Veljesseura.org

Mikä on tämän Jehovan nimen alkuperä oikeasti? Löytyykö JHWH alkuperäisistä kääröistä / kirjoituksista?

Nimrod kirjoitti:Mikä on tämän Jehovan nimen alkuperä oikeasti?

Paimentolaiset ottivat Jahve-erisnimen yksinomaiseen käyttöön siirtyessään monoteismiin siinä eksiilin huitteilla, sitä ennen heillä oli käytössä kanaanilaisten hellimä El-myytti liitännäisineen.

Löytyykö JHWH alkuperäisistä kääröistä / kirjoituksista?

Tarkkaan ottaen ei yhtään kirjaimellista alkuperäistä tunneta, mutta VT:n tekstien kopioissa tai kopion kopioissa taikka kopion kopion kopioissa nämä neljä kirtsua esiintyvät kimpassa. UT:n tekstien kopioissa tai kopion kopioissa taikka kopion kopion kopioissa Jahven nimi ei esiinny.

Tarkemmin ottaen eksiilin jälkeen tuota tetragrammia pidettiin niin pyhänä, että sen paikalla lausuttiin adonai, kreikaksi ho kyrios, Herra. Se pienempi herrahan on hepreassa adon, mutta kreikka ei tee tässä eroa. Herra mikä herra.

Tätä kautta tetragrammin oikea ääntämistapa myös unohdettiin. Jälkeen päin se tulkittiin lausuttavaksi Jehova, mutta uudempi tutkimus on päätynyt lausuntatapaan Jahve, minkä myös todistajat myöntävät, mutta eivät luonnollisestikaan käytä.

Septuaginta (LXX), joka käännettiin hepreasta kreikaksi 200-luvulla eKr. ja joka ei aivan täysin ole heprealaisen Tanakin mukainen, käyttää tetragrammista luonnollisesti muotoa ho kyrios.

Kaikesta huolimatta juutalainen uskontunnustus kuuluu: "Shema Israel, adonai, Elohenu, adonai ahad", Kuule Israel, Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi, missä elohenu on monikko sanasta elohim.

Edit: kirjoitusvihre

Onko jehova alunperinkään siis mikään raamatussa esiintyvä nimi?

On, mutta alkuperäisestä lausumistavasta on lievää suurempaa epävarmuutta. Jehova-lausumisasua ei kuitenkaan pidetä parhaana ehdokkaana edes Vt-seurassa, vaikka jumalan nimeä kuulema pidetään hyvin merkittävässä asemassa.

Markku Meilo kirjoitti:Jehova-lausumisasua ei kuitenkaan pidetä parhaana ehdokkaana edes Vt-seurassa

Jep, tässä tuoreahko lainaus Vt-materiaalista aiheeseen liittyen:

"Heprean kielen oppineet pitävät yleensä muotoa "Jahve" todennäköisimpänä lausumistapana. He viittaavat siihen, että nimen lyhennetty muoto on Jah, esimerkiksi psalmissa 89:8 ja ilmauksessa ha lelu-Jah', joka merkitsee 'ylistäkää Jahia!' (Psalmit 104:35; 150:1, 6)."

"Sitä paitsi esimerkiksi nimien Josafat ja Sefatja heprealaiseen kirjoitustapaan sisältyvät muodot Jeho', Jo, Jah ja Ja'hu voidaan kaikki johtaa Jahvesta. Se, millaisessa muodossa varhaiskristilliset kirjoittajat siirsivät Jumalan nimen kreikkalaiseen kirjoitusjärjestelmään, viittaa jotakuinkin samaan suuntaan, sillä he pukivat sen esimerkiksi muotoon I a be' ja I a ou e', jotka kreikkalaisittain lausuttuna muistuttavat "Jahvea".

(Vartiotorni 1. maaliskuuta 2010, s. 31)

Markku Meilo kirjoitti:vaikka jumalan nimeä kuulema pidetään hyvin merkittävässä asemassa.

