Veljesseura.org

Monilla todistajilla on asuntolainaa. Autokin on saatettu ottaa velaksi. Miten todistaja perustelee itselleen esimerkiksi asuntolainan ottamisen? Siinähän otetaan velkaa Panettelijan kauppajärjestelmältä ja todistaja on rahaa pystyssä suoraan Saatanalle.

Sanotaan, että teot puhuvat enemmän, kuin sanat. Jos todistajat olisivat varmoja Harmagedonin läheisyydestä, he eivät kuluttaisi aikaansa töissä ravaamiseen tai perheen perustamiseen. Taitaa olla niin, että jokaisessa todistajassa asuu pieni epäilijä, joka yrittää ikuisen elämän lisäksi varmistaa edes jonkinlaisen taloudellisen turvan tässä maailmassa.

Ihan varmuuden vuoksi.

Itse olen kuullut aikoinaan lainaa perustellun sillä, että sitä ei kuitenkaan keritä maksamaan loppuun ennen Harmagedonia. Otettu sitten pitkä ja hintava lainasoppari pankista...

Mielenkiintoinen perustelu lainalle. Paholaisen hallinnassa olevat pankit ovat nykyisin tulleet varovaisimmiksi luotonannossaan. Pekällä työmarkkinatuella lainaa ei saa, tuskin ansiosidonnaisella päivärahallakaan. Nykyisin edellytetään kohtuullisia ansio- tai eläketuloja vakuuksien lisäksi ja usein säästöjä. Edes kaikki realisoitavissa oleva ei vakuudeksi kelpaa ja takaajatkin syynätään tarkkaan.

Ainahan sitä joltakin pikavippifirmaltaa muutaman tonnin saa, mutta mikä on vuosikorko. Eipä juuri kiinnosta. Vastikään tehdyn selvityksen mukaan sitä lainataan mieluummin sukulaisilta, mutta hei! Entä jos nekin kuuluvat suureen Babyloniin.

Ihan mukava ajatus. Ollaan erossa maailmasta, ei osallistuta saatanan tarjoamiin antimiin , lainataan rahaa saatanalta.
Koroilla takaisin ja saatanan hallitus hyötyy ja vaurastuu.

Todistaja ei taida juurikaan olla " erossa maailmasta" , ei sitten oikein millään tavalla.

No yksi... Eivät sodi, mutta en kyllä minäkään, eikä moni muukaan.

SuurinBabylon kirjoitti:Monilla todistajilla on asuntolainaa. Autokin on saatettu ottaa velaksi. Miten todistaja perustelee itselleen esimerkiksi asuntolainan ottamisen?

Nooooh, tuo nyt on vielä pientä Vt-seuran maailmallisuuteen verrattuna:

Esimerkki 1 (plagiointia)
Esimerkki 2 (liittolaisuutta YK:n kanssa)
Esimerkki 3 (maailmallista sijoitustoimintaa)

Vt-seura itse ei siis karsasta maailman antimien ja sulojen hyödyntämistä tippaakaan, jos siitä vain on sen omalle toiminnalle jotakin etua. Miksi sitten yksittäisten Jehovan todistajienkaan pitäisi?

SuurinBabylon kirjoitti:Monilla todistajilla on asuntolainaa. Autokin on saatettu ottaa velaksi. Miten todistaja perustelee itselleen esimerkiksi asuntolainan ottamisen? Siinähän otetaan velkaa Panettelijan kauppajärjestelmältä ja todistaja on rahaa pystyssä suoraan Saatanalle.

Ei muuten oteta.

Velka on liikepankkien, keskuspankin myöntämää rahaa "tyhjästä" jonka arvo määräytyy markkinoilla.

Siis keskuspankki antaa luvan liikepankille laittaa tilillesi summan, joka on vain keskuspankin ja liikepankin kirjanpidossa, siis raha luodaan tyhjästä. Työsi sitten antaa rahalle arvon, kun pakerrat sen pankeille takaisin ja ainut mikä jää jäljelle saamastasi rahasta on asuntosi, joka on työsi arvo, että pankeille maksamasi korko.

Kannattaa googlata tyyliin "miten raha luodaan" jotta pääsee hieman jyvälle finassitotuuksista.

Todistajan ja muidenkin rahanlainaajien tarvitsee perustella vain bittien olemassaolon tileillään. Olemassaoleva raha on luotu tyhjästä ja sen arvo perustuu kansantalouden volyymiin. US. presidentti lopetti rahan kytkön kultakantaa, jonka jälkeen rahan arvo on ollut lähinnä spekulatiivista arvelua kansantalouden tilasta markkinoilla.


