Vaaditaanko sittenkään perheenjäsenten karttamista?

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

perra
Viestit: 8
Liittynyt: 20.05.2007 23:41
Paikkakunta: Vihti

Vaaditaanko sittenkään perheenjäsenten karttamista?

Viesti Kirjoittaja perra »

Olen aikaisemmin kirjoittanut tälle palsatalle otsikolla ”maailmankatsomusero parisuhteessa”. Olen ennen ollut vain satunnaisesti tekemissä Jehovan todistajien kanssa, mutta jouduin ottamaan asioista lähemmin selvää tutustuttuani mieheen, joka parisuhteessa salasi JT-taustansa minulla yli vuoden ajan. Sain täältä Veljesseuran sivuilta paljon tukea ollessani ymmälläni ja ihmetellessäni monin tavoin kumppanini käytöstä. Parisuhde on nyt mitä ilmeisimmin takanapäin, mutta kiinnostus näihin Veljesseuran kirjoituksiin säilyi ja olen seurannut kirjoituksia täällä harvakseltaan. Katsoin myös sen Poliisi-TV:n ohjelman, ja kiitos esiintyjälle, se oli erittäin kiihkoton ja asiallinen kertomus eräästä ex-JT:n kokemuksesta.

Nyt kuitenkin olen ymmälläni. Ystäväni on ilmoittanut eronneensa JT:sta parikymmentä vuotta sitten ja jättäneensä kaiken taakseen. Hän on kuitenkin katsonut minun saaneen väärää tietoa karttamisesta täältä Veljesseuran sivuita, ja hän lupasi minulle selvittää asian. Hän kävi varmistamassa nämä karttamiskäytännöt Suomen VTS:n johtohenkilöltä. Tämä tapaaminen on tapahtunut viimeisen kuukauden aikana, joten sen pitäisi olla ihan ajantasaista tietoa. Tämä johtohenkilö oli sanonut, että eronneita/erotettuja perheenjäseniä ei tule karttaa, normaalit perheen väliset yhteydet saa ja pitääkin säilyttää. Tämä pätisi myös silloin, kun eronnut/erotettu perheenjäsen on muuttanut jo pois kotoa. Tarkistin tämän kohdan, kysyin sitä vielä erikseen. Ystäväni sanoi, että hän ei kertonut keskustelussa VTS-pomon kanssa JT-statustaan, tämäkin tarkistin erikseen. Riippuu kuulemma täysin siitä, miten seurakunnan vanhimmat tätä asiaa koskevia ohjeita soveltavat, rivien välistä ei pidä lukea sellaista, mitä sieltä ei ole vaan tulee käyttää tervettä talonpoikaisjärkeä.

Olen ihmeissäni, koska olen oppinut sen, että julmin säädös, mikä VTS:llä on, on juuri tämä suhtautuminen eronneisiin/erotettuihin perheenjäseniin ja ystäviin. Se sitoo myös tiukemmin kuin mikään uskonto ihmisen seurakunnan jäsenyyteen, niin kuin moni pitkän vaikean tien kulkenut tai sitä kulkeva on kokemuksensa täällä kertonut. Se on myös yleisimmin rikottu erottamiseen johtava VTS:n säännöistä, mikä on ihan ymmärrettävää ulkopuolisellekin. Tutustuin myös Valtakunnan palveluksen 8/2002 ohjeisiin karttamisesta, mikä on aika selvää tekstiä asiasta.

Pitäisikö nyt tämän VTS-pomon selitys asiasta uskoa, jolloin näilläkin sivuilla kerrotut rankat kokemukset olisivat olleet turhia, vai onko minun ymmärrettävä asia niin, että minulle tuli tässä nyt tavallaan omakohtainen kokemus siitä, kuinka Vartiotorniseura valehtelee?
Avatar
Johanneksen poika
Viestit: 3701
Liittynyt: 29.04.2007 13:49
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Vaaditaan karttamista

Viesti Kirjoittaja Johanneksen poika »

perra kirjoitti:Ystäväni on ilmoittanut eronneensa JT:sta parikymmentä vuotta sitten ja jättäneensä kaiken taakseen. Hän on kuitenkin katsonut minun saaneen väärää tietoa karttamisesta täältä Veljesseuran sivuita, ja hän lupasi minulle selvittää asian. Hän kävi varmistamassa nämä karttamiskäytännöt Suomen VTS:n johtohenkilöltä. Tämä tapaaminen on tapahtunut viimeisen kuukauden aikana, joten sen pitäisi olla ihan ajantasaista tietoa. Tämä johtohenkilö oli sanonut, että eronneita/erotettuja perheenjäseniä ei tule karttaa, normaalit perheen väliset yhteydet saa ja pitääkin säilyttää. Tämä pätisi myös silloin, kun eronnut/erotettu perheenjäsen on muuttanut jo pois kotoa. Tarkistin tämän kohdan, kysyin sitä vielä erikseen. Ystäväni sanoi, että hän ei kertonut keskustelussa VTS-pomon kanssa JT-statustaan, tämäkin tarkistin erikseen.
Valitettavasti nuo Suomen johtohenkilöt ovat valehdelleet päin naamaa. Se ei sinänsä ole mikään ihme, minulla on aika paljon kirjallistakin dokumenttia noista valheista.

Mutta se on täysin selvää, että karttamissääntö on voimassa. Kuuliaisen Jehovan todistajan pitää siis karttaa kaikkia erotettuja ja eronneita, myös oman perheen ja suvun jäseniä. Tästä minulla on ajantasaiset omakohtaiset kokemukset parilta kolmelta vuodelta. Jos et ole lukenut, niin lue tästä karua arkista tarinaa karttamisesta:

Ajojahtini alkoi siitä, että en suostunut karttamaan omaa erotettua pikku siskoani

Jos epäilet tätä juttua, lue kaikki sivuilla olevat tekstit ja kuuntele kaikki äänitteet. Ne ovat aitoja dokumentteja.
Avatar
Johanneksen poika
Viestit: 3701
Liittynyt: 29.04.2007 13:49
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Kuka sellaista kertoi?

