Russellilaisuudesta ja oppimuutoksista

[theos]

Russell oli yksinvaltias, joten russellilaisuus sopii hyvin tuon hänen perustamansa lahkon nimeksi.
Russell ei ollut se suuri raamatuntuntija ja oppien kehittelijä, jollaiseksi vt-seura eli Jehovan todistajat nykyään hänet mieluusti esittävät. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin myös rivienvälinen totuus. Lainataan vähän:

Russell viittasi aivan avoimesti apuun, jota hän oli saanut toisilta Raamatun tutkimisessa. Sen lisäksi että hän tunnusti olevansa kiitollisuudenvelassa adventistien Jonas Wendellille, hän puhui lämpimästi kahdesta muusta, jotka olivat auttaneet häntä tutkimaan Raamattua. Russell sanoi näistä kahdesta miehestä: ”Jumalan sanan tutkiminen näiden rakkaiden veljien kanssa vei askel askeleelta yhä vihreämmille laitumille.” Toinen heistä, George W. Stetson, oli innokas Raamatun tutkija ja kristillisen adventtikirkon pastori Edinborossa Pennsylvaniassa ((eli Wendellin lahkotoveri)).

Toinen, George Storrs, oli Bible Examiner (Raamatun tutkija) -lehden julkaisija Brooklynissa New Yorkissa. Storrs sai alun perin kimmokkeen tutkia, mitä Raamattu sanoo kuolleiden tilasta, lukiessaan erään toisen Raamatun tutkijan, philadelphialaisen Henry Grewin, (sillä kertaa tosin nimettömänä) julkaisemaa aineistoa. Storrs alkoi innokkaasti puolustaa niin sanottua ehdollista kuolemattomuutta – opetusta jonka mukaan sielu on kuolevainen ja kuolemattomuus on uskollisille kristityille tuleva lahja. Hän järkeili edelleen, että koska pahoilla ei ole kuolemattomuutta, ei ole ikuista piinaakaan. Storrs matkusteli laajalti luennoimassa siitä, että pahoilla ei ole kuolemattomuutta. Hänen julkaistuihin teoksiinsa kuului Six Sermons (Kuusi saarnaa), joka sai lopulta 200 000 kappaleen levikin. Storrsin näkemyksillä sielun kuolevaisuudesta samoin kuin sovituksesta ja ennalleenasettamisesta oli voimakas vaikutus nuoreen Charles T. Russelliin.

Oli kuitenkin vielä eräs mies, jolla oli syvällinen vaikutus Russellin elämään ja joka myös aiheutti sen, että hänen uskollisuutensa Raamatun totuutta kohtaan joutui koetukselle.
Eräänä tammikuun aamuna 1876 sai 23-vuotias Russell käsiinsä uskonnollisen aikakauslehden Herald of the Morning (Aamun airut) irtonumeron. Kansilehdestä hän tunsi sen adventistien julkaisuksi. Sen toimittaja, rochesterilainen Nelson H. Barbour, uskoi, ettei Kristuksen paluun tarkoitus ollut hävittää maan sukukuntia, vaan siunata ne ja ettei hän tulisi lihassa vaan henkenä. Tämähän piti yhtä sen kanssa, mitä Russell ja hänen Alleghenyssä asuvat toverinsa olivat uskoneet jo jonkin aikaa! Oli kuitenkin kiinnostavaa, että Barbour uskoi Raamatun aikaennustusten perusteella, että Kristus oli jo läsnä (näkymättömänä) ja että elonkorjuutyö ”vehnän” (Valtakunta-luokan muodostavien tosi kristittyjen) kokoamiseksi oli jo alkanut (Matt. 13. luku).

Russell oli kaihtanut Raamatun aikaennustuksia. Nyt hän kuitenkin pohti: ”Olisiko mahdollisesti siten, että aika-ennustukset, joita adventistien virheellisyyksien takia niin kauan olin ylenkatsonut, olisivat todellakin annetut osoittamaan milloin Herra tulisi olemaan näkymättömänä läsnä perustaakseen valtakuntansa?” Russellilla oli sammumaton Raamatun totuuden jano, ja hän halusi oppia enemmän. Siksi hän sopi tapaavansa Barbourin Philadelphiassa. Tämä tapaaminen vahvisti sen, että he olivat samaa mieltä monista Raamatun opetuksista, ja antoi heille tilaisuuden vaihtaa mielipiteitä. ”Kun ensiksi tapasimme”, Russell sanoi myöhemmin, ”oli hänellä paljon oppimista minulta kaikkien puolesta maksetun lunastushinnan riittävyydestä täyden ennalleenasettamisen toteutumiseksi, niinkuin minulla oli paljon oppimista häneltä aikaan nähden.” Barbour sai Russellin vakuuttumaan siitä, että Kristuksen näkymätön läsnäolo oli alkanut vuonna 1874.