>>Rahan syntymekanismi käytännössä - raha on velkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Pankin "Raha ja luotto rahapolitiikassa" julkaisun mukaan "raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä". "Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä"[5]
Rahan kysyntää lisäävät siis esimerkiksi asuntolainojen, yrityslainojen, valtionlainojen jne. kysyntä. Kun pankki myöntää lainoja, kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy. Kun lainapääomaa lyhennetään, kierrossa olevan rahan määrä vähenee kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvien sääntöjen mukaan. Lainaan mahdollisesti liittyvät korot on mahdollista maksaa kierrossa olevalla rahalla.
Holapan mukaan nykyisessä rahajärjestelmässä keskuspankit yrittävät saavuttaa inflaatiotavoitteensa säätelemällä ohjauskorkoa, jolla viitataan keskuspankkirahasta perittävään korkotasoon. Ohjauskorolla säädellään pankkien välisiä rahamarkkinakorkoja, koska kaikki pankkien väliset transaktiot selvitetään keskuspankkirahalla. Holapan mukaaan ohjauskoron nostaminen johtaa siihen, että pankit nostavat omista lainoistaan perimiään korkoja säilyttääkseen entisen voittomarginaalinsa. Ohjauskoron laskeminen aiheuttaa pankeille paineita laskea antamiensa lainojen korkoja[4]. Holapan mukaan nykyjärjestelmässä liikepankit voivat hankkia keskuspankkirahaa joko suoraan keskuspankin diskonttoikkunasta tai pankkien välisiltä tukkumarkkinoilta. Keskuspankki voi määrittää diskonttoikkunan koron suoraan, mutta tukkumarkkinoiden korkotaso määräytyy keskuspankkirahan kysynnän ja tarjonnan myötä liikepankkien välisillä rahamarkkinoilla.[4] Holappa toteaa, että järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa, koska jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, ohjautuisi tämä pankkien keskuspankkirahan kysyntä liikepankkien välisille tukkumarkkinoille, joka kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja näin estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan. Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eikä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntää. Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta.[4]<<

Tummennus kn1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raha

Yksinkertaisesti. Asia on niin, että lainan ottanut JT rahoittaa liike-elämään rahan määrän lisääntymisellä (luottolaajennus), eikä "ahne kauppajärjestelmä" lainaa mitään yksittäiselle JT lainaajalle.

KN1 kirjoitti:

SuurinBabylon kirjoitti:Monilla todistajilla on asuntolainaa. Autokin on saatettu ottaa velaksi. Miten todistaja perustelee itselleen esimerkiksi asuntolainan ottamisen? Siinähän otetaan velkaa Panettelijan kauppajärjestelmältä ja todistaja on rahaa pystyssä suoraan Saatanalle.

Ei muuten oteta.

Velka on liikepankkien, keskuspankin myöntämää rahaa "tyhjästä" jonka arvo määräytyy markkinoilla.

Siis keskuspankki antaa luvan liikepankille laittaa tilillesi summan, joka on vain keskuspankin ja liikepankin kirjanpidossa, siis raha luodaan tyhjästä. Työsi sitten antaa rahalle arvon, kun pakerrat sen pankeille takaisin ja ainut mikä jää jäljelle saamastasi rahasta on asuntosi, joka on työsi arvo, että pankeille maksamasi korko.

Kannattaa googlata tyyliin "miten raha luodaan" jotta pääsee hieman jyvälle finassitotuuksista.

Todistajan ja muidenkin rahanlainaajien tarvitsee perustella vain bittien olemassaolon tileillään. Olemassaoleva raha on luotu tyhjästä ja sen arvo perustuu kansantalouden volyymiin. US. presidentti lopetti rahan kytkön kultakantaa, jonka jälkeen rahan arvo on ollut lähinnä spekulatiivista arvelua kansantalouden tilasta markkinoilla.