Viesti Kirjoittaja Johanneksen poika »

perra kirjoitti:Pitäisikö nyt tämän VTS-pomon selitys asiasta uskoa, jolloin näilläkin sivuilla kerrotut rankat kokemukset olisivat olleet turhia, vai onko minun ymmärrettävä asia niin, että minulle tuli tässä nyt tavallaan omakohtainen kokemus siitä, kuinka Vartiotorniseura valehtelee?
Ei pitäisi uskoa tuota pomon valhetta. Jos kerrot tuon VTS-pomon nimen, niin soitan ja kysyn häneltä, miksi hän valehtelee? Jos et uskalla sitä sanoa julkisesti, ilmoita se sähköpostiini:

jpoika@mbnet.fi

* * *

Kokonaan eri asia on se, että käytännössä monet rikkovat tuota karttamissääntöä ja ovat tekemisissä erotettujen kanssa. Niin minunkin kanssa on useita Jehovan todistajia jatkuvasti tekemisissä. Mutta se on eri asia. Sääntö on kuitenkin voimassa.
Berzerk
Viestit: 78
Liittynyt: 09.05.2007 18:35

Viesti Kirjoittaja Berzerk »

Näyttäisi hieman siltä, että seuran virallinen kanta on hieman eri, kuin käytäntö. Nimittäin omasta lähipiiristäni tiedän, että karttamissääntöä toteutetaan henkeen ja vereen. Tilanne on se, että erotetusta sukulaisesta ei edes puhuta, saatikka että hänelle puhuttaisiin.

Systeemihän on niin sairas, että ulkopuolisen pistää varmaan miettimään, etttä voiko asia tosiaan olla niin. Kuitenkin seura mainostaa itseään "rakkaudellisena". Mutta ikävä kyllä rakkaus loppuu siihen, kun joku eroaa tai erotetaan. Muistaisin, että viime kesän konventissa korostettiin erotettujen karttamisen tärkeyttä, oli sukulainen tai ei.

Mutta aivan kuten täälläkin on monesti todettu, karttamissääntöä rikotaan paljon ja se on hyvä asia.

Berzerk
Torninvartija
Viestit: 465
Liittynyt: 28.04.2007 15:36
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kuka sellaista kertoi?

Viesti Kirjoittaja Torninvartija »

Kaikki jehovantodistajat, aivan sinisilmäisimpiä untuvikkoja lukuunottamatta, tietävät, että perheenjäsenten karttamista tapahtuu. Onhan lähes jokaisessa JT-suvussa järjestöstä eronneita ja erotettuja. Mutta karttaminen on niin noloa toimintaa, ettei kukaan tahdo sitä "tavallisille" ihmisille tunnustaa. Mieluummin valehdellaan itselle ja muille, ettei niin tapahtuisi. Sitä paitsi tällainen valehtelu on jehovantodistajille sallittua, koska se edistää Jehovan järjestön etuja. Jehovantodistajilla on tällaiselle valehtelulle oma terminsäkin, "teokraattinen sodankäynti".
"You take the blue pill and the story ends. You wake in your bed and believe whatever you want to believe. You take the red pill and you stay in Wonderland and I show you how deep the rabbit-hole goes."
Lehtiveli
Eläkeläinen
Viestit: 1741
Liittynyt: 13.04.2007 10:07
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Lehtiveli »

Sait oikein virallisen esimerkin siitä, kuinka VT-seura osaa kieroilla. Virallisten ohjeiden mukaan ainoastaan välttämättömät perheasiat saa hoitaa erotettujen kanssa. Tämä ei koske alaikäisiä lapsia jne.

Eli he yhdistävät kaksi kantaa yhdeksi, koska karttaminen ei koske lapsia, voidaan sanoa ettei kaikkia karteta ;)

Todellisuudessa tilanne on toinen ja se riippuu hyvin pitkälti suvusta ja tuttavista. Ystävien on pakko katkaista välit, kaukaisempien sukulaisten ei aivan välttämätöntä, mutta hyvin todennäköistä että he katkaisevat. Lähisukulaiset katkaisevat välit yleensä niihin, jotka sanovat etteivät usko VT-seuran oppeihin. Ne, jotka ovat "lahkon koukussa" mutta ovat erotettu esimerkiksi moraalittomuudesta saavat yleensä helpommin anteeksi.

Jehovan todistajillehan pahin synti on "luopumus" eli se, että eroaa järjestöstä eikä enää usko oppeihin.

Jokainen voi varmaan kertoa omat kokemuksensa tästä niin näet millainen todellisuus on.

Omat kaverini / tuttavani eivät pidä yhteyttä, eivätkä sukulaiseni omia vanhempia lukuunottamatta.
Ninth
Viestit: 295
Liittynyt: 25.05.2007 23:00

Re: Vaaditaanko sittenkään perheenjäsenten karttamista?

Viesti Kirjoittaja Ninth »

perra kirjoitti:Tämä johtohenkilö oli sanonut, että eronneita/erotettuja perheenjäseniä ei tule karttaa, normaalit perheen väliset yhteydet saa ja pitääkin säilyttää. Tämä pätisi myös silloin, kun eronnut/erotettu perheenjäsen on muuttanut jo pois kotoa.
Jaa-a, siinä tapauksessa monet monituiset Jehovan todistajat (muunmuassa toinen vanhemmistani) ovat suorittaneet täydellisen välienkatkaisun lahkosta lähteneisiin perheenjäseniinsä ja ystäviinsä aivan turhaan. Luulisi, että asiasta tietoiset johtohenkilöt katsoisivat tehtäväkseen korjata väärät käsitykset, jos ohjeet karttamisesta eivät pitäisi paikkaansa.

Arvoisa johtohenkilö kusetti sinua.
Lehtiveli
Eläkeläinen
Viestit: 1741
Liittynyt: 13.04.2007 10:07
Viesti:

Re: Vaaditaanko sittenkään perheenjäsenten karttamista?

