Veljesseura.org

Olen jo muutaman vuoden ollut kiinnostunut Jehovan todistajista ja kävin vähän aikaa sitten valtakunnansalilla kokouksessa. Olin tuskin kerennyt ovesta sisään kun jo ensimmäiset tulivat esittelemään itsensä. Yksi mies jonka kanssa olin jo aiemmin jutellut juna-asemalla antoi pari lehteä ja hänen vaimonsa tuli juttelemaan ja kysyi haluaisinko istua hänen vieressään. Menimme yhdessä istumaan ja joku tarjosi minulle Uuden maailman käännöstä mutta kieltäydyin kun minulla oli jo oma mukana.

Raamatullisen esitelmän aikana vieressäni istunut jt näytti minulle puhujan mainitsemia raamatunkohtia omasta Raamatustaan kun olin itse olin niin hidas etsimään mitään omastani. Lähdin pois Vartiotornin tutkiskelun aikana ja vieressäni istunut jt tarjoutui ensin heittämään minut kotiin autolla mutta saattoi sitten minut bussipysäkille ja juttelimme siinä hetken ennen kuin bussini tuli. Hän kyseli mm. minkä ikäinen olen (17-v), miten päädyin salille ja olisinko kiinnostunut tutkiskelemaan Raamattua hänen kanssaan. Kerroin että vanhempani ovat uskontoja vihaavia ateisteja joten kotonani tutkiskelu tuskin onnistuisi mutta hän ehdotti että voisimme tutkiskella hänen kotonaan. Keskustelimme myös taannoisesta vierailustani Betelissä. Sain vielä hänen puhelinnumeronsa ja sitten hän häipyi (hyvä ettei ängennyt bussiin mukaan).

Nyt haluaisinkin kysyä teiltä muutaman kysymyksen. Loukkasinko todistajia pahastikin kun jouduin poistumaan kesken kaiken? Entä oliko minusta paljonkin vaivaa sille jt:lle joka istui vieressäni ja jutteli kanssani bussia odotellessani? Mitä tapahtuu jos menen hänen kotiinsa tutkiskelemaan Raamattua? Kannattaisiko minun jättää se tekemättä? Minua on jo alkanut ahdistaa vähän koska joudun salailemaan jt-kiinnostustani perheeltäni, en esim. maininnut kokouksessa ja Betelissä käymisestä heille mitään vaikka yleensä kerron varsinkin sisaruksilleni hyvinkin avoimesti missä käyn.

Olisin valmis tutkimaan Raamattua salaa porukoiltani, onko se ihan hirveän huono ajatus? Kysyin jo yhdeltä tutultani joka tietää näistä asioista (hän on uskonnon opettaja) ja hän sanoi että minun ei missään tapauksessa kannata tehdä niin. Mitä mieltä te olette? Kuinka vaikeaa tutkiskelu on tarvittaessa lopettaa? Entä kuinka nopeasti minun halutaan alkavan käydä säännöllisesti kokouksissa? Kauanko kestää ennen kuin jt:t alkavat ehdottaa kasteelle menemistä?

Kiitos hirveästi jos oikeasti jaksoi lukea koko tekstin ja vastaa tähän jotain. Kaipaan rehellisiä ja suoria vastauksia ja ajattelin että saan niitä todennäköisemmin teiltä kuin todistajilta itseltään.

Kerronpa hieman omista kokemuksistani Jehovan todistajista (minulla on myös kokemusta toisesta ovelta-ovelle-saarnaamista harrastavasta uskonnollisesta ryhmästä eli mormoneista, mutta se on jo oma juttunsa). Olen siis seuran ulkopuolinen kuten sinäkin, mutta en tiedä, että millä tavalla sinä olet kiinnostunut Jehovan todistajista: oletko vain ylipäätänsä kiinnostunut eri uskonnoista ja haluat kartuttaa yleissivistystäsi (kuten minun kohdallani on) vai oletko kenties jopa puntaroinut seuraan liitttymistä (jota minä en ole tehnyt)?