C. T. Russell oli hyvin vakaumuksellinen mies. Vakuuttuneena siitä, että Kristuksen näkymätön läsnäolo oli alkanut, hän päätti julistaa sitä toisille. Hän sanoi myöhemmin: ”Samaan aikaan tuli minulle tietoisuus siitä, että me jo olimme elonkorjuuajassa, voimakkaaksi kannustajaksi levittääkseni totuutta – voimakkaammaksi mitä milloinkaan olin kokenut. Päätin sentähden heti antautua pontevaan toimintaan – – totuuden puolesta.” Russell päätti nyt rajoittaa liiketoimintaansa voidakseen omistautua saarnaamiseen.

Kumotakseen Herran paluuta koskevia vääriä näkemyksiä Russell kirjoitti julkaisun The Object and Manner of Our Lord’s Return (Herramme takaisintulon tarkoitus ja tapa). Se julkaistiin vuonna 1877. Samana vuonna Barbour ja Russell julkaisivat yhdessä kirjan Three Worlds, and the Harvest of This World (Kolme maailmaa ja tämän maailman elonkorjuu). Tämä 196-sivuinen kirja käsitteli ennallistamista ja raamatullisia aikaennustuksia. Vaikka muutkin olivat aiemmin käsitelleet näitä aiheita, niin Russellin näkemyksen mukaan tämä kirja oli ”ensimmäinen, joka yhdisti ennalleenasettamisajatuksen aikaennustuksien kanssa”. Siinä esitettiin sellainen kanta, että Jeesuksen Kristuksen näkymätön läsnäolo oli alkanut syksyllä vuonna 1874.

Matkustaessaan ja saarnatessaan Russell totesi, että hänen kylvämiensä totuuden siementen elossa pitämiseksi ja kastelemiseksi tarvittiin jotain muutakin. Mikä olisi ratkaisu? ”Kuukausilehti”, sanoi Russell. Siksi hän ja Barbour päättivät alkaa jälleen julkaista Herald-lehteä, joka oli ollut lakkautettuna tilausten peruutusten ja rahojen loppumisen takia. Russell lahjoitti omia varojaan* tämän lehden henkiin herättämiseksi ja liittyi sen toimittajakuntaan.

Kaikki sujui hyvin jonkin aikaa – vuoteen 1878 saakka.

*Russell myi omaisuutensa saaden siitä noin 6 milj. nykydollaria eli hän oli miljonääri.

Muutama tiivistelmä vielä:

1869
Russell Wendelin adventistikokoukseen.
1870
Ryhtyi pienen ystäväjoukkonsa kanssa tutkimaan raamattua ja rakentamaan puhdasoppista uutta advetismia. Keskeisimmät henkilöt adventistipastorit Stetson ja Storss sekä Wendel. Tämä 'viisastenkerho' oli pohja jonka erusteella Russellkin sai myöhemmin epävirallisen ’pastori’ lisänimen.
1876
Russell kumppanuuteen myös adventistisen kustantajan Barbourin kanssa. Barbour opetti Russellille adventistisen näkemysen siitä, että Jeesuksen näkymätön läsnäolo olikin alkanut jo vuonna 1874 (ja että adventistit olivat uskoneet tuon läsnäolon alkaneen ensin 72, sitten 73 kunnes viimein löytyi ’oikea’ vuosi 1874 johon myös Russell ryhtyi uskomaan). Nuo harhosumavuodet eivät siis olleet russellilaista teologiaa vaan adventismin harhaosumia joiden vuoksi Russell alkoi halveksimaan adventismia 1844 mukaanlukien.
Aloitettiin Jeesuksen kuoleman muistonvietto josta myöhemmin syntyi myös konventit.
1878
Barbourin ja Russellin tiet erosivat opillisten näkemyserojen vuoksi.

Tähän päättyi russellilaisen teologian merkittävin aikakausi. Hänen kirjallisuutensa ja totuutensa perustuu pääasiassa näiden kyseisten vuosien tutkimistyölle.

[theos]

Russellilaisuus syntyy

C.T. Russell kertoi itse, ettei ole saanut jumalalta ilmoituksia tai keksinyt lahkonsa oppeja. Hän ilmaisi opillisten käsitystensä muodostumisesta kiitollisuutensa adventisteille sekä muutamille muille uskonpuhdistuslahkoille tai ehkä paremminkin uskonpuhdistajille.

