JT:t hulluna seksiin

[hijt]

Veikkaisin, että useat nuoret harrastavat silloin tällöin itsetyydytystä. Syyllisyyden tunteen kiertämiseksi tai ainakin vähentämiseksi löytynee useita ajatuksellisia kikkoja, kuten esimerkiksi ryyppäämiselle, valehtemiselle, syntymäpäivillä olemiselle, jouluvalojen pitämiselle ja jouluruokien syömisellekkin. Ei niin että itselläni olisi asiasta henkilökohtaisia kokemuksia: vain näin hypoteettisesti ajatellen.

No ihan taatusti. Itsetyydytyshän on tärkeä keino kehittyvälle nuorelle tutustua oman kehoonsa ja seksuaalisuuteensa. Kysymys oli nyt se, miten tervettä on, että nuorelle aiheutetaan syyllisyydentunteita ihan normaalista ja jopa suotavasta asiasta. Se tekee varmasti peruuttamatonta vahinkoa monen nuoren seksuaalisuudelle.

[sorbet]

itse koen vieläkin jonkin asteisia syllisyyden tunteita ajatellessani/puhuessani/harrastaessani seksiä. En oikein tiedä miten noista tunteista pääsisi eroon...jos ei muuten niin toivon, että ajan kanssa helpottaa...sitä tässä olen ihmetellyt että miten äitini, joka vieläkin on mukana ei ole tajunnut, että kuinka seksin ja oman seksuaalisuuden kieltäminen on vaikuttanut minuun ja siskoihini...siskoni olivat kastamattomia,lopettivat koko homman ja sen jälkeen alkoi molemmilla yhden illan juttujen rumba...toinen karkaili kotoa aina jonkun miehen matkaan...molemmat tulivat teininä raskaaksi...itse olin siinä vaiheessa vielä mukana ja äitini painosti minua paheksumaan siskojeni käytöstä...onneksi en ryhtynyt sille tielle...olin äidin seläntakana tukena siskoilleni niin olkapäänä kuin rahallisenakin tukena. Myöhemmin kun itse tein irtioton olivat siskoni tukena minulle. Muistan kun ulkomailta soitin äidille ja kerroin, että nyt saa jt hommat jäädä niin ainut asia josta hän oli huolissaan oli se, että olenhan vielä yhdessä sen miehen kanssa, jonka kanssa olin mennyt sänkyyn...meinasin kuolla nauruun...sanoin, että en tullut nimeä kysyneeksi ja en aijo nähdä häntä uudestaan,äiti löi luurin korvaan..eli olisinko ollut hänen mielestään vähemmän syntinen jos olisin jatkanut seksin harrastamista saman miehen kanssa...useasti olen saanut häneltä kuulla, että häneltä menee maine, kun olen ihan kenen kanssa vain...mitään todisteita hänellä ei ollut asian tueksi esittää esim nimiä tai paikkoja...totesi vain, että samaa rataa menet kuin isäsi ja siskosi...silloin hänen väitteensä tuntuivat loukkaavilta, mutta nyt niihin jo suhtautuu huumorilla...kun kerroin, että häät suunnitteilla niin hän näytti helpottuneelta...eli kohta kaksi kolmesta tyttärestä naimisissa...joka hänelle näköjään tarkoittaa sitä että niin kovasti ei enään tarvitse meitä hävetä...

[Kirsieveliina]

Jehovalainen seksuaalisuus on minusta vähän kuin ajais käsijarru pohjassa. Kone kuumenee tai jotain... Ihan oikeasti, sellaiseen pidättelemiseen täytyy mennä ihan hirveästi energiaa. Löysin kerran lapsena jyrkälle siskolleni annetun postikortin, jonka kuvapuolen rohkeusaste jt-asteikolla oli uskaliaan eroottinen. (Eteerinen naishahmo läpikuultavassa yöpaidassa ikkunasta tulevaa valoa vasten.) Tuohon aikaan siskoni harrasti kovasti retkipyöräilyä Pohjanmaalta Suomen eteläisiin seurakuntiin. Jaa mut taitaakin asua yhdellä samalla paikkakunnalla nykyisin mihin pyöräili...