Viesti Kirjoittaja Lehtiveli »

Ninth kirjoitti: Luulisi, että asiasta tietoiset johtohenkilöt katsoisivat tehtäväkseen korjata väärät käsitykset, jos ohjeet karttamisesta eivät pitäisi paikkaansa.
Tämä kävi itsellänikin mielessä. Olisi aika moraalitonta olla tiedottamatta tällaisesta sääntömuutoksesta. Karttaminen on nimittäin joillekkin JT:lle hyvinkin vaikeaa ja raskasta.
Arvoisa johtohenkilö kusetti sinua.
Tämä taas on todennäköisin vaihtoehto. :roll:
Nezumi
Viestit: 237
Liittynyt: 01.08.2007 12:18

Viesti Kirjoittaja Nezumi »

Itsellä ei ihan henk. koht. ole kokemusta, mutta viitteitä on ollut tarpeeksi jotta on uponnut päähän se et jos lähtee syystä tai toisesta niin ei ole enää asiaa mm. kotiin.. ja toki se olisin siis minä joka pistän ne välit poikki jos sen lähtöpäätöksen tekisi ei ne toiset.

Toisaalta muistaa ne napinat joita sai kuulla muutamasta sekalaisesta sukulaisesta aikanaan, kun erotettuina olivat ja silti jonkun verran pyörivät maisemissa. Niiden olisi kuulemma pitänyt itse tajuta pysyä poissa yms, kun kerran olivat erottautuneet/erotuttaneet itsensä. :roll: Ja siis eihän tota henkilöille itselleen suoraan mitenkään sanottu, kaikki tuo siis tuli seläntakana tai muuten, kunhan kohde ei ollut paikalla. Mutta joo..mitäpä tuostakin voi päätellä. Samalla toki sitten harrastettiin sitä yleistä me-hengen kohotusta vertailuilla ja vastaavilla. Tuntui kummalta silloin ja jokseenkin älyttömältä nykyään..
"You don't have to keep smiling for someone else..It's okay to smile for your own sake. "
Avatar
Alueveli
Eläkeläinen
Viestit: 1299
Liittynyt: 13.04.2007 01:51
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja Alueveli »

Myös vuoden 2002 jälkeen on aiheesta kirjoiteltu, esimerkiksi kuluvana vuonna.

Erotettujen karttaminen perhepiirissä:
http://www.veljesseura.org/?q=node/115

Artikkelin lopussa on linkit skannauksiin, sekä ääninäyte tiedottaja Veikko Leinoselta, jossa hän kertoo ihan samaa puppua kuin ystävällesikin.
"Uskonto on ansa ja kiristysryöstöä." - J. F. Rutherford, Vartiotorniseuran presidentti
"Religion is dangerous because it allows human beings who don't have all the answers to think that they do." - Bill Maher, Religulous
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Vaaditaanko sittenkään perheenjäsenten karttamista?

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

perra kirjoitti:onko minun ymmärrettävä asia niin, että minulle tuli tässä nyt tavallaan omakohtainen kokemus siitä, kuinka Vartiotorniseura valehtelee?
Kyllä, juuri näin on asia ymmärrettävä.
AchanBeroean
Viestit: 467
Liittynyt: 06.05.2007 17:56
Paikkakunta: Luopio

Re: Vaaditaanko sittenkään perheenjäsenten karttamista?

Viesti Kirjoittaja AchanBeroean »

perra kirjoitti:Tämä johtohenkilö oli sanonut, että eronneita/erotettuja perheenjäseniä ei tule karttaa, normaalit perheen väliset yhteydet saa ja pitääkin säilyttää. Tämä pätisi myös silloin, kun eronnut/erotettu perheenjäsen on muuttanut jo pois kotoa. Tarkistin tämän kohdan, kysyin sitä vielä erikseen.
Perheenjäsenten karttamisopetusta toistetaan eri yhteyksissä ja lahkon opetus on selvä. On sitten toinen asia, kuinka selvästi tätä lahkon karttamissääntöä toteutetaan perhesuhteissa. Jotkut lahkolaiset toteuttavat kirjaimellisesti ja toiset haluavat unohtaa koko säännön olemassaolon. Vielä kolmannet tietävät lahkon säännöt, mutta eivät halua korostaa niitä, koska tietävät niiden olevan lahkosta vieroittavia.

On myös selvää, että kysyttäessä tätä asiaa suullisesti saattavat jehovantodistajat olla kavalia kuin kyykäärmeet ja selostaa kaksihaaraisella kielellään opetuksen siten, kun arvelevat sen toivottavan kuultavan.

Väittäisin kuitenkin, että kukaan jehovantodistaja, joka väittää lahkossa opetettavan, että poissa samasta huoneistosta asuvaa, ei siis samassa talossa asuvaa, lahkosta eronnutta tai erotettua perheenjäsentä tai sukulaista ei muka tarvitsisi karttaa, niin hän ei perustele väitettään lahkon jumalallisin kirjoituksin eli Vartiotorni-lehden ottein. Hän ei perustele sitä lehtitekstein koska ko. tekstejä ei ole, sen sijaan karttamista opettavia kirjoituksia on runsaasti. Alla pari selvää.
*** km 8/02 s. 4 kpl 12-13 Ilmaise kristillistä uskollisuutta kun joku sukulainen erotetaan ***

12 Uskollisuus Jehovalle on hyödyksi. On hyödyllistä toimia sopusoinnussa Raamatussa esitetyn erottamisjärjestelyn kanssa ja karttaa katumattomia väärintekijöitä. Näin seurakunta pysyy puhtaana ja meidän voidaan nähdä pitävän kiinni Raamatun korkeista moraalinormeista (1. Piet. 1:14–16). Se suojelee meitä turmelevalta vaikutukselta (Gal. 5:7–9). Lisäksi se suo väärintekijälle tilaisuuden hyötyä täysin saamastaan kurista, joka voi auttaa häntä tuottamaan ”rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta” (Hepr. 12:11).

13 Kuultuaan erään puheen kierroskonventissa muuan veli ja hänen lihallinen sisarensa tajusivat, että heidän olisi oikaistava suhtautumistaan äitiinsä, joka asui muualla ja oli ollut erotettuna kuusi vuotta. Heti konventin jälkeen tuo mies soitti äidilleen, ja vakuuteltuaan hänelle, että he rakastivat häntä, hän selitti, etteivät he voisi enää jutella hänen kanssaan, elleivät tärkeät perheasiat sitä välttämättä vaatisi. Pian tämän jälkeen äiti alkoi käydä kokouksissa, ja myöhemmin hänet otettiin takaisin. Myös hänen ei-uskova miehensä alkoi tutkia ja meni aikanaan kasteelle.



