Minulla on ilo ilmoittaa, että nyt tämä kiista on selvitetty. Soitin tänään Beteliin noin 10 minuutin puhelun henkilölle, jonka nimen olit antanut minulle sähköpostissa. Tässä "lyhyesti" puhelun sisältö, joka ei enää jätä arvailuille varaa:perra kirjoitti: Nyt kuitenkin olen ymmälläni. Ystäväni on ilmoittanut eronneensa JT:sta parikymmentä vuotta sitten ja jättäneensä kaiken taakseen. Hän on kuitenkin katsonut minun saaneen väärää tietoa karttamisesta täältä Veljesseuran sivuita, ja hän lupasi minulle selvittää asian. Hän kävi varmistamassa nämä karttamiskäytännöt Suomen VTS:n johtohenkilöltä. Tämä tapaaminen on tapahtunut viimeisen kuukauden aikana, joten sen pitäisi olla ihan ajantasaista tietoa. Tämä johtohenkilö oli sanonut, että eronneita/erotettuja perheenjäseniä ei tule karttaa, normaalit perheen väliset yhteydet saa ja pitääkin säilyttää. Tämä pätisi myös silloin, kun eronnut/erotettu perheenjäsen on muuttanut jo pois kotoa. Tarkistin tämän kohdan, kysyin sitä vielä erikseen.
* * *
Esittelin itseni etunimellä ja kerroin, että viime aikoina on julkisuudessa ollut paljon puhetta siitä, että pitääkö Jehovan todistajien karttaa erotettuja ja eronneita sukulaisia vai eikö. Halusin tietää, miten asia todellisuudessa on. Ennen kuin tämä henkilö kertoi mitään, hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Kertasin sitten etunimeni ja kerroin myös sukunimeni. Kerroin, että tämä puhelu johtuu siitä, että eräs henkilö on käynyt tapaamassa häntä ja kertonut sitten ystävälleen tästä karttamisasiasta. Tämä ystävä on nyt ymmällään siitä, että on kahdenlaista tietoa. Seuraavaksi tämä Betelin veli sanoi minulle, että "aha, sinä olet *******:n sukua, johon totesin, että en ole.
Tässä vaiheessa pääsimme sitten itse asiaan. Betelin veli Antti (nimi muutettu) sanoi sitten suoraan, että "emme harrasta erotettujen kanssa normaalia kanssakäymistä, mutta jos on kyse esim. erotettujen vanhusten hoitamisesta ja inhimillisistä puolista asioissa, niin siinä tottakai hoitelemme asianmukaisella tavalla nämä hoitamiskysymykset." Sanoin tähän väliin, että mainitsemani henkilö on kertonut sinun (Antin) sanoneen, että "eronneita ja erotettuja perheenjäseniä ei tule karttaa. Normaalit perheen väliset yhteydet saa ja pitääkin säilyttää". Kerroin sitten Antille, että hän kertoi tämän asian vähän toisella tavalla minulle. Halusin tietää, kumpi versio on "oikea". Tässä vaiheessa Antti naurahti heleästi. Sitten hän vakavoitui ja sanoi painokkaasti: "Me kartamme erotettuja, lyhyesti sanottuna". Sitten hän otti taas esiin poikkeustapauksen, esim. vanhusten hoidon. Jos nämä erotetut vanhukset tarvitsevat hoitoa lapsiltaan, niin kyllä silloin inhimillistä huolenpitoa heidän hyväkseen tehdään.
Palautin asian yleiselle tasolle. Kysyin, että entä siinä tapauksessa, jos ei ole kyse mistään vanhusten hoidosta, vaan suunnilleen saman ikäisten sukulaisten kanssakäymisestä erotettujen kanssa? Otin esimerkiksi hääjuhlan. Kysyin, voiko Jehovan todistajien häihin kutsua erotettuja jehovantodistajia, jos nämä ovat lähisukulaisia. Hetken kiemurreltuaan Antti myönsi, että Jehovan todistajat eivät kutsuisi erotettuja sukulaisia hääjuhlaan. Sitten hän totesi, että "sehän on jokaisen oma asia tietenkin, mutta ..."
