Aamulehti: "Todistajien taivaassa on vielä tilaa"
Lähetetty: 12.01.2014 21:02
Vanhimmiston koordinaattori Tapani Lehtinen kertoo päivän Aamulehdessä "Meistä uskotaan" -juttusarjassa Jehovan todistajiin kohdistetuista ennakkoluuloista.
Aamulehti kirjoitti:
”Todistajien taivaassa on vielä tilaa”
Jehovan todistajat: Vanhimmiston koordinaattori Tapani Lehtinen kertoo uskontonsa ennakkoluuloista.
Mielikuvat: Liikkeen jäseniä pidetään aktiivisina käännyttäjinä ja verta karttavina patriarkaalisina maailmanlopun julistajina.
Uutta: Todistajat odottavat nykyään ihmisten tulevan myös heidän luokseen. Houkuttimena ovat julistuskärryt.
Tiina ElliläEriika Ahopelto, kuva
”Ovikellonsoittajia”
Ihmiset kysyvät, että miksi me käymme aina siellä heidän ovillaan. Ja että me käännytetään.
Vaikka ihmistä ei niin kauheasti kiinnosta, yleensä saa lukea yhden kohdan Raamatusta. Hengellisyydelle on kysyntää. Moni miettii, miksi on kärsimystä ja voiko kuollut nousta.
Näemme asiamme niin tärkeänä, että haluamme pysäyttää ihmiset. Viemme hyvää sanomaa: voisimme elää onnellisina ikuisesti maan päällä paratiisissa rauhan olosuhteissa.
Jos joku sanoo, ettei kiinnosta, niin me sanomme, että hyvää jatkoa. Ei me tyrkytetä.
Sitten ihmiset kysyvät, että miksi te käytte vielä toisenkin kerran. Koska olosuhteet muuttuvat – toiste voi olla enemmän aikaa. Lisäksi tavoittelemme kaikkia perheenjäseniä.
Suomessa meillä on vuoden ollut käytössä myös uusi lähestymistapa, julistuskärryt. Tienraivaaja eli julistaja vie ne sinne, missä ihmiset liikkuvat, kuten rautatieasemalle.
Emme lähesty ihmisiä, vaan he saavat lähestyä meitä itse. Ihmiset, joiden taloihin ei pääse sisään, voi kohdata kadulla.
”Parempia ihmisiä”
Ei se ole niin, ettemme hyväksyisi muita, ennen kuin he ovat kääntyneet meiksi.
Asumme paikoissa, joissa on muidenkin uskontojen edustajia. Emme karta ketään, mehän käymme niiden muiden ovilla.
Työpaikoilla olemme sovussa eri uskontojen edustajien kanssa. Se on työnantajalle myytyä aikaa, silloin emme saarnaa. Mutta sitten on ruoka- ja kahvitunnit, jolloin voidaan puhua.
”Ei kristittyjä”
Kyllä olemme kristittyjä. Uskomme Jeesukseen Kristukseen ja rukoilemme Jumalaa, mutta meiltä puuttuu kolminaisuusoppi. Emme käytä palvonnassa ristiä. Jeesus kuoli paalulla.
Meillä ei ole virsikirjaa, vaan oma Laulakaa Jehovalle -laulukirja, jossa on 135 laulua. Meillä on oma Raamattu, Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös . Se on oma käännöksemme Raamatusta, koska halusimme palauttaa siihen Jehova-nimen. Se esiintyy kirjassa 7 000 kertaa.
Meillä ei kerätä kolehtia eikä kymmenyksiä, mutta eteisaulassamme on lahjoituslaatikot. Valtakunnansalit ja lehtemme toimivat täysin lahjoitusvaroin.
”Lopun ennustajia”
Emme puhu ovilla maailmanlopusta. Kerromme paratiisista.
”Takinkääntäjiä”
Että olemmeko takinkääntäjiä, kun olemme muutelleet kantaa rokotuksiin ja elinsiirtoihin tai siitä, minä vuonna harmageddon eli maailmanloppu tulee? Kun kauheasti odotetaan jotakin, voi tulla ylilyöntejä.
Ei se ole takinkääntämistä, vaan tutkimme Raamattua yhä enemmän ja jos huomataan, että jotakin pitäisi tarkentaa, niin sitten tarkennetaan. Todistajien raamatuntulkinnasta päättää New Yorkissa kokoontuva seitsemänjäseninen hallintoelin.
Eikä se ole maailmanloppu, vaan paratiisi tulee. Odotamme kyllä asiaintilaan muutosta, koska nykytila täyttää Raamatun ennustukset: on sotia, nälänhätää, maanjäristyksiä ja ihmiset ovat uskottomia ja itsekkäitä.