1879
George Storss kuolee. Hänen oppikäsityksensä oli että Jeesus palaa ensin näkymättömänä ja sen jälkeen vasta näkyvästi. Samoin Jeesuksen kuoleman muistonvietto oli Storssin käsialaa. Storssin kuten myöhemmin myös Russellin monien oppikäsitysten taustalla oli baptistikirkosta erotettu pastori, kirjailija Henry Grew (kuoli 1862). Hänen raamatuntulkintoihinsa perustuu mm. vt-seuran käsitykset kolminaisuusopista, sielun kuolemattomuudesta ja helvetistä.
Myös George Stetsson kuolee. Russellin lähipiiri hajoaa. Vain adventistitaustainen ja Stetssonille läheinen kirjapainoalan ammattilainen (Stetsson asui hänen luonaan viimeisen vuotensa) Willim Conley on vielä hegissä (kuoli 1897 jättäen valtavan omaisuutensa kahdelle Pitssburkilaiselle kirkolle).
Russell ryhtyy painamaan omaa julkaisuaan, Vartiotornia. (George Storrs julkaisi 1850-luvulla kirjan The Watch Tower: Or, Man in Death; and the Hope for a Future Life eli Vartiotorni: eli ihminen kuolemassa ja tulevan elämän toivo käyttäen Vartio-torni nimeä myös lehdissään.) Myytyään omaisuutensa (sai siitä nykyrahassa noin 6 miljoonaa dollaria) Russell oli miljonäärinä täysin riippumaton toisten käsityksistä ja russelilaisuutena yleisesti tunnettu liike sai alkunsa. Russell koitti mieluummin ylläpitää työnimeä Raamatuntutkijat, joka oli myös saanut alkunsa Storssin kautta ja hänen tuottamastaan Raamatun tutkija-lehdestä.
Conleystä tuli 1881 hetkeksi aikaa Russellin perustaman Vartiotorniseuran ensimmäinen presidentti (jota vt-seura ei kuitenkaan laske mukaan) mutta riitauduttuaan Russellin kanssa lensi ulos. Ammattilaisena Conley ehti kuitenkin näyttämään Russellille miten tuottoisaa kirjapainobusines voi olla. Heidän ensimmäinen yhteinen julkaisunsa tuotti nykyrahassa laskettuna miljoona dollaria.
Lisäksi pahimman kilpailijan eli 7pvadventismin menestys (syntyi 1860-luvulla) ja leviäminen toisiin maihin sekä maanosiin antoi mitä ilmeisimmin pontta myös Russellille.


Russellilaisten ja Jehovan todistajien oppimuutokset

Jatkuva valitus opillisista muutoksista ei sinällään ole mielekästä vt-seuran oppien ruotimista, elleivät ne koske aivan viimeisimpiä doktriineja.

Jehovan todistajat myöntävät auliisti, että he ovat vuosien mittaan monesti korjanneet Jumalan tarkoitusta koskevia käsityksiään. Koska Jumalan tarkoituksen tuntemus edistyy, täytyy väistämättä tehdä muutoksia. Jumalan tarkoitus ei muutu, mutta se valo, jota hän antaa jatkuvasti palvelijoilleen, vaatii heitä korjaamaan näkemystään.
Kuten on ollut odotettavissakin, muutokset, jotka ovat vaatineet luopumaan entisistä, rakkaiksi tulleista näkemyksistä, ovat koetelleet joitakuita. Lisäksi ymmärrys ei ole kirkastunut täysin yhdellä kertaa. Epätäydellisyyden vuoksi on joskus menty äärimmäisyydestä toiseen ennen oikean kannan tajuamista. Se voi viedä aikaa. Jotkut kriittisesti suhtautuvat ovat kompastuneet tähän. – Jehovan todistajat – Jumalan valtakunnan julistajia (=jv).

Nykyinen jehovantodistajuus poikkeaa russellilaisuudesta opillisesti kuin yö ja päivä, mutta kaikenlainen oppimuutoskritiikki on kuin heittäisi vettä hanhen selkään. Niin on aina kuulunut tapahtuakin.

Ymmärtääkseen kunnolla russellilaisuuteen tai jehovantodistajuuteen liittyviä oppeja ja muutoksia on syytä perehtyä myös adventismiin. Sitä kautta, Russellin omien sanojen mukaan, syntyi russelilaisuuden keskeiset oppikäsitykset. Kuolematon sielu, helvetti tai kolminaisuushan tulivat muualta. Vt-seuran kirjallisuus sisältää jälkikäteisselittelyjä ja suoranaisia valheita joiden avulla russellilaisia doktriineja koitetaan usein sovittaa ’paremmin’ heidän omaan historiaansa sopivaksi. Sen vuoksi kovin sinisilmäinen lainaaminen ja pelkästään niihin perehtyminen on joskus jopa haitallista tosiasioiden ymmärtämiseksi. Otan esimerkkinä keskustelun MMn kanssa.
Huumorilla esittämäni idea (pohjautuu siihen että jumalalle tuhat vuotta on kuin yksi päivä – lahkon rakkain selittelyväline) siitä, että vuoden 1975 maailmanloppu ja tuhatvuotiskausi kesti todellisuudessa vain 24 h, jolloin se jäi niin itselläni kuin monilla muillakin huomaamatta. Esitin vaihtoehtoisesti saman tapahtuneen vuonna 1914 jolloin beetelissä keskityttiin juhlimaan railakkaasti uutta lopuntulkintaa. Myös vuonna 1925 piti tapahtua Jeesuksen tuleminen ja tuhatvuotiskauden alkaminen.

MM päätti rakentaa sanoistani tosikkomaisesti olkiukon ja ryhtyi sitä jostain syystä päättäväisesti ja monin lainauksin pieksämään. Hänen mukaansa mitään opillista muutosta ei tuolloin (1914-)tapahtunut uuteen Jerusalemiin/taivaalliseen Jerusalemiin liittyen – omituinen käsitys.
Lupasin hieman avata asiaa kun se tuntui jäävän kovin vieraaksi.