Huomautin hänelle sitten siitä, että hän antaa kovin erilaista tietoa minulle siihen verrattuna, mitä hän oli eräälle ihmiselle aiemmin sanonut. Kysyin, että "miksi tästä asiasta on kaksi versiota?" Kysyin vielä, että "eikö 2002 Valtakunnan palveluksemme -lehtisen ohjeet ole edelleen voimassa?" Hän myönsi, että "niin, kyllä, mutta mitähän tämä ihminen on sinulle kertonut?" Kertasin sitten hänelle sen, mitä olin jo aiemmin kertonut, ettei tarvitse karttaa ja "normaalit" perhesuhteet saa pitää. Siihen hän totesi, että nythän sinä tiedät sen, ja sanoi vielä painokkaasti, että "karttaminen on edelleen voimassa, niin kuin Valtakunnan palveluksessa mainitaan". Sitten hän halusi selventää sitä, että hän oli jutellut alussa mainitsemani henkilön kanssa juuri siitä, että ”jos kyse on vanhusten hoidosta, niin silloin voi olla tekemisissä erotettujen sukulaisten kanssa ”inhimillisten tekijöiden” vuoksi.” Huomautin tähän, että eikö silloinkin, kun on kyseessä erotettu alaikäinen nuori, olisi hyvä, että häntä ei eristettäisi kehityksen herkässä vaiheessa ”inhimillisten tekijöiden” vuoksi. Hän sanoi, ”niin” ja naurahti vaivautuneesti. Sen jälkeen hän sanoi, ettei tiedä, mihin minä tähtään. Totesin siihen lyhyesti, että ”tähtään” siihen, että miksi annetaan kahta erilaista ”totuutta” tästä karttamisasiasta. Tähän Antti totesi, että karttaminen on voimassa, kun on kyse ”normaalista kanssakäymisestä”, joka on vältettävissä.
Kiitin sitten Anttia puhelusta ja ehdotin, että lähettäisin hänelle sähköpostissa erään kokemuksen karttamisesta. Antti pyysi lähettämään sen normaalissa kirjepostissa. Sitten Antti täysin yllättäen taas uudisti kysymyksen ”Kuka sinä olet”, vaikka olin jo puhelun alkuvaiheessa ilmoittanut sekä etu- että sukunimeni. Hän kysyi myös, mistä päin olet, johon vastasin, että Espoosta.
Kerroin sitten vielä Antille, että minulla on omakohtainen kokemus siitä, että koko suku repesi kahtia tämän karttamisopin takia. Kerroin myös, että suku ei revennyt vain JT-sukulaisten kohdalla, vaan siinä eroteltiin sitten kaikki, myös ns. ”maailmalliset” sukulaiset pois yhteydestä. Kerroin, että isäpuoleni on kokenut suunnatonta murhetta tämän asian takia.
Seuraavaksi Antti sanoi, ettei hän tiedä tarkasti, mistä sinun tapauksessasi on kyse. Sanoin, että se on niin suuri juttu, että en voi sitä postissa lähettää, muuten siitä tulisi romaani. Eikä minulla sitä paitsi edes ole sitä kokonaisuudessaan muuta kuin sähköisessä muodossa. Antti ei ollut ”innostunut” sähköpostista, eikä hän halunnut myöskään sitä sillä tavalla, että olisin lähettänyt sen jonkun toisen sähköpostiin Beteliin, ja olisin selittänyt, että tuo posti on tarkoitettu Antille. Myöskään nettiosoitetta hän ei ollut valmis vastaanottamaan, koska hän ei halua enempää tästä karttamisjutusta. Hän ei ole kiinnostunut minun jutustani. Hän sanoi, että ”sinä tunnut tuntevan nämä jakolinjat valtavan hyvin.”
Antti kehotti minua lopuksi ottamaan se Valtakunnan palveluksemme -lehtisen sanamuoto ja tutustumaan siihen, se on kuulemma ”lähtökohta” tässä karttamisopissa.
Antti korosti vielä sitä, että hän oli alussa mainitun henkilön kanssa nimenomaan käsitelleet vain vanhusten hoitoon kuuluvia asioita, kun on kyse erotetuista.
Varmistin vielä esim. seuraavat asiat: 1) erotetun kanssa ei saa mennä elokuviin, 2) erotetun kanssa ei saa pelata pallopelejä ja 3) erotetun kanssa ei saa mennä yhdessä syömään. Tähän Antti täysin yksiselitteisesti sanoi, että juuri noiden kaltaiset asiat kuuluvat kartettaviin asioihin.
Lopuksi kiitin Anttia siitä, että hän selitti näitä asioita, koska siitä oli hieman epäselvyyttä eräiden ihmisten kohdalla.
Puhelu loppui siihen. Kaiken kaikkiaan se oli asiallinen ja suora puhelu. Sain tarvittavat tiedot enkä luultavasti pahoittanut Antin mieltä. Toivotin hänelle hyvää päivänjatkoa.
* * *
Päätän raporttini tällä kertaa tähän.
Teidän Betelin kirjeenvaihtajanne, Johanneksen poika
On samalla linjalla sen kanssa kuinka voi elää ikuisesti yhdessä ja samassa liharuumiissa alkamatta näyttää joltain b-luokan kauhuleffan hahmolta 