*** w88 15/4 s. 26-31 Kuri joka voi tuottaa rauhaisaa hedelmää ***

Kuri joka voi tuottaa rauhaisaa hedelmää

”Mikään kuri ei tosin nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” – HEPREALAISILLE 12:11.

PALAUTAPA mieleesi lapsuutesi päivät. Voitko muistaa vanhempiesi kurittaneen sinua? Useimmat meistä voivat. Apostoli Paavali käytti tätä kuvauksena puhuessaan Jumalan antamasta kurituksesta, kuten luemme Heprealaiskirjeen 12:9–11:stä.

2 Jumala saattaa antaa isällistä kuritusta, joka voi vaikuttaa hengelliseen elämäämme, monella eri tavalla. Yksi tapa on hänen järjestelynsä poistaa kristillisestä seurakunnasta sellainen, joka ei enää halua elää tai suostu elämään Jumalan mittapuiden mukaan. Se, jota rangaistaan tai kuritetaan näin voimakkaasti, saattaa katua ja kääntyä. Tämän tapahtumasarjan aikana myös uskollisista koostuva seurakunta saa kuria siinä, että se oppii Jumalan korkeisiin mittapuihin mukautumisen tärkeyden. – 1. Timoteukselle 1:20.

3 ’Mutta eikö ole ankaraa ensin poistaa joku seurakunnasta ja sitten kieltäytyä puhumasta hänen kanssaan?’ joku saattaa kysyä. Tällainen näkemys tuli esiin äskeisessä oikeusjutussa, joka koski muuatta Jehovan todistaja -vanhempien kasvattamaa naista. Hänen vanhempansa oli erotettu seurakunnasta. Häntä itseään ei ollut erotettu, mutta hän erosi omasta tahdostaan kirjoittamalla kirjeen, jossa hän ilmoitti vetäytyvänsä pois seurakunnasta. Niinpä seurakunnalle vain ilmoitettiin, ettei hän ollut enää Jehovan todistaja. Hän muutti pois, mutta palasi vuosia myöhemmin takaisin ja havaitsi, etteivät paikalliset Jehovan todistajat olleet kanssakäymisissä hänen kanssaan. Niinpä hän veti asian oikeuteen. Mikä oli lopputulos, ja miten tämä voisi vaikuttaa sinuun? Ymmärtääksemme asian oikein tarkastelkaamme, mitä Raamattu sanoo siihen liittyvästä aiheesta, nimittäin seurakunnasta erottamisesta.

Miksi näin luja asenne?

4 Useimmat tosi kristityt kannattavat uskollisesti Jumalaa ja hänen vanhurskaita lakejaan. (1. Tessalonikalaisille 1:2–7; Heprealaisille 6:10) Toisinaan joku kuitenkin poikkeaa totuuden tieltä. Hän saattaa esimerkiksi kristittyjen vanhinten antamasta avusta huolimatta rikkoa paatuneesti Jumalan lakeja. Tai hän saattaa hylätä uskon opettamalla väärää oppia tai eroamalla seurakunnasta. Mitä sellaisessa tapauksessa pitäisi tehdä? Tällaista tapahtui jopa silloin, kun apostolit olivat vielä elossa; katsokaamme siis, mitä he kirjoittivat tästä asiasta.

5 Kun eräs korinttolainen mies harjoitti katumatta moraalittomuutta, Paavali kehotti seurakuntaa: ”Lakatkaa seurustelemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun kanssa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa.” (1. Korinttolaisille 5:11–13) Samoin piti suhtautua luopioihin, esimerkiksi sellaiseen kuin Hymeneus: ”Hylkää lahkoa edistävä ihminen ensimmäisen ja toisen vakavan neuvon jälkeen, koska tiedät, että sellainen on kääntynyt pois tieltä ja tekee syntiä.” (Tiitukselle 3:10, 11; 1. Timoteukselle 1:19, 20) Tällainen karttaminen olisi sopivaa myös jokaisen sellaisen suhteen, joka hylkää seurakunnan: ”He lähtivät meistä, mutta he eivät olleet meidän kaltaisiamme, sillä jos he olisivat olleet meidän kaltaisiamme, he olisivat pysyneet meidän kanssamme. Mutta he lähtivät, jotta ilmenisi, että kaikki eivät ole meidän kaltaisiamme.” – 1. Johannes 2:18, 19.

6 On toivottavaa, että tällainen henkilö katuu, niin että hänet voidaan hyväksyä takaisin seurakuntaan. (Apostolien teot 3:19) Mutta saavatko kristityt sillä välin olla jossain määrin hänen seurassaan, vai onko tarpeen karttaa häntä täysin? Jos on, niin miksi?

Katkaistako yhteydet täysin?

7 Kristityt eivät eristäydy toisista ihmisistä. Me olemme aivan normaalisti tekemisissä naapureiden, työtovereiden, koulutovereiden ja muiden kanssa ja annamme heille todistusta, vaikka jotkut heistä olisivatkin ’haureellisia, ahneita, kiristäjiä tai epäjumalanpalvelijoita’. Paavali kirjoitti, että me emme voi pysyä heistä täysin erossa, sillä ’muutoinhan meidän pitäisi lähteä pois maailmasta’. Hän kuitenkin neuvoi, että sellaiseen ”veljeen”, joka eli tuolla tavalla, piti suhtautua eri tavalla: ”Lakatkaa seurustelemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun kanssa, joka [on palannut sellaisiin elintapoihin] – –, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa.” – 1. Korinttolaisille 5:9–11; Markus 2:13–17.

8 Apostoli Johanneksen kirjoituksista me löydämme samanlaisen neuvon, joka korostaa sitä, miten täydellisesti kristittyjen täytyy karttaa sellaisia: ”Kenelläkään, joka tunkeutuu edelle eikä pysy Kristuksen opetuksessa, ei ole Jumalaa. – – Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä. Sillä joka sanoo hänelle tervehdyksen [kreikaksi khai′ro], on osallinen hänen pahoihin tekoihinsa.” – 2. Johannes 9–11.