Ensinnäkin Uusi Jerusalem ja taivaallinen Jerusalem ovat lahkon mukaan kaksi erillistä asiaa, vaikka niitä monesti jopa synonyymeinä käytetään. Uusi Jerusalem käsittää jehovantodistajuudessa 144000 taivaaseen pelastettua ihmistä kun taas taivaallisessa Jerusalemissa jäseniä on 144001. Siihen siis luetaan mukaan sen hallitsija, pääministeri Jeesus. Lisäksi Uusi Jerusalem on yhtä kuin kristuksen morsian eli siihen ei kuulu Jeesus.

Onko taivaaseen menijöiden kokonaismäärässä tapahtunut muutos sitten russellilaisuuden? On. Russellilaisuudessa taivaaseen meni sekä pieni joukko että suuri joukko ihmisiä. Lisäksi russellilaisuuden mukaan maallinen Jerusalem palestiinassa oli tarkoitettu juutalaisten uudelleen asutettavaksi paikaksi joka alkuun edustaisi jumalan valtakuntaa maanpäällä ja muodostaisi maailmanlaajuisen hallintokeskuksen Uuden Jerusalemin laskeutumiseen saakka. Tosin doktriini joutui työn alle kun juutalaiset viittasivatkin ’yllättäen’ kintaalla Russellille.
Ei kuulu Jehovan todistajien oppeihin. Huom MM
Jehovantodistajuudessahan taivaaseen menee vain pieni joukko ja suuri joukko jää maanpäälle = lisääntynyttä ’valoa’ ja huomattava oppimuutos.

1914

”Entä miten oli vuoden 1914 lokakuun laita? Russell ja hänen toverinsa olivat vuosikymmenien ajan julistaneet, että pakanain ajat päättyisivät vuonna 1914. Odotukset olivat korkealla. C. T. Russell oli suhtautunut kriittisesti niihin, jotka olivat William Millerin ja joidenkin adventistiryhmien tavoin asettaneet Herran paluulle joitakin määräaikoja. Mutta Nelson Barbourin kanssa solmimansa ystävyyden alkuajoista lähtien hän oli vakuuttunut siitä, että oli olemassa täsmällinen, Raamattuun perustuva ajanlasku ja että sen mukaan pakanain ajat päättyisivät vuonna 1914.” - jv s. 60

Kun tuo odotettu lokakuu tuli ja meni ilman mitään konkreettista tapahtumaa, korjasi Russell pettymystään adventismista opituilla keinolla. Hän julisti että ajankohta oli oikea mutta tulkinta väärä. Se siis tarkoitti tulevaa oppimuutosta!
Pakanainajat olivat päättyneet ja Jeesus oli ryhtynyt hallitsemaan valtakuntaansa. Tosin aikaisemman doktriinin mukaista ylöstempaamista Uuteen Jerusalemiin ei tapahtunut, vaan uuden doktriinin mukaisesti (vrt adventistien ’tutkivan tuomion päivä’) Jeesuksen ensimmäisenä tehtävänä olikin lahkon tarkastaminen ja puhdistaminen. Uusi Jerusalem sai siis jäädä odottamaan perustamistaan, asukaitaan ja aikoja parempia.
Menoa taivaaseen siis siirrettiin. Siitä syntyikin uusi oppi, jossa taivaallinen Jerusalem, jumalan messiaaninen valtakunta, perustettiin ja se sai asukkaakseen vain yhden olennon – hallitsijan. Sen sijaan että taivaaseen olisi lennätetty maan päältä porukkaa, niin sieltä heitettiinkin iso määrä alas (saatana demoneineen). Huom. MM

Milleriläiset, joiden oppeja siis russelilaisetkin muokkailivat monissa kohdin, uskoivat vuoden 1844 Jeesuksen tulemiseen kytkeytyvän myös ihmiskunnan tuhoamisen tulella. Moni möi tuon pelon johdosta koko omaisuutensa mikä oli heidän kohdallaan suurimman pettymyksen synnyttäjä (vrt Jt:t 1975). Russell uskoi, että Jeesus oli tullut jo vuonna 1874 näkymätömänä aloittaen hallintonsa. Käynnissä oli 40-vuotinen elonkorjuun aika joka huipentuisi vuoteen 1914. He eivät siis odottaneet Jeesuksen toista näkymätöntä tuloa vaan paljon konkreettisempia tapahtumia. Pakanahallinnon tuhoutumista ja taivasten Valtakunnan ottavan ihmiskunnan haltuunsa. Hieman myöhemmin tulista tuomiota koko ihmiskunnalle = harmagedon (adventistien teologiaa). Niin ei tapahtunut. Teologiaa ja doktriineja piti muuttaa. Huom. MM