Itselläni kävi Jehovan todistajat ensimmäistä kertaa ovella viime marraskuussa. Ilmaisinkin haluni ottaa vastaan Jehovan todistajia ja niinpä heitä alkoikin käydä luonani. Parilla ensimmäisellä kerralla minun piti itse vetää keskustelua ja kyselinkin heiltä niitä näitä heidän uskonnostaan. Vasta toisella kerralla he kertoivat, että heillä olisi tällainen Mitä Raamattu todella opettaa? -kirjanen ja he kysyivät, että kävisimmekö me sitä läpi. No tokihan se minulle passasi ja niinpä aloimme kahlata kyseistä opusta läpi.

Kevät oli kuitenkin kiireistä aikaa minulle opiskelujen suhteen, joten pidin raamatuntutkiskelutuokioita kotonani melko harvakseltaan. Saattoi kestää parikin viikkoa hiljaiselon jälkeen, että kännykkääni putkahti viesti joltakin JT-tutultani, että kerkeäisitkös tutkiskella Raamattua kanssamme lähiaikoina. Nyt koulukiireen laannuttua kevään loppukorvilla olen myös pystynyt kutsumaan Jehovan todistajia raamatuntutkiskelutuokioihin useammin.

Ylipäätänsä JT:t eivät ole (ainakaan vielä) erityisemmin tuputtaneet minulle jäsenyyttä järjestössänsä: keskustelumme ovat olleet tähän asti melko rentoa jutustelua ja Mitä Raamattu todella opettaa? -kirjasen läpikäymistä. Olen käynyt valtakunnansalilla muutaman kerran (kävin myös muistotilaisuudessa) ja vierailinpa erään JT-pariskunnan kotonakin. JT:t näyttävät luottavan saarnaamistyössään hitaisiin, muttta varmoihin askeliin, että pääni saataisiin hiljalleen käännytettyä ajattelemaan heidän tavallaan. Näistä erilaisista aivopesutaktiikoista kannattaa olla sinunkin tietoinen ja lukea esim. netistä tietoa siitä, että millä keinoin JT: ynnä muut lahkot pyrkivät käännyttämään ihmisiä.

Mormonit ovat olleet "aggressiivisempia" lähetystyössään, mutta toisaalta tutustuin heidän kirkkoonsa ja kävin heidän kokouksissaan hyvin intensiivisesti viime syksynä (ja tänä kevänäkin olen käynyt taas heidän kirkossaan ja jutellut lähetyssaarnaajien kanssa). He eivät kuitenkaan saaneet minua liittymään kirkkoonsa.

Huomenna muuten käväisen taas valtakunnansalilla.

PS. Ai niin, ja yksi juttu vielä:

Jos ihmettelet sitä, että miksi JT:t tuntuivat olevan hyvinkin kiinnostuneita sinusta, kun kävit valtakunnansalilla, niin kyseessä oli yksi aivopesutaktiikka, jolle on jopa oma terminsä: love bombing eli rakkauspommitus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lahkon jäsenet hukuttavat järjestöstänsä kiinnostuneen henkilön rakkauteen ja sympatiaan, jotta kiinnostunut mahdollisesti muodostaisi voimakkaan emotionaalisen siteen järjestön ihmisiin. Tämä toimii erityisesti ihmisiin, jotka ovat vähän yksinäisiä ja onhan se heille varmasti vaikuttavaa, kun valtakunnansalien ovista sisälle astuessa niin moni ihminen on yhtäkkiä kiinnostunut sinusta ja haluaa olla sinun ystäviäsi. Toisaalta joistakin ihmisistä tällainen yltiöpäinen rakkauspommitus voi tuntua vähän vaivaannuttavalta.

Itse en ole tosin niinkään valtakunnansalilla kokenut rakkauspommitusta, mutta mormonikirkossa olen sitä kokenut. Ehkä olen sen verran perisuomalainen mies, että vaivaannun melkoisesti, kun amerikkalainen nuori lähetyssaarnaajamies taputtaa minua selkään kestohymy päällä ja sanoo "we love you"...

rinley_ kirjoitti:Olin tuskin kerennyt ovesta sisään kun jo ensimmäiset tulivat esittelemään itsensä.