9 Miksi näin lujaa asennetta on sopivaa noudattaa myös nykyään? Harkitsehan sitä, miten ankaraa erottautumista Jumalan Israelille antama laki vaati. Usein jos oli kyse vakavasta asiasta, tahallaan lakia rikkoneet teloitettiin. (3. Mooseksen kirja 20:10; 4. Mooseksen kirja 15:30, 31) Kun näin tapahtui, eivät toiset – eivät edes sukulaiset – voineet enää puhua kuolleen lainrikkojan kanssa. (3. Mooseksen kirja 19:1–4; 5. Mooseksen kirja 13:1–5; 17:1–7) Vaikka silloiset uskolliset israelilaiset olivat tavallisia ihmisiä, joilla oli samanlaiset tunteet kuin meilläkin, niin he tiesivät, että Jumala on oikeudenmukainen ja rakkaudellinen ja että hänen lakinsa suojeli heidän moraalista ja hengellistä puhtauttaan. Niinpä he saattoivat hyväksyä hänen väärintekijöiden poistamista koskevan järjestelynsä loppujen lopuksi hyvänä ja oikeana järjestelynä. – Job 34:10–12.

10 Me voimme olla aivan yhtä varmoja, että Jumalan järjestely, jonka mukaan kristityt kieltäytyvät olemasta tekemisissä kenenkään erotetun katumattoman synnintekijän kanssa, suojelee meitä viisaalla tavalla. ”Puhdistakaa pois vanha hapatus, jotta olisitte uusi taikina, niin kuin olettekin vailla hapatusta.” (1. Korinttolaisille 5:7) Lisäksi kun kristityt karttavat myös seurakunnasta tarkoituksellisesti eronneita, he ovat suojassa mahdollisilta arvostelevilta ja halveksivilta ajatuksilta tai jopa luopionäkemyksiltä. – Heprealaisille 12:15, 16.

Entä sukulaiset?

11 Jumala on varmasti tietoinen siitä, että sen hänen vanhurskaan lakinsa toteuttaminen, joka koskee siteiden katkaisemista väärintekijöihin, käsittää usein sukulaisia ja vaikuttaa heihin. Kuten edellä mainittiin, kun israelilainen väärintekijä teloitettiin, perheenjäsenet eivät voineet enää pitää häneen yhteyttä. Itse asiassa jos poika oli juoppo ja ahmatti, hänen vanhempiensa piti tuoda hänet tuomareiden eteen, ja jos hän ei katunut, vanhempien piti osallistua hänen oikeudenmukaiseen teloittamiseensa ’poistaakseen pahan Israelista’. (5. Mooseksen kirja 21:18–21) Voit hyvin ymmärtää, ettei tämä ollut helppoa heille. Kuvittele myös, miltä väärintekijän veljistä, sisarista tai isovanhemmista on tuntunut. Kuitenkin se, että he asettivat uskollisuuden vanhurskasta Jumalaansa kohtaan perheenjäsenten välisen kiintymyksen edelle, saattoi säästää heidän henkensä.

12 Palauta mieleesi Koorah, joka johti kapinaa sitä vastaan, että Jumala käytti Moosesta johtoasemassa. Täydellisessä oikeudenmukaisuudessaan Jehova katsoi, että Koorahin oli kuoltava. Mutta kaikkia uskollisia neuvottiin: ”Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten majoilta älkääkä koskeko mihinkään, mikä on heidän, ettette tuhoutuisi kaikkien heidän syntiensä tähden.” Ne sukulaiset, jotka eivät ottaneet vastaan Jumalan varoitusta, kuolivat kapinoitsijoiden kanssa. Mutta jotkut Koorahin sukulaisista valitsivat viisaasti uskollisuuden Jehovaa kohtaan, mikä säästi heidän henkensä, ja he saivat siunauksia myöhemmin. – 4. Mooseksen kirja 16:16–33; 26:9–11; 2. Aikakirja 20:19.

13 Kristillisestä seurakunnasta eristäminen ei merkitse välitöntä kuolemaa, joten perhesiteet pysyvät ennallaan. Niinpä mies, joka on erotettu tai itse eronnut seurakunnasta, saattaa yhä asua kotona kristityn vaimonsa ja uskollisten lastensa kanssa. Kunnioitus Jumalan tuomioita ja seurakunnan toimenpiteitä kohtaan saa vaimon ja lapset tunnustamaan sen, että mies on menettelytavallaan muuttanut heidän välillään vallinnutta hengellistä sidettä. Mutta koska hänen erottamisensa ei katkaise verisiteitä eikä aviosuhdetta, niin normaali perheenjäsenten välinen kiintymys ja kanssakäyminen voi jatkua.

14 Tilanne on erilainen, jos erotettu tai eronnut sukulainen asuu poissa kotoa välittömän perhepiirin ulkopuolella. Saattaa olla mahdollista, että tuon sukulaisen kanssa ei tarvitse olla juuri lainkaan tekemisissä. Ja jos jotkin perheasiat vaatisivatkin yhteydenottoa, niin se rajoitettaisiin epäilemättä mahdollisimman vähiin sopusoinnussa seuraavan jumalallisen periaatteen kanssa: ”Lakatkaa seurustelemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun kanssa, joka on haureellinen tai ahne [tai on syyllistynyt johonkin muuhun törkeään syntiin] – –, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa.” – 1. Korinttolaisille 5:11.

15 On ymmärrettävää, että tämä voi olla vaikeaa tunne- ja perhesiteiden vuoksi, esimerkiksi sen rakkauden vuoksi, jota isovanhemmat tuntevat lapsenlapsiinsa. Tämä on kuitenkin Jumalalle osoitettavan uskollisuuden koetus, kuten sivulla 26 mainittu sisar kertoi. Jokainen, joka tuntee erotetun sukulaisen tällä tavalla tuottamaa surua ja tuskaa, voi saada lohtua ja kannustusta joidenkuiden Koorahin sukulaisten esimerkistä. – Psalmi 84:11–13.