[Istuva Härkä]

Vaikeinta käytännön tasolla todistajanuorilla on seurusteluun oleellisesti liittyvän suutelun ja seksin välimaaston ymmärtäminen ja hyväksyminen, ja koska moni pitää kaikkea tässä välimaastossa moraalittomuutena, tuntuu jo itse suutelukin, näihin välimaaston tekoihin johtavana (hyväilyineen ym), moraalittomalta, ja on parempi kun pusut pidetään pieninä ja annetaan mieluusti esiliinan läsnäollessa. Esiliina on edelleen pakollinen varuste todistajien seurustelussa aina ja kaikkialla siihen saakka kun päästään naimisiin. Ongelmahan vain on se että...kukka hitto nyt oikein kolmatta pyörää oikeasti seurustelussa pitää.. Ja niinpä vain ravarihenkiset todistajat pystyvät melko täydelliseen koskemattomuuteen seurustelussa, saaden mokomasta itsensä kiduttamisesta jonkinasteisia masokistisia fiboja. Esiliinaa ei monissa seurusteluissa kaivata, eivät todistajat aivan tumapäisiä kaikki ole. Tosin hekin saavat sitten jonkinlaista fibaa 'kielletyn leikin harrastamisesta', vaikka sen itse hyväksyvätkin ja normaalina pitävät.

[hijt]

Ei tunnu nuo todistajien omasta mielestään niin ylevät moraalimittapuutkaan auttavan; oon nyt lyhyen ajan sisällä kuullut neljästä nuoresta JT-parista, jotka ovat päätyneet eroon.

Voisko syy olla myös se, että ne raukat ei saa kunnolla tutustua toisiinsa ennen kuin jo naimisiin rynnätään. Mun tuttu nuori JT-pariskunta seurusteli harvinaisen pitkään (alle 2 vuotta) ennen naimisiin menoa, silloin rupesivat jo monet heitä painostamaan, että menisivät jo naimisiin etteivät päädy synnin teille. Monet epäilivät lisäksi ihan avoimesti, etteivät varmaan ihan puhtoisina menneet lopulta naimisiin. Sairasta, sairasta...

[Tony]

Ei tunnu nuo todistajien omasta mielestään niin ylevät moraalimittapuutkaan auttavan; oon nyt lyhyen ajan sisällä kuullut neljästä nuoresta JT-parista, jotka ovat päätyneet eroon.

Allekirjoittaneen suvusta löytyy näitä tapauksia myös enemmän kuin muutama. Myös jo kokeneempien avioparien pesäeroja on muutamia. Joka tapauksessa voidaan puhua vähintäänkin samasta eroprosentista kuin täällä saatanallisessa 'maailmassa'.

Voisko syy olla myös se, että ne raukat ei saa kunnolla tutustua toisiinsa ennen kuin jo naimisiin rynnätään.

Itse näen tuon ehkä eniten ongelmia aiheuttavaksi piirteeksi jehovantodistajien avioliitoissa. Liittoon on päästävä todellakin nopeasti, ettei vain tule tehtyä mitään 'ajattelematonta', vaikka nimenomaan ajattelematonta on rynnätä avioon ilman kunnon tutustumista. Avioon kiirehtimistä tietenkin edistää lahkon konservatiivinen suhtautuminen seksuaalisuuteen, joka kaikessa kieroutuneisuudessaan aiheuttaa lisäsokeutta nuorten parien pikaliittojen solmimisille.

Jehovantodistajuudessa tehdään suhteellisen nopeasti suhteettoman pitkävaikutteisia sopimuksia. Avioliitto ja jehovantodistajuus ovat molemmat elinikäisiä sopimuksia, ja jehovantodistajuudessa niiden merkitystä lähinnä halveksutaan, kun ratkaisuja välillä jopa painostetaan tekemään nopeasti. Syynä näiden elinikäisten sopimuksien kepeästi ottamiseen löytyy tietenkin lahkon sitouttamishalusta ja -taktiikasta. Nuori jehovantodistaja-aviopari on keskimäärin sitoutuneempi ja tiukemmassa vt-seuran otteessa kuin omilla aivoilla mahdollisesti ajatteleva sinkku, joka päättää itse omasta elämästään.