Millerilaisyydestä syntyneillä eri adventistikirkoilla oli läjä erilaisia selityksiä tuolle pettymyksen vuodelle 1844 ja korvaavia oikeita tulkintoja opastamaan tulevaisuutta kohden. Nämä luonnollisesti olivat vaikuttamassa myös Russellin doktriinituotantoon. 1914 pettymyskin loi uusia oppeja. Pakanainaikoja seuraavan taivaaseen tempaamisen ja konkreettisen jumalan valtakunnan hallitsemisen ja Uuden Jerusalemin synnyn sijaan alkoikin ’lopun aika’ sekä ’ensimmäinen ylösnousemus’. Sen sijaan että pieni joukko eli koko 144000 ryhmä hallitsisi tuhat vuotta (1914 alkaen), heidän osallistumistyöskentelynsä onkin Jehovan todistajien mukaan jopa hyvinkin paljon lyhytaikaisempaa ja ainoa olennainen asia on se, että Jeesus itse hallitsee sen tuhatvuotiskauden ajan. Sen sijaan että kaikki 144000 toimisivat Russellin mukaisesti hallitsijoina heistä suuri osa keikkuukin vuosikymmeniä maanpäällä hallitsijatovereittensa tuomittavina ja osa saakin lemput taivaspaikaltaan. Sen sijaan että he kaikki olisivat opettajia heistä moni joutuukin kuuliaiseksi opetettavaksi. Huom MM – eikö Russellin Uuden Jerusalemin teologiaan ole tullut mitään muutoksia kuten esitit?

Bonuksena vt-seuran erikoisuus:
Kristuksen hallitus on aloitti toimintansa 1914, josta lähtien hallituskumppaneita on herätelty ja kiskottu taivaaseen. Heti kättelyssä entisajan Jeesuksen seuraajat ja perästä käsin tämän ajan seuraajia sitä mukaan kun meinaavat kuolla. Opetetaan myös että vain osa hallitusta hallitsee sen täyden tuhannen vuoden ajan eli tuo tuhatvuotinen hallituskausi alkoi vuodesta 1914. No mikäs tuhatvuotinen hallituskausi sitten alkaa harmagedonista? Siellähän pitäisi jo olla koko taivaallisen Jerusalemin täysilukuisena läsnä ja Uuden Jerusalemin eli ’morsiammen’ olla yljälleen valmiina?
Löytääkö MM jonkin lainauksen joka asian selittäisi – ”virallista kirjallista materiaalia”? Vai joudunko Käärmiksen linjoille tässä ongelmassa?

[Kaarmis]

Russell oli yksinvaltias, joten russellilaisuus sopii hyvin tuon hänen perustamansa lahkon nimeksi.
Russell ei ollut se suuri raamatuntuntija ja oppien kehittelijä, jollaiseksi vt-seura eli Jehovan todistajat nykyään hänet mieluusti esittävät. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin myös rivienvälinen totuus. Lainataan vähän:

Russell viittasi aivan avoimesti apuun, jota hän oli saanut toisilta Raamatun tutkimisessa. ---

Tähän päättyi russellilaisen teologian merkittävin aikakausi. Hänen kirjallisuutensa ja totuutensa perustuu pääasiassa näiden kyseisten vuosien tutkimistyölle.

Duoda. Se oli lainaus - mistä?

[theos]

Jehovan todistajat – Jumalan valtakunnan julistajia (=jv)

[Markku Meilo]

MM päätti rakentaa sanoistani tosikkomaisesti olkiukon ja ryhtyi sitä jostain syystä päättäväisesti ja monin lainauksin pieksämään.

On toki kannaltasi ymmärrettävää, että et muistele mistä koko asia alkoi. Jätit tarkoituksellisesti mainitsematta, että aivan aluksi lainasit tekstiäni ja kirjoitit:

Opastan sinua (ja samalla koko vt-seuraa jos sattuvat lukemaan) ymmärtämään tämän asian oikein.
Kun lokakuun alussa vuonna 1914 ennustusten mukaisesti Jumalan valtakunta tuli ja alkoi hallitsemaan eli alkoi tuhatvuotinen valtakunta, niin Russellilta, Rutherfordilta ja myöhemmiltä lahkojohtajilta koko hallintoelin mukaan lukien jäi oivaltamatta tämä raamatun ydinopetus - joka koskee kaikkia selityksiä.

Jolloin minä lainasin kolme otetta, kaksi ennen vuotta 1914 ja yhden vuoden 1914 jälkeiseltä ajalta. Niihin vastasit aiheen vierestä kahdella postauksella. Uudistin mainintani, jolloin kiinnitit huomion aivan muualle toteamalla, ettei esittämäni ollut oleellista ja vastaukseksi lainasit Vartiotorni-lehdestä muuta kuin milleniumiin liittyvää (1.1.1914).

Sitten vihdoin kommentoit aihetta, mutta lainaamani kolme otetta Vt-opetusta ei sinulle kuitenkaan kelvannut:

Tuhatvuotisvaltakunnan ei kaiketi ajateltu alkavan ennenkuin Jeesus ilmaantuu sitä johtamaan pakanainaikojen jälkeen - edes Russellin aikana.

En tiedä oliko mainitsemasi olkinukke jo tässä, mutta jatketaan:

Hänen mukaansa mitään opillista muutosta ei tuolloin tapahtunut uuteen Jerusalemiin/taivaalliseen Jerusalemiin liittyen – omituinen käsitys.