>>Rahan syntymekanismi käytännössä - raha on velkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Pankin "Raha ja luotto rahapolitiikassa" julkaisun mukaan "raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä". "Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä"[5]
Rahan kysyntää lisäävät siis esimerkiksi asuntolainojen, yrityslainojen, valtionlainojen jne. kysyntä. Kun pankki myöntää lainoja, kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy. Kun lainapääomaa lyhennetään, kierrossa olevan rahan määrä vähenee kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvien sääntöjen mukaan. Lainaan mahdollisesti liittyvät korot on mahdollista maksaa kierrossa olevalla rahalla.
Holapan mukaan nykyisessä rahajärjestelmässä keskuspankit yrittävät saavuttaa inflaatiotavoitteensa säätelemällä ohjauskorkoa, jolla viitataan keskuspankkirahasta perittävään korkotasoon. Ohjauskorolla säädellään pankkien välisiä rahamarkkinakorkoja, koska kaikki pankkien väliset transaktiot selvitetään keskuspankkirahalla. Holapan mukaaan ohjauskoron nostaminen johtaa siihen, että pankit nostavat omista lainoistaan perimiään korkoja säilyttääkseen entisen voittomarginaalinsa. Ohjauskoron laskeminen aiheuttaa pankeille paineita laskea antamiensa lainojen korkoja[4]. Holapan mukaan nykyjärjestelmässä liikepankit voivat hankkia keskuspankkirahaa joko suoraan keskuspankin diskonttoikkunasta tai pankkien välisiltä tukkumarkkinoilta. Keskuspankki voi määrittää diskonttoikkunan koron suoraan, mutta tukkumarkkinoiden korkotaso määräytyy keskuspankkirahan kysynnän ja tarjonnan myötä liikepankkien välisillä rahamarkkinoilla.[4] Holappa toteaa, että järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa, koska jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, ohjautuisi tämä pankkien keskuspankkirahan kysyntä liikepankkien välisille tukkumarkkinoille, joka kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja näin estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan. Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eikä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntää. Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta.[4]<<

Tummennus kn1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raha

Yksinkertaisesti. Asia on niin, että lainan ottanut JT rahoittaa liike-elämään rahan määrän lisääntymisellä (luottolaajennus), eikä "ahne kauppajärjestelmä" lainaa mitään yksittäiselle JT lainaajalle.

Hyvä oikaisu! Jt ei siis lainaa rahaa saatanalta , vaan rahoittaa sitä ja liike-elämää rahan määrän lisäämisellä.

Veli-Hopea kirjoitti:
Hyvä oikaisu! Jt ei siis lainaa rahaa saatanalta , vaan rahoittaa sitä ja liike-elämää rahan määrän lisäämisellä.

Tarkoitus ei ollut mikään huono, anteeksi jos siltä näytti

Kun itse ymmärsin rahan mekanismin, niin kapitalismin systeemi ja systeemin viat tulivat ahaa elämyksenä minulle selviksi. Pelkästään sellainen ajatus, että kaikki huomenna maksaisivat velkansa pois, johtaisi totaalikatastrofiin. Kaikki raha on jonkun ottamaa velkaa, joten 100% velanmaksu johtaisi liikkeellä olevan rahan 100% loppumiseen.

Periaatteessa, kun JT ottaa velkaa, niin se hyödyttää meitä kaikkia, koska liikkeellä olevaa (suurempaa rahamäärää) rahaa on helpompi haalia itselle. Periaatteessa jokainen exä hyötyy JT velanottajasta.

Asian (raha) ymmärtäminen yksilö ja valtiotasolla lopullisesti avaa tien talouden ymmärtämiselle. Se lienee sitten oma keskustelunsa

Ovatko todistajat omalta osaltaan syypäitä talouskriiseihin, joissa velkaa on otettu (ja annettu) kohtuuttomasti ihmisten velanmaksukykyyn nähden?

SuurinBabylon kirjoitti:Ovatko todistajat omalta osaltaan syypäitä talouskriiseihin, joissa velkaa on otettu (ja annettu) kohtuuttomasti ihmisten velanmaksukykyyn nähden?

Itse näen, että alkusysäys oli dollarin irroittaminen kultakannasta 1971 ja tekijä Richard Nixon.

Rahan vapautuminen sääntelystä tapahtuu 1999
Kuplatalouden lähtölaukaus oli tässä:
>>12.11. 1999 Presidentti Bill Clinton allekirjoittaa lain, joka kumoaa pankkien kauan inhoaman Glass-Steagall-lain (1933 hyväksytty Glass-Steagall-laki erotti liikepankki- ja investointipankkitoiminnan toisistaan.)<<

Tuosta hetkestä lähtien kaikenmaailman vivutus, subprime-luottojen ym. luottojen holtiton jakaminen ja muiden paska "arvopaperien" myynti tuli osaksi ns. "tavallista" pankkitoimintaa ja homma lähti niin sanotusti lapasesta.