”144 000 valittua”
Joku kysyy, että eikö se teidän taivas ole jo täynnä, mitäs tässä enää. Raamattu puhuu taivaallisesta hallitusjoukosta, johon kuuluu 144 000 ihmistä.
He hallitsevat maata, joten pitää olla myös joukko, jota hallita. Ikuinen elämä on muillakin kuin näillä 144 000:lla. Raamatun mukaan se on ”suuri joukko, jota kukaan ei pysty laskemaan”.
”Juhlattomia”
Joku ihmettelee, ettemme vietä joulua, pääsiäistä tai syntymäpäiviä. Eikö ole aika itsekästä, että tiettynä päivänä minun pitäisi odottaa itselleni jotakin? Eikö ole kivempi saada lahjoja yllätyksenä?
Jeesushan käski viettää kuolemansa muistopäivää, joka tänä vuonna on 14. huhtikuuta.
”Pikkuinen ryhmä”
Meitä on yli 8 miljoonaa 239 eri maassa. Menet minne tahansa, tapaat Jehovan todistajia. Jäsenmäärämme kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia.
Vartiotorni on maailman suurilevikkisin lehti, 45 miljoonaa.
”Julmia”
Ei, me emme ota verensiirtoa vastaan missään tapauksessa. Emme myöskään onnettomuudessa tai synnytyksessä tulleen verenhukan vuoksi. Tärkeintä on pysäyttää vuoto ja säilyttää nestetilavuus. Lääkärit kyllä hallitsevat tilavuuden hoidon.
Koska emme ota verta vastaan, ihmisille tulee ehkä käsitys, että annamme vain kuolla. Mutta eivät veren ottaminen ja kuolema ole vaihtoehtoja. Jos minulle tehtäisiin sydänleikkaus, vuotava veri kerättäisiin talteen, puhdistettaisiin ja palautettaisiin.
Meillä on maailmassa yli 1 700 sairaalayhteyskomiteaa, jotka auttavat yhteistyössä lääkärin ja potilaan välillä.
Veri edustaa elämää, ja Raamatun selvä käsky on, että ”Karttakaa verta”.
Jos todistajan lapsi on otettu huostaan verensiirtojen antamiseksi, suhtaudumme lapseemme tietenkin senkin jälkeen rakastaen.
Joku voi ajatella myös, että kartamme ihmistä, joka on erotettu tai eronnut seurakunnastamme esimerkiksi uskottomuuden vuoksi. Emme karta. Kyllä me toivomme, että hän voisi tulla takaisin.
Jos perheen lapsi eroaa todistajista, lasta ei tarvitse alkaa hyljeksiä, mutta puheenaiheet ja yhteiset tavoitteet muuttuvat. Vihaa ero ei merkitse.
”Patriarkaalinen”
Raamatun mukaan mies on perheen pää ja lapset alamaisia. Tämä ei tarkoita, että miehellä on diktaattorin asema. Vaimolta kysytään aina. Mutta mies kantaa vastuun, jos menee karille.
Eihän autoa ajaessakaan molemmilla voi olla rattia.
Kyllä nainenkin voi olla vahva, mutta se ei tarkoita, että hän käyttäisi valtaa siten, että ”Lähde sä mies mettään siitä”.
”Pelaavat omaan pussiin”
Meiltä kysytään, teemmekö mitään muiden hyväksi. Kyllä, lahjoitimme esimerkiksi Filippiineille ruokaa, vettä ja lääkkeitä paikallisen haaratoimiston kautta. Myrsky tuli 8. marraskuuta, ja kymmenkunta pakettiautoamme oli perillä 10. päivä.
Noudatamme lausetta ”Tehkää hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille”.
”Ahkeria ja aseettomia”
Suomessa 80–100 prosenttia Jehovan todistajista osallistuu kaksi kertaa viikossa jumalanpalvelukseen, jota me kutsumme kokoukseksi. Talkoovoimin rakennetut salimme ovat valmistuneet nopeimmillaan muutamassa viikonlopussa.
Emme käytä tupakkaa ja kartamme väkivaltaa. Siksi emme osallistu asepalvelukseen. Perusteluna on rakkaus lähimmäiseen ja tottelevaisuus Jeesusta ja Jumalaa kohtaan.
Emme politikoi. Toisaalta meistä ei ole yhteiskunnalle myöskään mitään vaaraa.
TAPANI LEHTINEN TAMPEREEN LUKONMÄEN SEURAKUNNAN VANHIMMISTON KOORDINAATTORI, VELI LEHTINEN