Aivan ohjeistuksen mukaista toimintaa, tuota vieraille osoitettavaa ylimakeaa huomiota kutsutaan rakkauspommitukseksi.

Nyt haluaisinkin kysyä teiltä muutaman kysymyksen. Loukkasinko todistajia pahastikin kun jouduin poistumaan kesken kaiken? Entä oliko minusta paljonkin vaivaa sille jt:lle joka istui vieressäni ja jutteli kanssani bussia odotellessani?

Jt-katsantokannalta et loukannut, eikä sinusta ole "pienintäkään" vaivaa niin kauan kun et ole käynyt kasteella. Nimittäin siihen asti todistajat voivat raportoida kaiken kanssasi käyttämänsä ajan, kunhan Raamattu mainitaan jossain vaiheessa.

Mitä tapahtuu jos menen hänen kotiinsa tutkiskelemaan Raamattua? Kannattaisiko minun jättää se tekemättä? Minua on jo alkanut ahdistaa vähän koska joudun salailemaan jt-kiinnostustani perheeltäni, en esim. maininnut kokouksessa ja Betelissä käymisestä heille mitään vaikka yleensä kerron varsinkin sisaruksilleni hyvinkin avoimesti missä käyn.

Jos jatkat, niin joudut indoktrinoinnin kohteeksi ja sinusta yritetään kaikin mahdollisin tavoin muokata jehovantodistaja. Sinun on itse päätettävä mitä haluat ja ennen kaikkea muuta, miksi haluat?

Olisin valmis tutkimaan Raamattua salaa porukoiltani, onko se ihan hirveän huono ajatus?

Jos haluat nimenomaan tutkia vain Raamattua, niin silloin todistajien kanssa tutkiminen on huono ajatus, koska heidän kanssaan ei tutkita Raamattua, vaan Vartiotorniseuran oppirakennelmaa. Ihan vaan esimerkkinä, niin jos tutkit todistajien kanssa vaikka 12 kk, niin sinä aikana voi parikin opetusta olla erilaisia kuin aloittaessasi. Toki nämä ovat sellaisia, joita ei kanssasi varmaan olisi tullut aivan alussa edes esille.

Kuinka vaikeaa tutkiskelu on tarvittaessa lopettaa?

Se riippuu täysin lopettajan päättäväisyydestä, todistajat saattavat hyvinkin pitää kiinni "saaliistaan".

Entä kuinka nopeasti minun halutaan alkavan käydä säännöllisesti kokouksissa? Kauanko kestää ennen kuin jt:t alkavat ehdottaa kasteelle menemistä?

Tottahan todistajata haluavat sinut kokouksiin niin pian kuin näkevät sen mahdolliseksi, kasteelle sinun on valmistauduttava pitempään. Jo ennen kastetta sinun odotetaan kulkevan ovilla käännyttämässä ovenavaajia jehovantodistajiksi.

Kaipaan rehellisiä ja suoria vastauksia ja ajattelin että saan niitä todennäköisemmin teiltä kuin todistajilta itseltään.

Jos päätät aloittaa tutkimisen, niin täällä me olemme ja saat nk. toisen mielipiteen.

rinley_ kirjoitti:Loukkasinko todistajia pahastikin kun jouduin poistumaan kesken kaiken?

Et erityisemmin. Tapana on toki olla läsnä ohjelman loppuun asti, mutta myös todistajat itse lähtevät silloin tällöin kokouksesta ennen sen loppumista, jos heillä on jotain pakollista menoa. Tämä on kuitenkin aika harvinaista.

Entä oliko minusta paljonkin vaivaa sille jt:lle joka istui vieressäni ja jutteli kanssani bussia odotellessani?

Ei. Jehovan todistajia ohjeistetaan hakeutumaan tällaisiin tilanteisiin.

Mitä tapahtuu jos menen hänen kotiinsa tutkiskelemaan Raamattua?