Kukin voi miettiä mikä on omituista, lainasin sinulle otteita Russelin 1800-luvun tekstiä, joissa Russell liittää morsianluokan uuteen Jerusalemiin taivaallisena luokkana. Viittaapa taivaalliseenkin Jerusalemiin lainaamani luvun alussa:

CHAPTER XIV.
THE KINGDOM OF GOD.
Prominence of the Subject.—The Character op the Kingdom.—The Kingdom During the Gospel Age.—False Views Corrected by Paul — Results of False Ideas of the Kingdom.—Two Phases of the Kingdom OF God.—The Spiritual Phase and its Work.—The Earthly Phase and its Work.—Their Harmonious Operation.—The Glory of the Earthly Phase.—The Glory of the Heavenly Phase.—The Covenant Root from which These Branches Grow.—The Earthly Phase of the Kingdom, Israelitish.—The Lost Tribes.—The Heavenly Jerusalem — Israel a Typical People.—Israel's Loss and Recovery.—The Elect Classes.—The Heirs op the Kingdom.—The Iron Rule.—An Illustration of the Object of the Millennial Reign.—The Kingdom Delivered to the Father.—God's Original Design Fully Accomplished. (SS1 p. 273)

No nyt on jo sitten lohdullisempi ääni opettajalla:

Lupasin hieman avata asiaa kun se tuntui jäävän kovin vieraaksi.

Ensinnäkin Uusi Jerusalem ja taivaallinen Jerusalem ovat lahkon mukaan kaksi erillistä asiaa, vaikka niitä monesti jopa synonyymeinä käytetään. Uusi Jerusalem käsittää jehovantodistajuudessa 144000 taivaaseen pelastettua ihmistä kun taas taivaallisessa Jerusalemissa jäseniä on 144001. Siihen siis luetaan mukaan sen hallitsija, pääministeri Jeesus. Lisäksi Uusi Jerusalem on yhtä kuin kristuksen morsian eli siihen ei kuulu Jeesus.

Et viitsisi avata sitä varsinaista ongelmaa, mikä oleellinen on muuttunut Russelin opetuksesta?

No sitten uusiin ongelmiin:

Onko taivaaseen menijöiden kokonaismäärässä tapahtunut muutos sitten russellilaisuuden? On.

Tässä olet oikeassa, mutta et esittämästäsi syystä. Jos vaivaudut lukemaan lainaamiani otteita, niin Russell kansoitti taivaallisen/uuden Jerusalemin voidelluilla, suuri joukko ei ollut voideltuja, heille ei annettu kuolemattomuutta ilmavoimissa. Syy miksi olet tuossa lainaamassani oikeassa on se, että alussa voideltujen määrä oli tuntematon, koska 144000 oli siionistiopetuksessa varattu Palestiinaan palaaville juutalaisille.

Laitetaan tästä poikki ja katsotaan vuodatuksesi tämä osa. Opeta minulle missä olen tähän mennessä väärässä ja jos kyse on Vt-opetuksesta, niin tee se Vt-matskulla.

[Markku Meilo]

Tässä siis kakkososa, esitän opettajalle kainon toiveen, että tämä pysyisi omana aiheyksikkönä, siis ihan vaan siksi, ettei mun mekaaniset aivot ala lyödä tyhjää.

Siitä syntyikin uusi oppi, jossa taivaallinen Jerusalem, jumalan messiaaninen valtakunta, perustettiin ja se sai asukkaakseen vain yhden olennon – hallitsijan. Sen sijaan että taivaaseen olisi lennätetty maan päältä porukkaa, niin sieltä heitettiinkin iso määrä alas (saatana demoneineen). Huom. MM

Juu huomioitu, palataan siihen alempana.

He eivät siis odottaneet Jeesuksen toista näkymätöntä tuloa vaan paljon konkreettisempia tapahtumia. Pakanahallinnon tuhoutumista ja taivasten Valtakunnan ottavan ihmiskunnan haltuunsa. Hieman myöhemmin tulista tuomiota koko ihmiskunnalle = harmagedon (adventistien teologiaa). Niin ei tapahtunut. Teologiaa ja doktriineja piti muuttaa. Huom. MM

Valitettavasti en käsitä miten tämä liittyy käsillä olleeseen aiheeseen, mutta mennään eteenpäin tätä vuodatustasi, josta tuntuu kaiken aikaa puuttuvan viittaukset Vt-matskuun:

Huom MM – eikö Russellin Uuden Jerusalemin teologiaan ole tullut mitään muutoksia kuten esitit?

Hommahan on edennyt niin, että sinä esitit jerusalemteologiakeksintöä 1914-tilanteen jälkeiseksi ja minä lainasin 1800-luvun jerusalemjorinaa, jota et kuitenkaan hyväksynyt. Nyt ilmeisesti siirryit älyllisestä epärehellisyydestä tavallisempaan malliin, koska nämä ovat omat aiemmat sanasi:

Myöhemmin keksittiin taivaallinen Jerusalem korvaavaksi selitykseksi.

Mikä voima maailmassa kehottaa sinua nyt kyselemään minulta muutosperusteita? Yllä olevassa lainauksessakin viittaat jälleen uuteen ja [vuoden 1914 jälkeen] syntyneeseen oppiin? Minähän ainoastaan osoitin Vt-matskulla, että Vt-valikoimassa oli taivaallinen Jerusalem tai uusi Jerusalem jo 1800-luvulla. Sinä kauppasit yläkerran jerusalemoppia vuoden 1914 jälkeisenä uutuutena ja nyt opin muutokset ovat tärkeitä? Hieman vaikea seurata ajatustasi, mutta olemmeko nyt siinä vaiheessa, että hyväksyt Russelin 1800-luvun tekstin ja haluat aloittaa aivan uuden keskustelun opin muuntumisesta sitten 1800-luvun?

