Veljesseura.org

Kuuntelin vähän aikaan sitten äänitettä kuluneen piirikonventin päätöspuheesta. Siinä Jukka Ropponen kertoo seuraavaa...

"Jumalan sanassa tuomitaankin pelkurit. Pelkureilla... ei ole rohkeutta. Sellaiset jotka pelkäävät, lopettavat Jehovan palvomisen koska he haluavat välttyä ihmisten mahdollisten heille aiheuttamia vaikeuksia. Niinpä he vetäytyvät pois, jättävät jumalan palvelemisen. He eivät tule saamaan palkaa jumalan valtakunnassa. Raamatun toiseksi viimeinen luku, Ilmestyksen 21:8 sanoo mikä pelkureiden osa tulee olemaan. Tulijärvi... joka tarkoittaa toista kuolemaa. Siitä ei ole ylösnousemusta."

Tämäpä on varmasti ollut rohkaisevaa kuultavaa näille ihmispelon kanssa kamppaileville, aloittaville julistajille. Saarnaa tai kuole.

Jossei siellä lahkossa ole Raamatun Jumalaa, joka rohkaisee

Tissutteleva Tuomari kirjoitti: "Jumalan sanassa tuomitaankin pelkurit. Pelkureilla... ei ole rohkeutta. Sellaiset jotka pelkäävät, lopettavat Jehovan palvomisen koska he haluavat välttyä ihmisten mahdollisten heille aiheuttamia vaikeuksia. Niinpä he vetäytyvät pois, jättävät jumalan palvelemisen. He eivät tule saamaan palkaa jumalan valtakunnassa. Raamatun toiseksi viimeinen luku, Ilmestyksen 21:8 sanoo mikä pelkureiden osa tulee olemaan. Tulijärvi... joka tarkoittaa toista kuolemaa. Siitä ei ole ylösnousemusta."

Kun ottaa huomioon, että tämä puhe tulee siltä samalta instanssilta, joka suhtautuu monessa suhteessa asioihin äärimmäistä pelkuruutta osoittaen (mm. kritiikkiin), niin onhan tässä taas se kuuluisa hirsi aika syvällä vt-seuran omassa näköelimessä.

Kokonaan toinen asia on, miten toiminnasta pois jääminen voi olla merkki minkäänlaisesta pelkuruudesta, kun siitä seuraa tavallisesti vähintäänkin jonkinlaisia sanktioita jt-yhteisössä. Lievimmillään toimeton on seurakunnassa yleisesti ottaen huonoa seuraa.

Kolmantena puheessa vedetään aika surutta mutkat suoriksi. Siinä esitetään että jos jää toiminnasta pois, se tapahtuu siksi että he haluavat välttyä ihmisten mahdollisten heille aiheuttamia vaikeuksia (on muuten outo lauserakenne). Miksei tämä voi pitääkin paikkaansa jonkun kohdalla. Väittäisin että syyt ovat kuitenkin miltei aina jossain muualla. Kultille on toki helpompaa syyllistää rankasti yleistäen. Sillähän ei ole merkitystä pitääkö yleistys paikkaansa. Pääasia että jäsenistöön saadaan murjottua pelon ilmapiiriä, ja tässä yhteydessä tarkemmin pelkoa siitä, että leimautuu yhteisön silmissä pelkuriksi. Jäät toiminnasta pois -> olet pelkuri. Kypsä suhtautumistapa.

Jos Jehova vihaa pelkureita, niin Järjestön pelko kritiikkiä kohtaan taannee sen, että kunhan Jehovan Suuren Vihan Päivä™ koittaa, niin jehovantodistajat saavat tuta tuon vihan. Tähän sopii hyvin lainaus UMK:sta (toiset käännökset kääntävät eri tavalla):

Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, koska pelko vaikuttaa ehkäisevästi. Se, joka pelkää, ei olekaan tullut täydelliseksi rakkaudessa. (1 Joh. 4:18)

Jos aletaan miettiä miten hallintoelimen pelko näkyy, niin eikö se näykin yksityiskohtaisissa säännöissä: kun ei luoteta ihmisen toimvan oikein ja moraalisesti luonnostaan, niin annetaan käsky käskyn päälle ja edellytetään esiliinoja seurustelevien parien seuraksi etteivät vaan tekisi syntiä jne; poistetaan "paha" seurakunnasta ennemmin kuin katsottaisiin kritiikkiä suoraan silmiin ja myönnettäisiin että sitä ollaankin vaan tavallisia kuolevaisia, joiden tulkinnat ovat osoittautuneet virheellisiksi jo yli sadan vuoden ajan.