Oikeuden päätös

16 Sinua ehkä kiinnostaa tietää, mikä oli sen oikeusjutun lopputulos, jonka aikaisemmin mainittu nainen pani vireille loukkaannuttuaan siitä, etteivät hänen entiset tuttavansa enää olleet kanssakäymisissä hänen kanssaan sen jälkeen, kun hän päätti hylätä uskon ja erota seurakunnasta.

17 Ennen tapauksen varsinaista käsittelyä eräs Yhdysvaltain aluetuomioistuin teki ennakkoon päätöksen häntä vastaan. Tuo päätös perustui siihen ajatukseen, etteivät tuomioistuimet sekaannu kirkkojen kurinpidollisiin toimiin. Nainen valitti ylempään oikeusasteeseen. Liittovaltion muutoksenhakutuomioistuimen yksimielinen päätös pohjautui (Yhdysvaltain perustuslain) ensimmäisen lisäyksen suomien vapauksien laajemmille perusteluille: ”Koska [seurakunnasta poistetun] karttaminen kuuluu osana Jehovan todistajien uskoon, niin meidän mielestämme Yhdysvaltain perustuslain suoma mahdollisuus ’harjoittaa vapaasti’ uskontoa – – estää sen, että [hänen] kanta[nsa] voisi voittaa. Vastaajilla on perustuslain suojaama etuoikeus harjoittaa tällaista karttamista. Tämän mukaisesti me vahvistamme” aluetuomioistuimen aiemman päätöksen.

18 Tuomioistuimen lausunto jatkui: ”Jehovan todistajat harjoittavat karttamista Raamatun kanonisen tekstin tulkintansa mukaisesti, eikä meillä ole vapautta tulkita sitä uudelleen – –. Vastaajilla on oikeus toimia vapaasti uskonnollisten käsitystensä mukaisesti – –. Tuomioistuimet eivät yleensä tarkastele lähemmin jonkin kirkon jäsenten (tai entisten jäsenten) välisiä suhteita. Kirkoille suodaan laaja toimintavapaus kurin antamisessa jäsenilleen tai entisille jäsenilleen. Olemme yhtä mieltä [Yhdysvaltain korkeimman oikeuden entisen] tuomari[n] Jacksonin kanssa siitä, että ’uskonnolliset toiminnot, jotka koskevat vain uskon jäseniä, ovat ja niiden tulisi olla vapaita – niin lähes täydellisen vapaita kuin jokin vain voi olla’. – – Sen kirkon jäsenet, jonka [hän] päätti hylätä, ovat tulleet siihen tulokseen, etteivät he enää halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Meidän mielestämme heillä on vapaus päättää toimia siten.”

19 Muutoksenhakutuomioistuin tunnusti, että vaikka nainen oli mielestään joutunut kärsimään sen vuoksi, etteivät hänen entiset tuttavansa halunneet olla kanssakäymisissä hänen kanssaan, ”niin jos hänen sallittaisiin saada vahingonkorvausta henkisistä tai tunneperäisistä kärsimyksistä, se rajoittaisi perustuslain vastaisesti Jehovan todistajien oikeutta harjoittaa vapaasti uskontoa – –. Perustuslain takaama uskonnon vapaa harjoittaminen edellyttää yhteiskunnan suvaitsevan sentapaisia vahinkoja, joita [hän] on joutunut kärsimään, maksamisen arvoisena hintana siitä, että kaikille kansalaisille voidaan turvata oikeus harjoittaa erilaista uskontoa.” Tämä päätös on jossain mielessä saanut vielä enemmän painoa kuin mikä sillä oli sitä esitettäessä. Miten niin? Nainen pyysi myöhemmin maan korkeinta oikeutta käsittelemään asiaa ja mahdollisesti kumoamaan häntä vastaan tehdyn päätöksen. Mutta marraskuussa 1987 Yhdysvaltain korkein oikeus kieltäytyi tekemästä sitä.

20 Tässä tärkeässä jutussa tehtiin siis päätös siitä, että erotettu tai eronnut henkilö ei voi saada oikeusistuimessa vahingonkorvausta Jehovan todistajilta sen vuoksi, että hänen seuraansa kartetaan. Koska seurakunta noudatti niitä täydellisiä käskyjä, jotka me kaikki voimme lukea Jumalan sanasta, ja sovelsi tuota Sanaa, tällainen ihminen on omalla toiminnallaan aiheuttanut itselleen menetyksen.

Kuria josta monet hyötyvät

21 Kuullessaan erottamisesta joillakuilla ulkopuolisilla on taipumus tuntea myötätuntoa väärintekijää kohtaan, joka ei voi enää olla kanssakäymisissä kristillisen seurakunnan jäsenten kanssa. Mutta kohdistetaanko sellainen sympatia väärään henkilöön? Harkitsehan, millaista hyötyä väärintekijä ja muut voivat saada.

22 Esimerkiksi sivulla 26 esitettiin Lynetten ajatuksia hänen päätöksestään ’lopettaa täysin kaikki yhteydenpito’ erotetun sisarensa Margaretin kanssa. Hän ja hänen kristityt sukulaisensa ’uskoivat Jehovan tien olevan paras’. Ja niin se onkin!

23 Lynetten sisar kertoi hänelle myöhemmin: ’Jos olisit suhtautunut erottamiseen kevyesti, niin en varmasti olisi ryhtynyt toimiin takaisin ottamista silmällä pitäen yhtä nopeasti kuin nyt ryhdyin. Se, että siteet omaisiin ja läheinen yhteys seurakuntaan katkesivat täysin, aikaansai voimakkaan halun katua. Tajusin todella, miten väärä menettelytapani oli ollut ja miten vakavaa oli kääntää selkänsä Jehovalle.’