Jep, tässä pari lainausta Vt-materiaalista aiheeseen liittyen:

"Jeesus siis kohdisti huomion taivaalliseen Isäänsä. Ja vaikka hän oli Messias, hänen vaikuttimensa ei ollut hänen oman nimensä vaan Jehovan nimen kirkastaminen. (Matteus 6:9; Johannes 17:26) Tämä nöyrä asenne auttoi Jeesusta tulemaan huomattavaksi opettajaksi. Nykyajan kristityillä opettajilla tulisi olla samanlaista nöyryyttä." (Vartiotorni 15. huhtikuuta 1985)

Missä Vartiotorni-seuran nöyryys, jos Jumalan nimen tarkka tunteminen kerran olisi se tärkeä juttu? Miksi he eivät ole valmiita muuttamaan käsityksiään oikeimpaan todennäköiseen muotoon Jumalan nimestä?

"Toisessa kysymyksessä kasteelle aikovalta kysytään, ymmärtääkö hän, että hänen kasteensa osoittaa hänen olevan yksi Jehovan todistajista. Kun hän on käynyt upotuskasteella, hänestä tulee virkaan asetettu sananpalvelija, johon yhdistetään Jehovan nimi. Tämä on sekä suuri etuoikeus että vakava vastuu. Nyt hän voi myös odottaa saavansa ikuisen pelastuksen" (Vartiotorni 1. huhtikuuta 2006)

Jos jopa ihmisen pelastumismahdollisuuteen liitetään Jumalan nimi, niin eikö silloin sopisi odottaa, että Jumalan ohjaama uskonto ottaisi lusikan kauniiseen kätöseensä ja muuttaisi Jumalan nimeä koskevat opetuksensa vastaamaan raamatullisinta / oikeinta tietoa asiasta?

"Jo Jumalan nimen runsas esiintyminen Raamatussa osoittaa, miten tärkeä se on omistajalleen, Raamatun tekijälle." (Vartiotorni 1. maaliskuuta 2010, s. 31)

Mutta ei:

"Koska Jumalan nimen lausumistavasta ei nykyään ole täyttä varmuutta, ei näytä olevan mitään syytä, jonka vuoksi suomessa pitäisi luopua tutun "Jehova"-muodon käytöstä jonkin toisen lausumistavan hyväksi". (Vartiotorni 1. maaliskuuta 2010, s. 31)

Näin kevyesti siis vanha tottumus nostetaan mahdollisimman oikean Jumalan nimen lausumistavan yläpuolelle. Vaikka asiasta ei olisikaan täyttä 100-prosenttista varmuutta, niin eikö silti se kaikkein todennäköisin vaihtoehto osoittaisi parasta kunniaa JHWH:lle?

Täydennyksenä asiaan perehtyneempien kommentteihin, että todennäköisin oikea muoto "Jahve" tunnetaan tänä päivänä englanninkielisessä maailmassa muodossa "Yahweh". Sillä nimellä on ihan musiikkikappalekin, tosin ei kyseisen sotajumalan kunniaksi.

"I had this idea that no one can own Jerusalem, but everybody wants to put flags on it." he [Bono] explained, "The title's an ancient name that's not meant to be spoken. I got around it by singing. I hope I don't offend anyone."

http://www.youtube.com/watch?v=8O2ROz02sQU

Naurettavaa, JT:t kyllä naureskelevat muille kirkon uskonnoille: "Se joka huutaa herran nimeä avukseen, pelastuu -Mutta mitäs nimeä he huutavat jos se on poistettu raamatusta."

Vieraas kirjoitti:..."Jahve" tunnetaan tänä päivänä englanninkielisessä maailmassa muodossa "Yahweh".

Oleellinen skaba pyörii kuitenkin linjalla Jehova, Jahve tai mahdollinen joku vielä todennäköisempi versio. Tottahan peruslausumisasujen versioita riittää eri kielille translitteroituna sekä transkríboituina, kuten eri kirjoitusjärjestelmistä johtuvia versioita riittää suurimmalle osalle maailman erilaisia erisnimiä.