[Murunen]

Nuoret väittävät, uskoen siihen tosissaan itsekin, että eivät mene seksin takia naimisiin. Ei tietenkään, taustalla on suuret tunteet, rakkaus, tai kuvitelma rakkaudesta jne normaalit syyt. Mutta... Moniko maailmallinen, tai sori, normaali ihminen menee naimisiin asti parikymppisenä (tai tässä tapauksessa mielellään alle, koska naiset alkavat rupsahtamaan jo parikymppisinä, ja parikymppinen sinkkunainen on viallinen, koska se ei ole päässyt naimisiin...), seurustellen keskimäärin vuoden, asumatta virallisesti päivääkään yhdessä. Seurassa pitäisi olla heilumassa esiliina, seurustelunkin tulisi tapahtua pääsääntöisesti kenttäreissujen varjolla päämääränä Jumalan palvominen yhdessä. Kuinka se lähentääkään. Avioliiton tarkoitushan on pääsääntöisesti Jumalan palveleminen yhdessä. Kaikki muu tulee siihen vaan päälle joko riippana, tai bonuksena.

Ollaan sinisilmäisiä, pumpulissa kasvaneita, tiukan jäsenkurin omaksuneita. Naimisiin mennään kauniit ajatukset päässä ja haavekuvat silmillä. Nähdään itsemme kesän konventissa perheenä, istumassa siellä alhaalla pienen vauvan kanssa. Naisilla ehkä salaisena tavoitteenaan kilpailu siitä kuka on kaunein, hoikin ja trendikkäin pikkuäitivaimo (lähti taas käsistä tämä ajatus ). Ja miehet kilpailevat siitä, kenellä on se kaunein, timmein pikkuvaimoäiti. Nainen on kotona lähestulkoon loppuelämän kasvattaen ehkä kahta lasta hyviksi ravaajiksi. Onhan hän toki itsekin esimerkillinen sellainen ainakin silloin tällöin, kun meikki/tupperware/pesuaine-esittelijän hommiltaan kerkiää. Ja asutaan omakotitalossa ja mies tienaa rutosti ilman mitään koulutusta ollen avustaja tai mielellään vanhin. Ai niin ja kokouksiin ajetaan tietenkin uudella, kiiltävällä autolla ja elämä on niin ihanaa. Materialismia tulee toki välttää, mutta se on vain jokin lause jossain.

No niin karkasi tosissaan tämä, mutta näin se mun keräämäni tiedon mukaan menee. Periaatteessa suloista ja viatonta. Mutta voisi elämässä tietenkin muutakin olla...

Kun mennään ajattelemattomasti naimisiin, se on itsessään suuri taakka ja velvollisuus parikymppiselle. Silloin pitäisi oikeasti mennä ja rellestää. Itse tein saman virheen, tosin toisilla päämäärillä kuin äsken kuvailin. Olin niin kypsä ja fiksu, että pystyin menemään naimisiin nuorena. Samaa ei olisi voinut kuvitella muista ikätovereistani, jotka hankkivat sitä elämänkokemusta, kasvaen omaa tahtiaan. Ilman pakottamista liian nopeaan kypsymiseen...

Mennään nuorena naimisiin, koska on pakko. Muuta vaihtoehtoa ei tunneta. Ei anneta minkäänlaisia käytännön ohjeita parisuhteen hoitamiselle. Ainoat ohjeet ovat kaikkeen, käy kentällä enemmän, tutki enemmän ja rukoile enemmän ja parisuhteen ollessa kyseessä näitä tulee tehdä enemmän yhdessä. Mutta eihän se riitä! Kaikki maailmallinen kirjallisuus on pahasta, koska sen on ehkä kirjoittanut amerikkalainen korkeastikoulutettu tohtori ja sehän on saatanasta. Seuran kirjallisuudessa kerrotaan kyllä että pitää viestiä paljon, mutta miten... En muista kovin selkeitä ohjeita olleen. Ja tähän väliin on taas hyvä rukoilla. Jos suhteet eivät pysy kasassa maailmallisilla neuvoilla, niin eivät ne tee sitä kyllä seuran neuvoillakaan. Ja mistä tämä kaikki johtuu. Seksuaalisuuden tukahduttamisesta. Kaikkien paineiden ja syyllisyydentuntojen lisäksi, täytyy kokea vielä hillitöntä painetta tuolla kaikkein helpoiten paineistettavalla alueella. Ja jos seurustelun aikana onkin vähän hiplattu, on takaraivossa koko ajan muistutus, että suhde ei voi onnistua, koska jumala ottaa siitä hengen pois, kun on ollut moraaliton. Sairasta kaikki tyyni.