24 Eräässä toisessa tapauksessa Laurie-nimisen naisen vanhemmat erotettiin. Hän kuitenkin kertoo: ’Yhteydenpito heihin ei koskaan lakannut vaan ennemminkin lisääntyi. Kun aikaa kului, tulin yhä laimeammaksi. Lopulta en enää käynyt edes kokouksissa.’ Sitten hän luki Vartiotorneissa 1.11. ja 15.11.1981 julkaistun aineiston, jossa korostettiin 1. Korinttolaiskirjeen 5:11–13:n ja Johanneksen 2. kirjeen 9–11:n neuvoja. ”Aivan kuin sisälläni olisi syttynyt valo”, hän kirjoittaa. ’Tiesin, että minun täytyisi tehdä joitakin muutoksia. Ymmärrän nyt paremmin Matteuksen 10:34–36:n merkityksen. Perheeni jäsenten ei ollut helppo sulattaa päätöstäni, sillä viisivuotias lapseni on ainoa poika perheessä, ja he rakastavat häntä suuresti.’ Toivottavasti sellaisen yhteydenpidon menettäminen koskettaa näiden vanhempien sydäntä samalla tavalla, kuin se kosketti Margaretin sydäntä. Tähän liittynyt kuritus auttoi kuitenkin Laurieta: ’Teen jälleen kenttäpalvelusta. Muutokseni on lujittanut avioliittoani ja perhettäni ja myös minua itseäni.

25 Harkitsehan myös sellaisen henkilön tunteita, joka on ollut erotettu mutta otettu myöhemmin takaisin. Sandi kirjoitti: ’Haluaisin kiittää teitä [edellä mainituista] erittäin hyödyllisistä ja opettavaisista kirjoituksista, jotka käsittelivät ojennusta ja erottamista. Olen onnellinen havaitessani Jehovan rakastavan kansaansa niin paljon, että hän huolehtii järjestönsä puhtaana pysymisestä. Sen tekeminen, mikä ulkopuolisista voi tuntua ankaralta, on sekä välttämätöntä että todella rakkaudellista. Olen kiitollinen siitä, että taivaallinen Isämme on rakastava ja anteeksiantavainen Jumala.’

26 Jumalamme, joka vaatii, että katumaton väärintekijä tulee erottaa seurakunnasta, osoittaa siis myös rakkaudellisesti, että synnintekijä voidaan ottaa takaisin seurakuntaan, jos hän katuu ja kääntyy. (Eronnut henkilö voi samalla tavoin pyytää päästä jälleen takaisin seurakuntaan.) Sen jälkeen häneen rakkautensa vahvistavat kristityt voivat lohduttaa häntä. (2. Korinttolaisille 2:5–11; 7:8–13) Paavalin sanat ovat selvästikin todet: ”Mikään kuri ei tosin nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” – Heprealaisille 12:11.

[Alaviitteet]

Johannes käyttää tässä sanaa khai′ro, joka vastaa tervehdystä ”hyvää päivää” tai ”hei”. (Apostolien teot 15:23; Matteus 28:9) Hän ei käyttänyt sanaa a·spa′zo·mai (kuten jakeessa 13), joka merkitsee ”sulkea syliinsä, siten tervehtiä, toivottaa tervetulleeksi” ja joka on saattanut sisältää hyvin lämpimän tervehdyksen, jopa syleilyn. (Luukas 10:4; 11:43; Apostolien teot 20:1, 37; 1. Tessalonikalaisille 5:26) Johanneksen 2. kirjeen jakeessa 11 annettu ohje voisi siksi hyvin tarkoittaa sitä, ettei tervehdi sellaisia edes sanomalla ”hei”. – Ks. Vartiotorni 15.7.1985, s. 31.

Ks. Vartiotornia 15.11.1981 s. 26–31, jossa käsiteltiin sukulaisen erottamista.

819 F.2d 875 (9th Cir. 1987).

Vaikka useat eri yksilöt ovat vieneet asian oikeuteen, yksikään tuomioistuin ei ole langettanut Jehovan todistajille epäsuotuisaa päätöstä heidän Raamattuun perustuvasta tavastaan karttaa tällaisia henkilöitä.

Muistettavia kohtia

□ Millä tavoin erottaminen voi olla tapa kurittaa?

□ Miksi kristityn käytös erotettuja kohtaan eroaa hänen käytöksestään maailmassa olevia synnintekijöitä kohtaan?

□ Mikä Raamatun ohje tulisi pitää mielessä, jos sukulainen erotetaan?

□ Mihin johtopäätökseen muutoksenhakutuomioistuin tuli erään eronneen henkilön oikeuteen viemässä asiassa?

□ Mitä voimme oppia niistä muutamista erottamista koskevista mielipiteistä, joita kirjoituksessa kerrottiin?

[Tutkistelukysymykset]

1, 2. a) Mitä Jumala rakkaudellisesti antaa Heprealaiskirjeen 12:9–11:n mukaan? b) Mikä on yksi esimerkki kurista, ja millainen lopputulos siitä voi olla?

3. Miten jotkut reagoivat erottamisajatukseen?

4. Mitä toisinaan tapahtuu joillekuille seurakunnassa oleville? (Galatalaisille 6:1; Juudas 23)

5, 6. a) Mitä viisaita neuvoja meillä on siitä, miten tulisi toimia niiden suhteen, jotka tekevät vakavia syntejä eivätkä kadu? (Matteus 18:17) b) Mitä kysymyksiä eteemme nousee?

7. Miten käytöksemme synnintekijää kohtaan on erilaista sen mukaan, kumpaan kahdesta ryhmästä hän kuuluu?

8. Minkä neuvon apostoli Johannes antoi karttamisesta?

9, 10. a) Mitä Israelissa tapahtui katumattomille lainrikkojille ja miksi? b) Miltä erotettuihin katumattomiin synnintekijöihin suhtautumista koskevan nykyisen järjestelyn pitäisi tuntua meistä? (2. Pietari 2:20–22)

11, 12. a) Miten Israelissa siteiden katkaiseminen väärintekijään vaikutti hänen sukulaisiinsa? b) Valaise tottelevaisuudesta koituvia hyötyjä.

13. Miten uskolliset kristityt suhtautuvat, jos läheinen perheenjäsen erotetaan tai jos hän itse eroaa seurakunnasta?

14. Minkä jumalallisen neuvon tulisi vaikuttaa siihen, miten paljon olemme tekemisissä välittömän perhepiirin ulkopuolella elävän erotetun tai eronneen sukulaisen kanssa?