Eipä mitään kovin ihmeellistä. Tutkitte siellä Raamattua - Vartiotorni-seuran kirjallisuuden avulla toki.

Kannattaisiko minun jättää se tekemättä?

Vaikea sanoa muiden puolesta, mutta oman kokemukseni mukaan kyse on fundamentalistisesta ja ahdasmielisestä uskonlahkosta. Tämä noin 25 vuoden kokemuksella.

Mitä kukaan sitten tällaisilla lahkoilla todellisuudessa tekee, ja mitä hyötyä niistä todellisuudessa on, on kai kunkin itsensä päätettävissä. Itse en toki suosittelemaan lähde. Elämällään voi tehdä paljon muutakin kuin uhrata se yhdysvaltalaisen uskonlahkon toimintaan.

Minua on jo alkanut ahdistaa vähän koska joudun salailemaan jt-kiinnostustani perheeltäni, en esim. maininnut kokouksessa ja Betelissä käymisestä heille mitään vaikka yleensä kerron varsinkin sisaruksilleni hyvinkin avoimesti missä käyn.

Ehkä kannattaa selvittää itselleen, ja sitä kautta muille, mikä ko. yhteisössä itseasiassa viehättää. Sillä ei kuitenkaan ole mihinkään elämään tai uskoon liittyviin kysymyksiin mitään sen kummempia vastauksia kuin missään muuallakaan. Erotuksensa se ylläpitää epäinhimillisiä sääntöjä ja käytäntöjä, jotka eivät edes ole raamatullisia (mm. verioppi).

Olisin valmis tutkimaan Raamattua salaa porukoiltani, onko se ihan hirveän huono ajatus?

Varmaan huonompiakin vaihtoehtoja voisi olla, mutta miksi tämän pitäisi olla salaista? Jos Jehovan todistajilla on Totuus, miksi sitä pitää pitää salassa?

Kysyin jo yhdeltä tutultani joka tietää näistä asioista (hän on uskonnon opettaja) ja hän sanoi että minun ei missään tapauksessa kannata tehdä niin. Mitä mieltä te olette?

Itse olisin varmasti pettynyt jos saisin tietää, että lapseni on alkanut viettämään salaa aikaa uskonnollisen lahkon edustajien kanssa. Tämä on kai ymmärrettävää?

Kuinka vaikeaa tutkiskelu on tarvittaessa lopettaa?

Teknisesti ottaen se on helppoa. Pelkkä ilmoitus riittää. Sosiaalinen paine ja siitä juontuva velvollisuudentunto on tietenkin oma asiansa.

Entä kuinka nopeasti minun halutaan alkavan käydä säännöllisesti kokouksissa?

Periaatteessa sitä halutaan suunnilleen heti. Ei sitä tietenkään ääneen vaadita. Asiasta tulee pikkuhiljaa enemmän ja enemmän vihjailuja.

Kauanko kestää ennen kuin jt:t alkavat ehdottaa kasteelle menemistä?

Siihen ei ole mitään standardiaikaa. Riippuu tapauksesta. Kysehän on hyvin pitkälti sosiaalisesta painostuksesta. Kun käy todistajien kokouksissa ja lukee heidän kirjallisuuttaan, siellä puhutaan aiheesta tietyin väliajoin. Kyllä sitä ihminen tietää milloin häneltä tällaista päätöstä aletaan hiljalleen odottamaan. Ihan kaikki eivät toki käy kasteella silloinkaan.

Kaipaan rehellisiä ja suoria vastauksia ja ajattelin että saan niitä todennäköisemmin teiltä kuin todistajilta itseltään.

Rehellisyyttä ajatellen, kannattaa aina pitää mielessä sellainen asia, että jos pyydät saman pöydän ääreen Jehovan todistajia ja entisiä todistajia, niin Jehovan todistajat kieltäytyvät. Jos kyse todella olisi Totuudesta, heillä ei olisi mitään syytä kieltäytyä. Näin yksinkertaista tämä loppuviimein on.