[Witless]

kun kerroin, että häät suunnitteilla niin hän näytti helpottuneelta...eli kohta kaksi kolmesta tyttärestä naimisissa...joka hänelle näköjään tarkoittaa sitä että niin kovasti ei enään tarvitse meitä hävetä...

Tässä asiassa Jehovan todistajien arvomaailma tuntuu nyt jälkikäteen katsoen tosi kummalliselta. Mulle kävi samoin, eli heiluin JT-avioeron jälkeen sinkkuna aika monta vuotta, käytännössä otin takaisin elämätöntä teini-ikää. Etsin kyllä koko ajan sitä oikeaa, mutta se ei todellakaan löytynyt ihan ensimmäisestä vastaan tulleesta. JT-äitini olisi kyllä ohjannut sen ensimmäisen kanssa avioon ja heti. Nyt tuntuu että tässä välissä olleet suhteet olisivat kaikki olleet tuhoon tuomittuja jo alusta asti. Vasta kun se oikea tuli vastaan, kaikki natsasi. Äitini kommentit olivat sikälikin omituisia, että hän on viime vuodet ollut täysin teoreettisessa liitossa jossa riidellään enemmän kuin ollaan sovussa. Mutta naimisissa pitää olla, tietysti.

Jehovan todistajien (tässä tapauksessa koskee myös rivijäseniä, erityisesti kypsässä 18 vuoden iässä olevia) kaaliin ei mahdu että ensin pitää olla hyvä liitto, vasta sitten siitä voi tulla hyvä avioliitto. Ehkä sitä maagista apua tässäkin asiasta odotetaan yläkerrasta, kun Watchtower ainakin lupailee että iso J on apuna. Ei ainakaan omassa JT-avioliitossani ollut, nyt vähän kaduttaa että kiirehdin naimisiinmenoa nuorena. Mutta ei noissa piireissä paljon vaihtoehtoja ole.

[sorbet]

Hiukan eroni jälkeen bongasin baarista miehen, jonka kanssa oli tarkoitus olla vaan se yksi yö ...mutta siitä seurasikin hyvin myrskyinen vuoden pituinen suhteen tapainen...itse tiesin, että ei siitä vakavaa tule, vaikka alussa sinisilmäisesti hetken niin toivoinkin...tyypillä oli aika paha alkoholiongelma..äidille välillä asiasta puhuin,mutta hän suositteli silti, että jos vielä yrittäisin...muistan sen hetken, olo oli niin epätodellinen, että suositteleeko äitini minulle suhdetta täysin alkoholisoituneen miehen kanssa. No en osannut heti siitä suhteesta sitten lähteä kun tämä "pelastaminen" oli jt-ajoilta niin verissä...olo oli vieläkin epätodellisempi,koska äitini ja isäni suhde, jotka molemmat olivat todistajia,oli erittäin myrskyinen. Isä mukiloi satunnaisesti äitiäni ja uhkaili meitä lapsia..en voinut uskoa todeksi, että äitini toivoi samanlaista suhdetta minulle!!!!! Tapahtuneen jälkeen en ole luottanut pätkääkään äitini neuvoihin missään asiassa...vaikea uskoa että jt-opit ovat sumentaneet äitini päässä jotain todella pahasti...siskonikin ovat saaneet samanlaisia neuvoja eli tarkoitus on kaiketi ollut, että valitkaa joku ongelma tapaus kumppaniksi ja yrittäkää elää sen kanssa ja sitten silmien pitäisi aueta ja tajuaisi palata kipin kapin takaisin järjestöön...

[ravari]