15. Miten sukulaiset voivat hallita tunteittensa vaikutuksen sellaisessa tapauksessa? (Psalmi 15:1–5; Markus 10:29, 30)

16–18. Mikä päätös tehtiin aiemmin mainitussa oikeusjutussa, ja minkä lausunnon tuomioistuin lisäksi esitti?

19, 20. Miksi seurakunnan yhteydestä eristetty henkilö ei voi saada siitä tuomioistuimessa vahingonkorvausta?

21. Miksi erottamiseen suhtautumisessa tarvitaan tasapainoa?

22, 23. Valaise esimerkein sitä, miten tärkeää ja arvokasta on totella Jumalaa erotettuihin suhtautumisessamme.

24. Miten erään sisaren reaktio erottamiseen vaikutti häneen ja toisiin?

25. Millainen näkemys eräällä takaisin otetulla oli Jumalan antamasta kurituksesta?

26. Millaista vanhurskasta hedelmää voi olla tuloksena kurituksen vastaanottamisesta? (Psalmi 94:10, 12)

[Huomioteksti s. 26]

”Kaiken yhteydenpidon täydellinen lopettaminen [erotetun sisareni] Margaretin kanssa koetteli uskollisuuttamme Jehovan järjestelyä kohtaan. Se antoi perheellemme tilaisuuden osoittaa, että me todella uskomme Jehovan tien olevan paras.” – Lynette.

[Tekstiruutu s. 30]

Mikä vaikutus on seurakunnan yhteydestä erottamisella?

Englantilainen historioitsija Edward Gibbon kirjoitti erottamisen oikeutuksesta ja siitä, mikä vaikutus sillä oli lähempänä apostolista aikaa:

”Jokaisella yhteisöllä on epäilemättä oikeus sulkea pois yhteydestään ja antamistaan eduista kaikki ne jäsenet, jotka hylkäävät yleisellä hyväksymyksellä vahvistetut säännökset tai rikkovat niitä vastaan. – – Seurakunnasta erottamisen seuraukset olivat luonteeltaan sekä ajallisia [maallisia] että hengellisiä. Kristitty, jota vastaan tuomio langetettiin, ei saanut lainkaan osallistua uskollisten kanssa palvontaan. Sekä uskonnolliset että yksityiset ystävyyssiteet purettiin.”
"Mutta emme usko enää tällaiseen hölynpölyyn, vaan pidämme Vartiotorni-seuran aatetta fanaattisena ja vaarallisena ideologiana, koska se orjuuttaa ihmiset aivopesuohjelmansa avulla" - Herrick Åberg
Gargouille
Viestit: 15
Liittynyt: 18.05.2007 21:44

Viesti Kirjoittaja Gargouille »

Mun kokemus on parin kuukauden takaa.

Kävin äitini (jt) kanssa kaupassa. Kaupan pihalla meitä vastaan tulee äitini ystävä (myös jt). Mulla jäi hänen sanoma lause kummittelemaan päähäni "On se kamalaa, kun oman lapsensa kanssa ei saa pitää yhteyttä."
Meinasin sanoa jotain pahasti takaisin, mutta en viitsinyt pahoittaa vanhan naisen mieltä.

Kukakohan äitistä sitten huolen pitäisi, ellemme me lapset. Satun olemaan nuorin ja asunkin lähimpänä, tehtävä jotenkin lankesi mulle.
Valtakunnan palvelija
Viestit: 35
Liittynyt: 23.09.2007 09:28

Viesti Kirjoittaja Valtakunnan palvelija »

Kyllä minunkin äitini on sanonut katkaisevansa välit jos eroan järjestöstä. Samoin monet muut JT -perheenjäseneni ja sukulaiseni, sekä jotkut ystäväni. No... en ole eronnut vielä. Pelote toimii siis :shock: !!
Nojoo, kyllä se erotus sieltä tulee varmaan tässä lähivuosina kun jään kiinni jostain synnistä.
AchanBeroean
Viestit: 467
Liittynyt: 06.05.2007 17:56
Paikkakunta: Luopio

Vapaudu Vartiotornien ympäröimästä vankilasta

Viesti Kirjoittaja AchanBeroean »

Valtakunnan palvelija kirjoitti:Kyllä minunkin äitini on sanonut katkaisevansa välit jos eroan järjestöstä. Samoin monet muut JT -perheenjäseneni ja sukulaiseni, sekä jotkut ystäväni. No... en ole eronnut vielä. Pelote toimii siis
Tämä pelote on itseään ruokkiva ja se on myös nopeasti murentuva. Pelote toimii vain, jos pelote todella estää ihmisiä eroamasta lahkosta. Jos he pelotteesta huolimatta eroavat, murenee pelotteen ala.

Eli jokainen, joka pelotteesta huolimatta eroaa ja lopulta vapautuu lahkon otteesta on murtunut tiili Vartiotornissa ja kun yksi tiili murtuu, tulee torni taas heikommaksi, jolloin muidenkin tornin tiilien on helpompi murtua. Kun riittävästi eroamista tapahtuu, voi syntyä suoranaisia romahduksia, jossa pelotevaikutteen voimasta lahkossa roikkujat voivat joukoittain vapautua lahkon otteesta.

Jokaisen, joka roikkuu lahkossa hylätyksi tulemisen pelosta, eikä rakkaudesta lahkoon, tulisi heittäytyä vapauden vietäväksi ja uskaltaa hypätä pois lahkosta. Vapautua pois Vartiotornien ympäröimästä vankilasta.

Vaikkei löytäisi kuin muutaman maailmallisen ystävän tai vain yhden, on se arvokkaampaa kuin elää pelon ja teeskentelyn pinnallista teatteria valtakunnansalilla, jossa todellista ystävyyttä ei tunneta, tunnetaan vain lahkolaisten hyvänpäivän tuttuus.

Korostan, että minun, jolla ei ole perhesiteitä lahkossa, on helppo puhua.
"Mutta emme usko enää tällaiseen hölynpölyyn, vaan pidämme Vartiotorni-seuran aatetta fanaattisena ja vaarallisena ideologiana, koska se orjuuttaa ihmiset aivopesuohjelmansa avulla" - Herrick Åberg
Vastaa Viestiin