Eiköhän avainsasana ole sääntelyn täydellinen purku, eikä pankkien toimintaa enää valvottu.
Vaikea tuossa prosessissa on ns. tavistodistajalle kovin suurta taakaa sälyttää

Todistajan elämä on automaattisesti kaksinaismoralistista. Samalla kun painetaan duunia työnantajalle, tai palvellaan oman nyrkkipajan asiakkaita, todistajan kannalta todennäköisenä odotteena on, että Saatanan järjestelmää palveleva työnantaja ja asiakas heittävät piakkoin lusikan nurkkaan Jehovan toimesta.

On kiehtovaa, että miten tuo ristiriita selittyy jehovantodistajan päässä?

Onneksi tuo ristiriita on kuitenkin olemassa, eikä doktriini pakota yksilöä ratkaisemaan sitä rehellisesti. Muutenhan jehovantodistajien tulisi asua metsässä/vuorilla/aavikolla, täysin yhteiskunnasta irrallaan. Parempi näin, miten nyt mennään.

sinner74 kirjoitti:Todistajan elämä on automaattisesti kaksinaismoralistista. Samalla kun painetaan duunia työnantajalle, tai palvellaan oman nyrkkipajan asiakkaita, todistajan kannalta todennäköisenä odotteena on, että Saatanan järjestelmää palveleva työnantaja ja asiakas heittävät piakkoin lusikan nurkkaan Jehovan toimesta.

On kiehtovaa, että miten tuo ristiriita selittyy jehovantodistajan päässä?

Tuota ristiriitaa kovin harva miettii.

Muutaman kerran on käynyt niin, että keskustelussa on tullut esiin se. että todistaja on sijoittanut huomattavia summia rahastoihin, joiden tuotto kulujen jälkeen on käytännössä nolla. Siis otetaan sijoitustoiminnan riskit nollatuloksella.

Kerran sitten vauras veli keskustelun jälkeen pyysi apua. Vaihdoimme pääoman Sampopankin rahastoista, erään kuuluisan jehovantodistajan ylläpitämään sijoitusyhtiöön, jossa rahastonhoitokulut ovat ratkaisevasti pienemmät. Laskimme, että pelkkä siirto tuottaa vauraalle veljelle noin 30k euroa 10-vuodessa ylimääräistä.

Mitään huonoa omaatuntoa maksimaalisen voiton hakemisesta, en ole koskaan huomannut. WT-seuran liturgia "ahneesta kauppamaailmasta" ei kosketa ainakaan yksilötasolla.

KN1 kirjoitti:Muutaman kerran on käynyt niin, että keskustelussa on tullut esiin se. että todistaja on sijoittanut huomattavia summia rahastoihin, joiden tuotto kulujen jälkeen on käytännössä nolla. Siis otetaan sijoitustoiminnan riskit nollatuloksella.

Mitään huonoa omaatuntoa maksimaalisen voiton hakemisesta, en ole koskaan huomannut. WT-seuran liturgia "ahneesta kauppamaailmasta" ei kosketa ainakaan yksilötasolla.

Rahastosäästäminen lienee yksi pankkien härskeimmistä silmään pissimisen muodoista. Tämä ei ole estänyt erästä entistä uutistenlukijaa, joka Jehovan todistajanakin tunnetaan, antamasta ääntään rahastojen markkinoinnille.

Yksi versio aiheesta

http://www.youtube.com/watch?v=vF1jpB0PiY4

Tony kirjoitti:

KN1 kirjoitti:Muutaman kerran on käynyt niin, että keskustelussa on tullut esiin se. että todistaja on sijoittanut huomattavia summia rahastoihin, joiden tuotto kulujen jälkeen on käytännössä nolla. Siis otetaan sijoitustoiminnan riskit nollatuloksella.

Mitään huonoa omaatuntoa maksimaalisen voiton hakemisesta, en ole koskaan huomannut. WT-seuran liturgia "ahneesta kauppamaailmasta" ei kosketa ainakaan yksilötasolla.

Rahastosäästäminen lienee yksi pankkien härskeimmistä silmään pissimisen muodoista. Tämä ei ole estänyt erästä entistä uutistenlukijaa, joka Jehovan todistajanakin tunnetaan, antamasta ääntään rahastojen markkinoinnille.

Yksi versio aiheesta

http://www.youtube.com/watch?v=vF1jpB0PiY4

Huomasin eilen saman

Tuttu ja turvallinen ääni kauppaa kusetusta.

Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi tämä rahastosäästäminen yms. riskisijoitukset ovat ok, kun sitten euron vippaus hedelmäpeliin tekee ihmisestä myrkyllisen?