-Typo oiottu

NImrod kirjoitti:Mikä on tämän Jehovan nimen alkuperä oikeasti? Löytyykö JHWH alkuperäisistä kääröistä / kirjoituksista?

JHVH konsonanttien alkuperä pystytään ajoittamaan 700-luvulle eKr. jolloin se kulki yhdessä Aseran kanssa.

Raamatun kirjoitusten kokoaminen tapahtui joskus 500 eKr. ja silloin mukaan tuli kaksi toisistaan poikkeavaa luomiskertomusta jotka liitettiin yhteen ja näin ensimmäisessä on (1.Moos.1:1-2:4 ) Elohim monikossa ja toisessa on JHVH (1.Moos.2:5-25) jossa nimi on substantiivi tai verbi ja aina yksikössä.

Septuagintassa, kuten Jaakko kirjoitti, ryhdyttiin käyttämään JHVH rinnalla peitenimeä Adonai, joka oli aikansa käytäntö itseään korkeammasta ja myös yleinen nimitys opettajasta.

Muistelen lukeneeni, että kun Jeesuksen ajan jälkeen kirjaimistossa otettiin käyttöön vokaalimerkit niin jumalan nimessä käytettiin tietoisesti vääriä vokaaleja, jottei kenellekään tulisi kiusausta lausua tuota nimeä ääneen.

Nimrod kirjoitti:Naurettavaa, JT:t kyllä naureskelevat muille kirkon uskonnoille: "Se joka huutaa herran nimeä avukseen, pelastuu -Mutta mitäs nimeä he huutavat jos se on poistettu raamatusta."

Ja kristityt naureskelevat Jehovan todistajien käsityksille. Se nimi kristityille on Jeesus.

Sanoohan Raamattu;

Matt. 10:22: – Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

Apt. 15:26: – jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.

Ariadna kirjoitti: Raamatun kirjoitusten kokoaminen tapahtui joskus 500 eKr.

Taitavat olla nuorempaa perua, jo toiselta vuosisadalta.

http://www.teologia.fi/artikkelit/raama ... lma-syntyi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuden_testamentin_kaanon



Sorry, tarkoititkin varmaan VT:tä, huomasin vasta nyt että kirjoitit 500 eKr.
Tai sitten se eKr oli painovirhe, kun piti olla jKr.

Ariadna kirjoitti:Septuagintassa, kuten Jaakko kirjoitti, ryhdyttiin käyttämään JHVH rinnalla peitenimeä Adonai, joka oli aikansa käytäntö itseään korkeammasta ja myös yleinen nimitys opettajasta.

Hiljan eräs tännekin ajoittain kirjoitteleva henkilö kokeili israelilaisen taksikuskin reaktiota ja käytti puheessaan (muistaakseni) Jahve-nimiversiota ja tuli välitön palaute malliin "me emme lausu sitä noin, vaan lausumme HaShem". Wiki mainitsee, että yleisen juutalaisen tavan mukaan Adonai on ainoastaan rukouskäytössä.

Alkuperäinen kysymykseni muuten piti olla: Onko Jehova, JHWH mikä lie, poistettu raamatusta ja UMK on sitten palauttanut sen paikoilleen ainoastaan vt-seuran mukaan?

Nimrod kirjoitti:Mikä on tämän Jehovan nimen alkuperä oikeasti? Löytyykö JHWH alkuperäisistä kääröistä / kirjoituksista?

Minä käsitin kysymyksesi koskevan alkuperäisiä kääröjä koskien VT:nttia. mitkä niistä sitten olikin alkuperäisiä, niin kopioinneissa nuo kirjaimet seurasivat mukana.

UT- alkuperäisiä kirjoituksia ei ole säilynyt vaan kopion kopioita.

Toisella vuosisadalla (n.140) Markion kokosi ensimmäisenä Paavalin kirjeet ja yhden evankeliumin, niissä ei JHVH ollut. Tämän jälkeen kirkko ryhtyi samaan puuhaan Septuaginta apunaan ja siitä ja siinä olevasta muodosta Jaakko jo kirjoittikin.