Vaikeinta käytännön tasolla todistajanuorilla on seurusteluun oleellisesti liittyvän suutelun ja seksin välimaaston ymmärtäminen ja hyväksyminen, ja koska moni pitää kaikkea tässä välimaastossa moraalittomuutena, tuntuu jo itse suutelukin, näihin välimaaston tekoihin johtavana (hyväilyineen ym), moraalittomalta, ja on parempi kun pusut pidetään pieninä ja annetaan mieluusti esiliinan läsnäollessa. Esiliina on edelleen pakollinen varuste todistajien seurustelussa aina ja kaikkialla siihen saakka kun päästään naimisiin. Ongelmahan vain on se että...kukka hitto nyt oikein kolmatta pyörää oikeasti seurustelussa pitää.. Ja niinpä vain ravarihenkiset todistajat pystyvät melko täydelliseen koskemattomuuteen seurustelussa, saaden mokomasta itsensä kiduttamisesta jonkinasteisia masokistisia fiboja. Esiliinaa ei monissa seurusteluissa kaivata, eivät todistajat aivan tumapäisiä kaikki ole. Tosin hekin saavat sitten jonkinlaista fibaa 'kielletyn leikin harrastamisesta', vaikka sen itse hyväksyvätkin ja normaalina pitävät.

ja esiliinaahan ei tarvita kuin vain suljettujen ovien sisällä. näin ainakin oma kokemus osoittaa. ja mitä parempi maine julistajalla on, niin voi tehdä kumppanin kanssa mitä tahansa, eikä tule epäilyjä kokemusta löytyy seurusteluajoilta

[Lehtiveli]

Noinhan se kyllä menee... Oman kokemuksen mukaan kun tuttavien seurusteluja seurailin niin esiliinaa pidettiin vain sillon kun oltiin menossa johonkin jossa saattoi törmätä vanhimpiin, muuten sitten olivat ilman.

Satuinpa kerran huomaamaan erään ravaripariskunnan seurusteluaikanaan yhdessä ilman esiliinaa lähtevän asunnosta pikkutunneilla. Siveellistä seurustelua toki.

[Kaarmis]

Noinhan se kyllä menee... Oman kokemuksen mukaan kun tuttavien seurusteluja seurailin niin esiliinaa pidettiin vain sillon kun oltiin menossa johonkin jossa saattoi törmätä vanhimpiin, muuten sitten olivat ilman.

Satuinpa kerran huomaamaan erään ravaripariskunnan seurusteluaikanaan yhdessä ilman esiliinaa lähtevän asunnosta pikkutunneilla. Siveellistä seurustelua toki.

Pettingiä on hankala harrastaa jos on esiliina mukana... Me ratkaistiin ongelma sillä että oli toinen nuoripari "esiliinana".... Sitten aina löytyi joku vaikkapa illalla kaksi toimistokiinteistön vessaa joihin sitten esiliinat sulkeutuivat toisiaan räpeltämään...

Mä onnistuin kuitenkin menemään neitsyenä naimisiin, 3 kk ennen 19vee-päivää. Apua handuhommissa olin toki saanut sekä päässyt nuoleskelemaan tulevan vaimoni rasiaa...
Moisesta sai puolisoni sitten aviossa hepulin, kun vartsikantutkistelussa kuuli ettei moista sais harrastaa edes avioliiton sisällä, meinas mennä tunnustamaan vanhimille kun omatunto kolkutti...

[Alueveli]

Satuinpa kerran huomaamaan erään ravaripariskunnan seurusteluaikanaan yhdessä ilman esiliinaa lähtevän asunnosta pikkutunneilla. Siveellistä seurustelua toki.

Muistaakseni eräässä kokouksessa ilmoitettiin molempien henkilöiden lopettavan tienraivauksen. Taisi edut lähteä..

[Turhapuro]

Seksi on ihan jees juttu =) Onneksi jo nuorena poikasena oivalsin sen=)) Seurusteluaikana taisi olla tyttöystävä jonka kanssa sai tai miten se nyt meni... ennen kuin meni naimisiin. Eikä se naimisissa ollessakaan ollut hullumpaa. Nykyään vielä kivempaa. Suosittelen kaikille siviilisäätyyn riippumatta. Kannattaa edes kokeilla =D

[Vieras]

Melko helposti "etu" tehdä tienraivausta otetaan henkilöiltä pois. Tuskin kovin moni pystyy tai haluaa panostaa käännytystyöhön kymmeniä tunteja kuukaudessa. Luulisi että tienraivaajista haluttaisiin pitää kiinni, ja muutama synti voitaisiin katsoa läpi sormien

Luulen että monet seuraustelevat parit tapaavat keskenään ilman esiliinaa. Eihän siitä mitään tule, jos jonkun on oltava aina tapaamisia valvomassa. Ihmisten pitää saada jutella ja tutustua kahden kesken. Mielestäni tämä käytäntö on todella kyseenalainen.