Yksityiskohtaisempia vastauksia onkin tullut jo, mutta voisin itsekin vastata näin ei-JT:nä sinulle. Itse olin 17-vuotiaana melkolailla tiedollisesti ehkä samassa tilanteessa kuin sinä. Olin juuri kiinnostunut uskontoihin liittyvistä keskusteluista, ja Jehovan todistajat olivat niitä, jotka nyt vain sattuivat tulemaan kotiini keskustelemaan aiheesta. Silloin keskustelin paljon evoluutiosta, luin heidän kirjallisuuttaan aiheesta ja myös evoluutiota puoltavaa kirjallisuutta. Lopulta evoluutiota puoltava kirjallisuus voitti kirkkaasti Jehovan todistajien kirjallisuuden höpöhöpö-argumenttien rinnalla. Tästä lähti oma kiinnostukseni.

Jos itse tässä jotain neuvoja alkaisin antamaan, niin sanoisin, että ilman muuta jatka heidän kanssaan keskustelemista. Mutta älä unohda, että asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia kuin Jehovan todistajat saattavat väittää. Lue heidän kirjallisuuttaan, mutta lue myös kritiikkiä heidän uskonnostaan. Älä niele mitään pureskelematta. Kysele helpoista, yksinkertaisista ja kattavasti materiaalia saatavista aiheista heiltä (kuten maailmanlopunennustus vuonna 1975), ja kuuntele heidän vastauksiaan. Vielä tänäkin päivänä he saattavat sanoa, että kyseiselle vuodelle ennustettu maailmanloppu oli "yksittäisten, liian innokkaiden Jehovan todistajien vouhotusta", vaikka todisteita Vartiotorniseuran aloitteesta on runsaasti saatavilla. Mikäli saat heidät tästä tai jostain muusta valheesta kiinni, niin kysy itseltäsi, että mitä muuta he (tai Vartiotorniseura) saattaisi valehdella.

Älä lue yksipuolisesti. Mikäli Jehovan todistajat alkavat varoitella heitä kritisoivasta kirjallisuudesta tai verkkosivustoista, niin kysy itseltäsi, että onko uskonnolla, joka on "totuus" mitään pelättävää, jos se todella on totta. Onko uskonto, joka kieltää lukemasta mitään kritiikkiä omasta opistaan, terveellinen? Omasta mielestäni ei.

Syy, miksi suosittelen sinua lukemaan niin Vartiotorniseuran kirjallisuutta kuin Seuraa kritisoivaa kirjallisuutta (ja verkkosivuja) on se, että alat huomata hyvin nopeasti ainakin vanhempien todistajien yksioikoisen ja lapsellisen mustavalkoisen maailmankatsomuksen. Koska heillä ei ole muuta tietoa kuin sen oman Seuransa tieto, niin he ovat hyvin ennalta-arvattavissa argumentaatioidensa suhteen, joka taas johtaa siihen, että heillä ei ole vastauksia joihinkin kiperiin kysymyksiin, tai heidän vastauksensa ovat niin naurettavia, että lapsikaan ei uskoisi niitä.

Sen verran vielä vinkkiä antaisin, että jos aiot kyseenalaistaa Jehovan todistajien uskonnon, niin minulla on sinulle kolme sanaa: Know your shit. Älä esitä tietäväsi enemmän heidän uskonnostaan, koska et tiedä. Minäkään en tiedä, koska en ole koskaan ollut JT. Keskustele aiheesta, josta sinä tiedät, ja josta keskusteleminen on sinulle luontevaa. Itse olen oppinut kantapään kautta, että jos yrittää alkaa pätemään toisen uskonnosta itse siitä mitään tietämättä, niin turpaan tulee (verbaalisesti). Se on aika noloa. Joten kannattaa pysyä aihealueella, jonka hallitsee. Itse aloitin juurikin evoluutiolla, mutta sinulle saattaa jokin toinen aihe olla sopivampi.

Koko roska tiivistettynä yhteen lauseeseen: Kyseenalaista kaikki.

Edit. Ja ai niin, jos kysyttävää tulee, niin Veljesseura.org on hyvä sivu kysellä heidän uskonnostaan. Täällä entiset JT:t kertovat "alan ammattilaisina" asioita, joita tuskin kuulisit ihan heti kanssasi tutkiskelevilta Jehovan todistajilta.