Hevosilla on silmälaput etteivät vilkuilisi sivulle ja kiinnittäisi huomiota "vääriin" asioihin. Jehovantodistajille (ja muille lahkolaisille) on tehty virtuaaliset silmälaput loputtomilla toistoilla virheellisistä väitteistä ja syyllistämällä analyyttistä ajattelua.

Konventtien puheet eivät ole kannustavia vaan syyllistäviä ja painostavia. Jos ohjelmat olisivat liian itsetuntoa hiveleviä ja kannustavia sisällöltään, niin ne voisivat tuottaa liian ajattelevia seurakuntalaisia. On siis täten parempi antaa hengellisen ruoskan laulaa, että itsetunto pysyy maissa ja oma riittämättömyys vain korostuu jäsenten keskuudessa.

Tällä menetelmällä kultti saa lammaslaumansa pidettyä haluamassaan ruodussa.

Kutakuinkin samaa olen havainnut kaikissa muissakin tuntemissani fundamentalisissa kulteissa, liikkeissä, lahkoissa ja suuntauksissa.

Veljet ja sisaret, on ilo ilmoittaa, että kotisivuillani on nyt kuunneltavissa muutaman minuutin kooste piirikonventin 2012 loppupuheesta, minkä piti Jukka Ropponen. Aihe oli: Älköön sydämesi koskaan kauhistuko!

Puhe löytyy kohdasta: Äänitteet -> Konventeissa kuultua.

Tony kirjoitti:
Kolmantena puheessa vedetään aika surutta mutkat suoriksi. Siinä esitetään että jos jää toiminnasta pois, se tapahtuu siksi että he haluavat välttyä ihmisten mahdollisten heille aiheuttamia vaikeuksia (on muuten outo lauserakenne). Miksei tämä voi pitääkin paikkaansa jonkun kohdalla. Väittäisin että syyt ovat kuitenkin miltei aina jossain muualla. Kultille on toki helpompaa syyllistää rankasti yleistäen. Sillähän ei ole merkitystä pitääkö yleistys paikkaansa. Pääasia että jäsenistöön saadaan murjottua pelon ilmapiiriä, ja tässä yhteydessä tarkemmin pelkoa siitä, että leimautuu yhteisön silmissä pelkuriksi. Jäät toiminnasta pois -> olet pelkuri. Kypsä suhtautumistapa. :roll:

Syy tähän pelkuruuteen on melko varmasti uskon puute. En näe mitään kummallista siinä, että ihminen joka epäilee todistajuuden totuutta, kokee maailman aiheuttamat ongelmat kiusaksi ja haluaa niistä eroon. On aivan eri asia olle rohkea ja jopa uhkarohkea silloin kun asiassa on jotain järkeä ja se on lopputuloksen kannalta oleellista.

Ei se ole niin vaarallista jos nimitetään pelkuriksi, eivät kaikki voi olla suuria todistajasankareita, jotka levittävät satuja kautta maailman uskottavalla naamalla kokematta asiaa kiusalliseksi :D
Saati, että olisivat halukkaita kuolemaan joutavien uskomusten takia.

Johanneksen poika kirjoitti:Veljet ja sisaret, on ilo ilmoittaa, että kotisivuillani on nyt kuunneltavissa muutaman minuutin kooste piirikonventin 2012 loppupuheesta, minkä piti Jukka Ropponen. Aihe oli: Älköön sydämesi koskaan kauhistuko!

Melkoisen väsyneet aplodit.

Kuuntelin pätkän ja tulin siihen tulokseen, että mikään ei ole muuttunut. Oma asenne poislukien.