Ja sitten tämäkin vielä:

Bonuksena vt-seuran erikoisuus:
Kristuksen hallitus on aloitti toimintansa 1914, josta lähtien hallituskumppaneita on herätelty ja kiskottu taivaaseen. Heti kättelyssä entisajan Jeesuksen seuraajat ja perästä käsin tämän ajan seuraajia sitä mukaan kun meinaavat kuolla. Opetetaan myös että vain osa hallitusta hallitsee sen täyden tuhannen vuoden ajan eli tuo tuhatvuotinen hallituskausi alkoi vuodesta 1914. No mikäs tuhatvuotinen hallituskausi sitten alkaa harmagedonista? Siellähän pitäisi jo olla koko taivaallisen Jerusalemin täysilukuisena läsnä ja Uuden Jerusalemin eli ’morsiammen’ olla yljälleen valmiina?
Löytääkö MM jonkin lainauksen joka asian selittäisi – ”virallista kirjallista materiaalia”? Vai joudunko Käärmiksen linjoille tässä ongelmassa?

Ymmärsin jo vuodatuksesi laajuudesta (hienoa, että jätit kiireiset rakennushommat sivuun näin tärkeän asian takia), että jonkin sortin epätoivo on vallalla. Minä perustelen Vt-matskulla, sinä omilla teksteilläsi. Tästä bonuserikoisuudesta en katso olevani millään tavalla vastuussa tai selitysvelvollinen. Jos olen siitä jotenkin vastuussa, niin opeta ihmeessä sellainenkin piirre. Tosin en näe tempomisessa sen erikoisempaa, olen useita kertoja laittanut rakentamani tempausaikataulun esille, siis Vartiotorniseuran opettama kuolleiden voideltujen, eli pyhien ylösnousemushetki, opetusvuosi suluissa:

Vuonna 1878 (1891-1927)
Ennen vuotta 1914 (1891-1912)
Vuonna 1914 (1942, 1950, 1953)
Vuoden 1914 jälkeen (1913-1927)
Vuonna 1918 (1917, 1943, 1946, 1952, 1955, 1988)
Vuoden 1919 jälkeen (1965)
Vuonna 1921 (1917)
Vuonna 1924 (1924, 1951)
Vuonna 1925 (1920)
Vuoden 1925 jälkeen (1925)
Vuonna 1941 (1941)
Vuonna 1942 (1942)
Ei tapahtunut vielä (2007)

Noita voit Käärmiksen kanssa ihmetellä rakennuspuuhiesi ohessa.

[theos]

MM päätti rakentaa sanoistani tosikkomaisesti olkiukon ja ryhtyi sitä jostain syystä päättäväisesti ja monin lainauksin pieksämään.

On toki kannaltasi ymmärrettävää, että et muistele mistä koko asia alkoi. Jätit tarkoituksellisesti mainitsematta, että aivan aluksi lainasit tekstiäni ja kirjoitit:

Opastan sinua (ja samalla koko vt-seuraa jos sattuvat lukemaan) ymmärtämään tämän asian oikein.
Kun lokakuun alussa vuonna 1914 ennustusten mukaisesti Jumalan valtakunta tuli ja alkoi hallitsemaan eli alkoi tuhatvuotinen valtakunta, niin Russellilta, Rutherfordilta ja myöhemmiltä lahkojohtajilta koko hallintoelin mukaan lukien jäi oivaltamatta tämä raamatun ydinopetus - joka koskee kaikkia selityksiä.

Jolloin minä lainasin kolme otetta, kaksi ennen vuotta 1914 ja yhden vuoden 1914 jälkeiseltä ajalta. Niihin vastasit aiheen vierestä kahdella postauksella.

Olet MM niin rakastunut tuohon olkinukkeesi, että sinun kannattaisi hakkaamisen sijaan vaikkapa naida sitä mieluummin. Nuo ensipostauksenikin sinulle koski sitä, että ryhdyit kirjoittelemaan aidan sijaan aidan seipäästä - olkiukostasi.

Minun huumorimielinen kaikille suunnattu 'opastukseni' on tuohon alle laitettu oikein puhaisella esille, kun sinulla on pakkomielle lainata kaikenaikaa väärin asiaa. Sinä teit tästä asiasta olkinuken jota vimmalla ryhdyit minun piikkiini pieksemään.
Nyt tuossa yllä jo tunnustat olkinukkesikin osalta, että oppimuutoksia tuli - no onhan se jokaiselle aivan yksinkertaisen selvä asia. Jos kerran 1914 odotteet olivat vääriä eivätkä ennustukset toteutuneet, niin pakkohan niitä oli muuttaa. En minä ole sinulta sitäkään pyytänyt että sinun pitäisi osata selittää miten ja milloin mistäkin oppimuutoksesta päätettiin. Sitä ei tiedä kukaan.
Esität samaan hengenvetoon ettei Uuteen Jerusalemin oppiin ole tullun minkäänlaista muutosta ja samalla kerrot kuinka sen tuli ensin syntyä palestiinaan ja myöhemmässä tulkinnassa sittenkin taivaassa. Jossa vielä myöhemmässä tulkinnassa ensin syntyikin taivaallinen Jerusalem.