Sen voin vain sanoa, että harkitse. Harkitse pitkään ja huolella. Koska jos ryhdyt todistajaksi ja tuletkin toisiin aatoksiin myöhemmin on lähteminen hyvin hankalaa. Tuo rakkaudella pommittaminen on yleinen käytäntö johon myös tämmöinen työstä poisjäänyt, kerran valtakunnansalille eksynyt joutuu. Ainakin joidenkin taholta. Toiset sitten jättävät suosiolla tervehtimättä.
Totuus "totuudesta" on, että se on samaa shittiä kun mitä kaikki uskonnot julistaa:ole hyvä ihminen niin pääset johonkin tätä todellisuutta parempaan. Todistajien tapauksessa kyse on paratiisista ja ikuisesta elämästä, ei Taivaasta. Mutta sama se lupaus siltikin on.

ennen seurakunnasta erominen olikin vaikeata mutta nykyään ei siihen tarvita kun kynä ja paperilappunen.olin melkeen kakskyt vuotta jehovantodistajana ja sitten tuli päivä jolloin mittalasini oli täynnä .kirjastossa istumisista ja kaikista solvauksista,,,mikä olen ollut ennen kasteella käyntiäni. a 4 paperi ja kirjoitin vanhemmistoveljille eroavani seurakaunnasta .ei siinä sen kummallisempaa ongelmaa ollut.sanoivat vain että harkitse nytten tarkkaan mitä teet...tuumasin vain että tätä asiaa tarkemmin en elämässäni ennen olekkaan mitään ajatellut.päätös on .. ero .. ja se pitää . kävelin maistraattiin ja erosin samalla sen aikaisesta vaimostani...nykyään uusissa naimisissa 4 vuotta ja onnellinen enkä kadu päivääkään.vanhin tytär kuuluu vielä järjestöön ja on kanssani salaa tekemisessä...keskimmäinen on erotettu ja tulemme hyvin toimeen nuorin tytär ei ikinäolekkaan kuulunut järjestöön ja olemme normaalisti tekemisessä keskenämme....mutta kaikkea hyvää sinulle lukija,eihän jokaista kohdella hyvin ketä ovesta sisään astuu eikä jokaista kohdella huonosti joka penkille istuu....minä sain osakseni enemmän solvausta kun rakkautta mutta kaikki olemme yksilöitä.

Kiitos hyvästä avauksesta.
Mulla on 30v kokemus jehovantodistajuudesta, eikä mulla ole oikeastaan mitää muuta sanottavaa, kuin että älä tee sitä. Älä yhtään mitään lahkolaisuuteen liittyvää. Siellä olevat ihmiset voivat olla tosi mukavia, mutta älä silti tee mitään sellaista joka erkaannuttaa sut perheestäsi.
Pahimmassa tapauksessa erkaannut ensin perheestäsi ja kun usko lahkoon loppuu, niin menetät myös lahkolaisystäväsi ja olet sitten ihan yksin.

Rippeli jo kertoikin kaiken oleellisen, mutta täydennän hieman vastausta.

Jos liityt Jehovan todistajiin ja joudut jossain vaiheessa vaikeuksiin, sinut kutsutaan "oikeuskomiteaan". Siellä sinua tentataan yksityiskohtaisesti vaikka mistä etkä saa ottaa avustajaa mukaasi. Jos sinut päätetään erottaa, saat elinkautisen karttamisrangaistuksen.