Vieraas kirjoitti:Melkoisen väsyneet aplodit.

Tilan säästämiseksi vähän lyhensin aplodeja. Mutta eivät ne tosiaan kovin kummoiset olleet.

Johanneksen poika kirjoitti:

Vieraas kirjoitti:Melkoisen väsyneet aplodit.

Tilan säästämiseksi vähän lyhensin aplodeja. Mutta eivät ne tosiaan kovin kummoiset olleet.

Arvelin että näin saattoi olla. Mutta ei yleisö selvästikään banaaneiksi mennyt.

Tissutteleva Tuomari kirjoitti:"Jumalan sanassa tuomitaankin pelkurit. Pelkureilla... ei ole rohkeutta. Sellaiset jotka pelkäävät, lopettavat Jehovan palvomisen koska he haluavat välttyä ihmisten mahdollisten heille aiheuttamia vaikeuksia.

Tällaisia pelkurijehovantodistajia lienee pilvin pimein, ainakin jos päättelee asian jehovantodistajien käyttämän Raamatun pohjalta:

”...olkaa aina valmiit puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii teiltä teissä olevan toivon perustetta, mutta tehkää se lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta.” (1. Pietarin kirje 3:15 UMK)

Omia kahdenvälisiä kokemuksiani ovat mm. jt:n pyytämä uusintakäyntilupa, jota ei luvan perästä toteutettu. Paikallisseurakuntaan lähetetty kirje, johon ei ole vastattu. Esittämieni asioiden leimaaminen mutsin taholta pelkiksi mielipideasioiksi, joista ei ole syytä keskustella sen enempää (aiemmin ne olivat kyllä maailmankaikkeuden tärkeimpiä asioita käsiteltäviksi). Minulle soittaneen vanhimman vaikeneminen esittämistäni aiheista. Asematunnelissa ollut jehovantodistaja pakkasi kamansa ja poistui vaieten. Jehovantodistaja luki sidotusta vuosikerrasta jo hylättyä opetusta nykyisenä, eikä ottanut kuuleviin korviinsakaan kun esitin opetusta jo muutetun (saatikka, että olisi muutenkaan kuunnellut).

Netti onkin sitten oma alueensa, jossa olen kohdannut ilmeisesti monin verroin enemmän näitä Jukka Ropposen kuvailemia jehovantodistajapelkureita.

Sinänsä on hieman ihmeellistä, että jt-ihmisiltä oletetaan rohkeutta.
Jokaisella ihmisellä on oma luonteensa. Jotkut ovat rohkeita luonnostaan ja toiset taas pelkureita, vaikka kuinka yrittäisivät olla rohkeita.
Kun nämä ominaisuudet on "luotu" ihmisiin, niin tuntuu vähän kummalliselta, että paratiisiin pääsisivät vain rohkeat.
Muistaakseni vanhassa testamentissa kerrottiin tilanteesta, jossa vain rohkeat sotilaat hyväksyttiin sotaretkelle tappamaan vääräuskoisia. Pelokkaat saivat mennä kotiin, eikä heitä varmaankaan kamalasti halveksittu.
Pelko on ihmisen tunne, jonka jt-lahkon mukaan Jehova on luonut meille. Miksi sitä ominaisuutta pitäisi väheksyä?

Johanneksen poika kirjoitti:Puhe löytyy kohdasta: Äänitteet -> Konventeissa kuultua.

Konventissa näkyy muuten olleen taas vahvaa hengellistä ravintoa. JT-aikojen jälkeen kuunneltuna jykevästi lausutut itsestäänselvyydet ovat aika koomisia.

Täällä on aika monta lastenvaunua mukana. Se ilmaisee, että on vanhempia jotka ovat aika äskettäin saaneet perheenlisäystä.

Ja näyttää siltä että monille on tulossa lisää. Sen voi päätellä sisarten muodoista.

No shit, Sherlock?

Pelkureilla ei ole rohkeutta.

Rohkeilla puolestaan on rohkeutta. Tämänkin voi päätellä, kun ankarasti pohtii.