Keskity asioihin ennen kuin ryhdyt piikittelemään ja sekoilemaan aivan turhasta.

Sakarjan 14. luvun alussa puhutaan ”Jehovan päivästä”. (Lue Sakarjan 14:1, 2.) Mitä tällä päivällä tarkoitetaan? Se on ”Herran päivä”, joka alkoi, kun ”maailman valtakunnasta” tuli ”meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunta” (Ilm. 1:10; 11:15). Tuo päivä alkoi vuonna 1914, jolloin messiaaninen Valtakunta syntyi taivaassa. Jehovan palvojat olivat jo kymmeniä vuosia aikaisemmin julistaneet, että ”pakanain ajat” eli ”kansakuntien määräajat” päättyisivät tuona vuonna ja että maailmassa alkaisi ennennäkemättömien ahdistusten kausi (Luuk. 21:24). (Vartiotorni 15. helmikuuta 2013 sivu 18)

Vt-seuran pitkäikäisin kestovalehtelu jatkuu ja jatkuu. Kymmeniä vuosia ennen vuotta 1914 kailotettiin, että kansakuntien määräaikojen päättyessä alkaisi ennennäkemättömän rauhallinen kausi ja 1874 alkanut Harmagedonin taistelu päättyisi vuonna 1914.

"Nykyään elävät jehovantodistajat eivät käsitä koskaan"

Opastan sinua (ja samalla koko vt-seuraa jos sattuvat lukemaan) ymmärtämään tämän asian oikein.
Kun lokakuun alussa vuonna 1914 ennustusten mukaisesti Jumalan valtakunta tuli ja alkoi hallitsemaan eli alkoi tuhatvuotinen valtakunta, niin Russellilta, Rutherfordilta ja myöhemmiltä lahkojohtajilta koko hallintoelin mukaan lukien jäi oivaltamatta tämä raamatun ydinopetus - joka koskee kaikkia selityksiä.

"Tuhat vuotta on jumalan silmissä kuin yksi päivä ja yksi päivä kuin tuhat vuotta."

Lahkon touhottajajohtajilta jäi kaiken muun kiireen keskellä huomaamatta, että he elivät tuon tuhatvuotisen valtakunnan silloin - yhdessä päivässä. Toki on mahdollista että he ovat olleet väärässä kaikenaikaa ja tuo tuhatvuotinen valtakunta tulikin vasta armon vuonna 1975. Tunnustan kyllä että minullakin tuo kyseinen lokakuun alkupäivä jäi noteeraamatta kun oli kaikenlaista muuta touhua juuri silloin - mm. omat nimpparit.
ELI tuo jumalan valtakunta näyttää olleen sellainen 24h risteily josta harva ilmeisesti osasi nauttia. Mutta sellaisiahan nuo risteilyt usein ovat. Niiden jälkeen kukaan ei muista mitään.

Äläkä sinä ole huolissasi minun ajankäytöstäni. Sen saman toiveenhan olet itse usein esittänyt toisille omalta kohdaltasi. Koita myös jo viimein hoksata että nuo vuosilukurimpsut joita rakastat, ovat tuollaisenaan sisällyksettömiä. Merkityksettömiä. Ne eivät kiinnosta tippaakaan lahkoa sillä lahkon opin mukaan noin on kuulunutkin tapahtua eli opin muuttua suuntaan tai toiseen. Kenellekään asiaan perehtymättömälle ne eivät sano juuri mitään. Käytä terävää päätäsi enemmän asioiden miettimiseen ja uusien oivallusten tekemiseen, kuin vahoissa itsestään selvissä asioissa rypemiseen.

Jokainen erehtyy välillä ja kannattaa opetella mieluummin tunnustamaan se itselleen kuin saada narsistisia traumoja ja luoda savuverhoksi olkinukkeja.

[theos]

Tästä bonuserikoisuudesta en katso olevani millään tavalla vastuussa tai selitysvelvollinen. Jos olen siitä jotenkin vastuussa, niin opeta ihmeessä sellainenkin piirre.

Sanoin sen oman avauksesi alla, että teen russellilaisuudesta uuden avauksen myös nuorempien ja asiohin perehtymättömämpien käyttöön ja ohessa kommentoin sinullekin siitä olkinukestasi. On aika narsistista omia kaikki itselleen.

[Markku Meilo]

[Jokainen erehtyy välillä ja kannattaa opetella mieluummin tunnustamaan se itselleen kuin saada narsistisia traumoja ja luoda savuverhoksi olkinukkeja.

Pyydän anteeksi omaa erehdystäni mennä osoittamaan kirjoituksistasi kaksi oppeihin liittyvää asiavirhettä. Vedän tästä omat johtopäätäkseni ja tästä hetkestä eteenpäin lupaan muuttaa käytöstäni kaikkien kirjoitustesi suhteen.

[theos]

Olet tehnyt niin jo pidemmän aikaa.