Oikeuskomiteakokemuksia voit lukea täältä: http://johanneksenpoika.fi/oikeuskomite ... uksia.html

Karttamisesta on juttua täällä:
http://johanneksenpoika.fi/asiaa_karttamisesta.html

Ohessa suht tuore kokemus Kandasta (englanniksi) asian tiimoilta.

http://www.canadianliving.com/relations ... rriage.php

Masterpiece kirjoitti:Yksityiskohtaisempia vastauksia onkin tullut jo, mutta voisin itsekin vastata näin ei-JT:nä sinulle. Itse olin 17-vuotiaana melkolailla tiedollisesti ehkä samassa tilanteessa kuin sinä. Olin juuri kiinnostunut uskontoihin liittyvistä keskusteluista, ja Jehovan todistajat olivat niitä, jotka nyt vain sattuivat tulemaan kotiini keskustelemaan aiheesta. Silloin keskustelin paljon evoluutiosta, luin heidän kirjallisuuttaan aiheesta ja myös evoluutiota puoltavaa kirjallisuutta. Lopulta evoluutiota puoltava kirjallisuus voitti kirkkaasti Jehovan todistajien kirjallisuuden höpöhöpö-argumenttien rinnalla. Tästä lähti oma kiinnostukseni.

Jos itse tässä jotain neuvoja alkaisin antamaan, niin sanoisin, että ilman muuta jatka heidän kanssaan keskustelemista. Mutta älä unohda, että asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia kuin Jehovan todistajat saattavat väittää. Lue heidän kirjallisuuttaan, mutta lue myös kritiikkiä heidän uskonnostaan. Älä niele mitään pureskelematta. Kysele helpoista, yksinkertaisista ja kattavasti materiaalia saatavista aiheista heiltä (kuten maailmanlopunennustus vuonna 1975), ja kuuntele heidän vastauksiaan. Vielä tänäkin päivänä he saattavat sanoa, että kyseiselle vuodelle ennustettu maailmanloppu oli "yksittäisten, liian innokkaiden Jehovan todistajien vouhotusta", vaikka todisteita Vartiotorniseuran aloitteesta on runsaasti saatavilla. Mikäli saat heidät tästä tai jostain muusta valheesta kiinni, niin kysy itseltäsi, että mitä muuta he (tai Vartiotorniseura) saattaisi valehdella.

Älä lue yksipuolisesti. Mikäli Jehovan todistajat alkavat varoitella heitä kritisoivasta kirjallisuudesta tai verkkosivustoista, niin kysy itseltäsi, että onko uskonnolla, joka on "totuus" mitään pelättävää, jos se todella on totta. Onko uskonto, joka kieltää lukemasta mitään kritiikkiä omasta opistaan, terveellinen? Omasta mielestäni ei.

Syy, miksi suosittelen sinua lukemaan niin Vartiotorniseuran kirjallisuutta kuin Seuraa kritisoivaa kirjallisuutta (ja verkkosivuja) on se, että alat huomata hyvin nopeasti ainakin vanhempien todistajien yksioikoisen ja lapsellisen mustavalkoisen maailmankatsomuksen. Koska heillä ei ole muuta tietoa kuin sen oman Seuransa tieto, niin he ovat hyvin ennalta-arvattavissa argumentaatioidensa suhteen, joka taas johtaa siihen, että heillä ei ole vastauksia joihinkin kiperiin kysymyksiin, tai heidän vastauksensa ovat niin naurettavia, että lapsikaan ei uskoisi niitä.

Sen verran vielä vinkkiä antaisin, että jos aiot kyseenalaistaa Jehovan todistajien uskonnon, niin minulla on sinulle kolme sanaa: Know your shit. Älä esitä tietäväsi enemmän heidän uskonnostaan, koska et tiedä. Minäkään en tiedä, koska en ole koskaan ollut JT. Keskustele aiheesta, josta sinä tiedät, ja josta keskusteleminen on sinulle luontevaa. Itse olen oppinut kantapään kautta, että jos yrittää alkaa pätemään toisen uskonnosta itse siitä mitään tietämättä, niin turpaan tulee (verbaalisesti). Se on aika noloa. Joten kannattaa pysyä aihealueella, jonka hallitsee. Itse aloitin juurikin evoluutiolla, mutta sinulle saattaa jokin toinen aihe olla sopivampi.

Koko roska tiivistettynä yhteen lauseeseen: Kyseenalaista kaikki.

