Veljesseura.org

Yleensähän miehet hoitavat asepalveluksensa siinä 18-19-vuotiaana. Itseppä tein virheen ja menin kasteelle, nyt on lykkäystä saatu ja reilun vuoden päästä pitäisi mennä hakemaan uutta. Mutta olen katkaissut täysin kokouksessa käymisen ja kenttäilyn, joten en ole varmasti lykkäyspapereita seurakunnalta saamassa.

Ongelma on, että olen jo ehtinyt rakentaa itselleni loistavan työuran. Armeijaan en voi mennä, koska minut erotettaisiin ja menettäisin viimeisimmänkin mahdollisuuden kontaktiin vanhempien kanssa. Mutta työnantaja tuskin katsoo hyvällä 12kk poissaoloa sivarissa, ymmärrettävästi.

Mikä neuvoksi?

Itselläni oli vastaava tilanne ja tilanne aiheutti kovaa ahdistusta, seurauksena tuli unikyvyttömyys. Tästä seurasi sairaslomaa ja n. 4kk psykiatrilla käynti josta siiten sain c-paperit. Mihinkään huijaukseen en tässä turvautunut vaan ahdistus oli oikeasti kova. Työsuhde ei kärsinyt.

Mua ahdistaa asia silloin tällöin ja on ehkä aiheuttanut yhden irtisanomisenkin edellisestä duunista. Talvella ja keväällä olisi ollut tarvetta psykiatrille mutta olin työtön eikä ollut varaa käydä. Nyt kuitenkin menee loistavasti ja olen saanut duunin paremmasta paikasta, joten c-paperit tuskin ainakaan ihan samalla tavalla irtoaa.

En oikeen tiedä mitä pitäisi tehdä. En haluaisi että suhde työnantajaan kärsii tämän takia.

Lykkäyksen kyllä saa pelkän jäsenyyden perusteella. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta eikä säädökset ole tietääkseni välissä muuttuneet. Et kerro minkä ikäinen olet, mutta jos haluat saada vapautuksen, niin pitäisi varmaan 27-vuotiaana alkaa ainakin silloin tällöin vierailemaan salilla. Jos se ei luonnistu, niin ei kai se vankila ole niin paha nakki kuin voisi kuvitella. Osalle vangeista voidaan järjestää lupa käydä omassa työssä ja viettää kaikki muu aika "kiven sisässä".

Miten tämä jäsenyys todistetaan lykkäyksen saamiseksi? Käsittääkseni säädös on, että pitää olla aktiivinen Jehovan todistaja.

Jos olet seurakunnassa kirjoilla, niin pyydät todistuksen jäsenyydestä. Aktiivisuutta edellytetään vapautukseen. Aikoinaan Veli Vanhin hieman nikotteli, mutta sain todistuksen kuitenkin - olinhan seurakunnan jäsen. Tietysti hän yritti hieman potkia toimintaan samalla.

Joo jotku on saanu hyväksyttävän todistuksen seurakunnasta riippumatta aktiivisuudesta. Ihan pärstäkerroinjuttu tuo on, mikään ei estä kysymästä. Voit valehdella olleesi masentunut jolloin todistuksen saanti helpottuu...

Kaarmis kirjoitti:Joo jotku on saanu hyväksyttävän todistuksen seurakunnasta riippumatta aktiivisuudesta. Ihan pärstäkerroinjuttu tuo on, mikään ei estä kysymästä. Voit valehdella olleesi masentunut jolloin todistuksen saanti helpottuu...

Tästä väännettiin joskus aikaisemmin ja olin asiassa väärässä. Viljon pointti on, että lykkäykseen riittää jäsenyys ja ainoastaan lopullinen vapautus vaatii todistuksen aktiivisuudesta.

Vaihtoehdot:

a) ase- tai siviilipalvelus
b) vankila
c) roikkuminen lahkossa vapautuksen toivossa
d) C-papereiden huijaaminen. Hyväksi todettuja keinoja ovat mm. väittämällä että toisessa korvassa on merkittävä kuulonalenema (jos teettävät kuulotestin, niin et reagoi matalan / korkean taajuuden piippauksiin) tai kirjoittamalla kutsuntalappuun kohtaan "lääkitykset" pitkän listan psyykelääkkeitä. Ei ne siellä koskaan ole keneltäkään mitään reseptejä vaatineet todisteiksi, varsinkaan jos osaat olla tarpeeksi syrjäytyneen oloinen.

.

.

Läheisteni kokemukset osoittavat samaa kuin mitä muut ovat tässä todenneet, että Suomen armeijaa ei kovinkaan paljoa kiinnosta aktiivisuus, vaan näkevät todistajat lähinnä turhana ongelmana, jos he armeijaan joutuisivat. Jos olen aivan väärässä, niin oikaiskaa toki. Sivari on sitten asia erikseen. Ja vaikka srk:lta saisi vain todistuksen jäsenyydestä eikä aktiivisuudesta, se riittää kyllä vapautukseen (on ainakin toiminut kaikilla tuntemillani samassa tilanteessa olevilla.). Jatkossa jos lakia kiristetään, voi sivarista tulla todistajillekin pakollinen velvoite.

Käsittääkseni työnantaja ei myöskään saa lain puitteissa syrjiä työntekijää, jota valtion velvollisuus kutsuu. Toki epämukava tilanne voi olla, mutta eiköhän vuodeksi saa tuuraajan tilalle. Toisaalta, jos työ sattuu olemaan sen kaltainen, että voit jatkaa omia hommiasi sivarin nimikkeellä, niin siitä ei ole työnantajalle kuin plussaa.

Tissutteleva Tuomari kirjoitti:Tästä seurasi sairaslomaa ja n. 4kk psykiatrilla käynti josta siiten sain c-paperit. Mihinkään huijaukseen en tässä turvautunut vaan ahdistus oli oikeasti kova. Työsuhde ei kärsinyt.

Tämäkin on hyvä huomio. Reippaana Jehovan todistaja -nuorukaisena ei tullut mieleenkään, että ihan kaikkea ei tarvitse kertoa ihan kaikille. Jos vaikkapa lääkäri toteaa masentuneeksi ja ahdistuneeksi, niin tieto ei tosiaankaan mene automaattisesti työnantajalle puhumattakaan Jehovasta, joka “näkee kaiken”. JT-lapsuudessa opetettu naiivi rehellisyys aiheutti omalla kohdallani (nyt ajatellen) naurettavia ongelmia.

En lähtökohtaisesti kannata valehtelemista, mutta Watchtowerin antamat epäreilut puitteet huomioiden uskaltaisin ehdottaa että 123ya jatkaa inttiasioissa omaa teokraattista sodankäyntiään seurakunnan suuntaan. Kaikesta päätellen ensimmäisenä kannattaa pelkästään vaatia todistusta jäsenyydestä. Kannattaa myös muistaa, että vanhimmilla on pönötyksestään huolimatta vain leikkivaltaa, Suomen lain silmissä heillä ei sellaista ole.

Miksi siviilipalvelus ei voi olla vaihtoehto?
Työnantaja EI voi irtisanoa sinua armeijan/sivarin vuoksi, se on laki.

Irtisanoa ei voi, mutta määräaikaisen voi jättää uusimatta.