuntutkijan, joka luo pomo neuvoi olemaan menemättä.

Anonymous kirjoitti:Periaatteellisuus kai on yksi ihanne sekin lahkossa.

Ei kai periaatteissa sinänsä ole vikaa, ongelmat alkavat kun periaatteet sorvataan parin vuosituhannen takaisesta tulkinnanvaraisesta tekstistä, hakataan kiveen, sitten kivi kuopataan ja uuteen kiveen hakataan uudet ohjeet.

Oliko muuten testamentin kirjoituttamisia ohjelmassa taikka löytyikö sieltä vakanssi ja vastaava erikseen tähänkin pyhään tehtävään ?

Toki Vt-seuralle testamentataan omaisuutta, laillinen toimenpidehän tuo on. Pääseehän henkilö tarvittaessa näin osoittamaan luonnollisen kiintymyksensä määrän jehovantodistajuuden hylänneelle jälkikasvulleen.

Joskus on tullut mieleen ajatusleikki että jt menisi sen lahkon evoluutio-luominen -kirjan kanssa, taikka se olisi muuten käytettävissä keskustelussa jonkun alalla työskentelevän korkeakoulutasolla työskentelevän asiantuntijan kanssa.

Ajanhukkaa, mielenhallinnassa oleva jt ei näe eikä kuule vastaväitteitä, kognitiivinen dissonanssi hoitaa torjunnan.

Minä näen mekanismin samanlaisena kuin suhteen viinaan. Alkoholistiksi aikovaan voi mahdollisesti vaikuttaa vielä ennen kuin henkilö on pätevöitynyt juoppo ja toisaalta vasta sitten kun henkilö itse haluaa lopettaa juoponkarriäärinsä. Uransa huipulla olevalle juopolle ei kannata kertoa juopottelun haitoista, hän tuntee ne oikein hyvin.

Åberg mainitsi kirjassaan entisen raamatuntutkijan, joka luo pomo neuvoi olemaan menemättä.

Uskoakseni nykyinen rivitodistaja ei edes hahmottaisi raamatuntutkijan puhetta, eli ei näkisi ristiriitaa tai ongelmaa, koska Vt-seura antaa materiaalissaan sellaisen väärän kuvan, että kaikki raamatuntutkijat hyväksyivät ilomielin nimenmuutoksen.