Edit. Ja ai niin, jos kysyttävää tulee, niin Veljesseura.org on hyvä sivu kysellä heidän uskonnostaan. Täällä entiset JT:t kertovat "alan ammattilaisina" asioita, joita tuskin kuulisit ihan heti kanssasi tutkiskelevilta Jehovan todistajilta.

Tässä tuli kyllä monta hyvää pointtia esille. Tosiaan, mitään ei tulisi niellä pureskelematta,eikä todellakaan niin että tutkimiseen käytetään ainoastaan vtseuran lähteitä ja materiaalia. Jos tutkitaan, niin tutkitaan sitten perusteellisesti ja jos se yritetään evätä, jokin on vinossa.

Roska tiivistettynä: kyseenalaista kaikki (erittäin hyvin tiivistetty masterpiece) ja sen jälkeen voi kyseenalaista uudestaan. Yhtäkään asiaa ei kannata päästää läpi ilman syvempää tarkastelua.

Hyvin useaan vtseuran tulkintaan ja oppiin loppuu perustelut ja eväät, kun vähän tökkii.

Sitten alkaakin silmän räpytykset ja lauseet : " se on näin " ja " näin meitä on opetettu " ja " tulee luottaa jumalan käyttämään kanavaan".


Aloittaja voi olla varma ettei sinua kosiva jt halua tutkia mitään muuta kuin seuran omaa materiaalia. Se ei ole asioiden tutkimista , eikä minkään tason tutkintaa, ei sitten alkuunkaan.
Se on vain ja ainoastaan seuran oppitulkintojen pänttäämistä.

Jos tutkitaan niin sitten kans tutkitaan.pitäähän sinun saada tietää totuus kaikesta, mitään peittelemättä tai salaamatta.


Tutkiminen jtn kanssa on vähän sama kun menisi autokaupiaan kanssa tutkimaan tämän liikkeen autoja ja kysyy tältä : " mikä näistä on hyvä auto "?

Autokauppias vastaa todennäköisesti, että kaikki pihan autot ovat hyviä, helmiä ja löytöjä.

.. Niinpäniin..

Jokainen joka tarkkaan tutkii, pääsee kyllä omaan johtopäätökseen.

Kummallista kyllä... Me entiset todistajat (saatanan viekkaat kätyrit ja mitä muuta lie) kannustamme sinua tutkimaan. Eikö sen pitäisi olla päinvastoin??

Kiitos kaikille vastauksista, teistä on paljon apua. Katselen aluksi vaikka noita Johanneksen pojan sivuja, siellä näyttäisi olevan paljon kaikenlaista mietittävää jota voisin kysyä myös todistajilta itseltään jos olen heihin enää yhteydessä. Johanneksen poika ja rippeli tosin saivat mut miettimään että ehkä ei kannattaisi puhua todistajille. Joka tapauksessa harkitsen ja kyseenalaistan kaiken tarkasti ennen kun teen mitään päätöksiä, sen verran isosta ja koko loppuelämää koskettavasta asiasta on kuitenkin kyse.

Rinley, mitä sinä ajattelit löytää jehovan todistajuudesta? Totuuden? Kaikkien yli 30 000 eri uskonnon joukosta?
Mikä on se mielenkiinto mikä vie juuri todistajuuteen päin?


Edit: muista myös että et ole velvollinen mielistelemään todistajille mistään. Sano niinkuin asiat ovat. Näytä ettet ole vietävissä ja muista että osittain vedotaan myös tunteisiin ehkäpä tyyliin :

"olisi mukavaa kun", " lämmittäisi sydäntä jos .. (näkisin sinut kokouksessa etc). Ja " tulisin iloiseksi " jne...

Monesti tuohon vedotaan korkeamman kauttakin, eli " Jumala iloitsee jos". Tai "Jumala pahoittaa mielen kun" ..

Silloin teet jo äkkiä asioita toisten mieliksi etteivät he loukkaantuisi, ajattelematta jos edes itse haluat tehdä niin...

https://m.youtube.com/#/watch?v=GlgzriYibb0

Jos linkki toimii, ehkä se herättää ajatuksia. Itse en kommentoi sisältöä