Veljesseura.org

Ja mitä sinulle opetettiin niistä ,kun olit Jehovan todistaja?
(Edelleen todistajana oleville muotoillaan lause koskemaan nykypäivää)

b) Nyt kun kun olet palstan seuraaja, satunnainen kirjoittaja tai aktiivinen kirjoittaja, onko esim: tämä palsta osoittautunut sellaiseksi kuin luulit/ sinulle oli opetettu?

c) Jos ei, niin minkälaiseksi esim tämä forum on osoittautunut?


d),e) & f) kysymyksiä ei ole. Ne saatte keksiä itse

Jt-aikana en ikinä edes kuvitellut sellaista, että olisin mennyt jonnekin luopiosivulle. Pornoa joskus salaa vilkaisin, mutta eihän se ole mitään luopiosivuihin verrattuna. Käsitys tietenkin muuttui nopeasti, kun itsekin jo luopiona uskaltauduin vähän tutkimaan asioita.
Velipojan kanssa oli asiasta puhetta kun hän oli itsekin erotettuna. Veli ihmetteli, miten kukaan jaksaa ja viitsii märehtiä vanhoja juttuja. Nyt hän on siis itse uudelleen jt, eli siinä sitä vanhojen juttujen märehtimistä

Luopiosivut ja kaikki luopioaineisto oli asia joka oli täysin kielletty. Lehdissä, puheissa, kokouksissa ja konventeissa oli säännöllisesti kehotus taistella tätä "saatanan ansaa" vastaan. "uskoa kalvava" ja "helposti kietova synti" niinkuin moni muukin ihan tavallinen asia elämässä. Tuntui siltä, että saatana vie saman tien jos uskallat jotain tämmöstä lukea. Yleisesti ajateltiin, että jos tämmösille sivuille eksys niin sit on jo tipahtamassa pois, on huonoa seuraa, saatana on saanut otteen, et ole lähellä jehovaa, on kapinallinen yms. muita mitä näitä tyypillisiä lausahduksia nyt on.
Kerran yks kiinnostunu kentällä anto luettavaa, jossa oli käsitelty oppikysymyksiä. Tyrkkäsin ne lähimpään roskikseen, että pääsin eroon niistä koska tunne oli et niissä asuu itse saatana. Että semmonen hihhuli on tullu joskus oltua. Onneksi se on taakse jäänyttä elämää. Nyt ajattelen, että tää sivusto on hyvä olla olemassa ja kaikenlaisista asioista pitää puhua ja olla ajatusten vaihtoa.
Enkä haluaisi käyttää luopio sanaa missään yhteydessä. Eiköhän se sana kuulu ainoastaan sinne ensimmäiselle vuosisadalle, jos raamattua ajatellaan. Ei millään tavalla nykypäivään eikä tähän yhteiskuntaan. En pidä itseäni enkä muita täällä kirjoittavia luopioina.

kukkamaaria kirjoitti:Luopiosivut ja kaikki luopioaineisto oli asia joka oli täysin kielletty. Lehdissä, puheissa, kokouksissa ja konventeissa oli säännöllisesti kehotus taistella tätä "saatanan ansaa" vastaan. "uskoa kalvava" ja "helposti kietova synti" niinkuin moni muukin ihan tavallinen asia elämässä. Tuntui siltä, että saatana vie saman tien jos uskallat jotain tämmöstä lukea. Yleisesti ajateltiin, että jos tämmösille sivuille eksys niin sit on jo tipahtamassa pois, on huonoa seuraa, saatana on saanut otteen, et ole lähellä jehovaa, on kapinallinen yms. muita mitä näitä tyypillisiä lausahduksia nyt on.

Kun ajatellaan että kokouksissa yms. näin paljon varoitellaan tästä saatanan luopioansasta, niin arvelen että täytyy olla hyvin vaikeaa vastustaa halua vilkaista "luopio-sivuja".

Mut joo, mitä minä ajattelin niin, tunsin kyllä kiinnostusta kovasti katsoa sivuja, mutta en uskaltanut vasta kun sitten kun olin muutenkin jo erotettuna ollut jo muutaman vuoden.

Asiaan saattoi vaikuttaa sekin, etten ollut koskaan vielä koskenut muutenkaan tietokoneeseen, jolla pääsee nettiin eli asia vain venyi ja venyi, kunnes vähitellen kirjaston tietokoneella tuli plarattua nettiä.

Varsinaisesti sitten vasta tuli vilkaistua tätä veljesseuraa, kun hankin oman tietokoneen ja siitä se sitten alkoi roikkuminen tällä palstalla.

Luopio-sanan käytöstä on ollu aiemminkin puhetta. Ideana siinä on osoittaa ettei meille annettu haukkumasana satu meihin enää. Siihen perustui myös se että pariin otteeseen ollaan painettu luopio-paitoja tornilogolla. Mielestäni hauskaa oli, kun moisiin pukeutuneita kysyttiin uusimpia lehtiä niin pariskunta juoksi pakoon!

Vastaan tietenkin itsekin.

Ajattelin kaikista palstoista juuri sitä, mitä seura syötti.

Näissä parjataan, vääristellään ja houkutellaan epärehellisesti pois totuudesta.
Käytännössä ja periaatteessa niin, että palstoila ON tosiaan saatanan kätyreitä kieroine puheineen.

Toisin kuitenkin kävi. Kasvoin aikuiseksi, katsoin peiliin ja sen jälkeen lähdin internettiin.

Kyllähän se niin sitten oli, että seuran puheet oli täyttä höpöhöpöä ja pöpön pöpöä.
Ymmärrän täysin miksi todistajat pelotellaan hermoromahduksen partaalle näistä sivuista.

Ei täällä valehdella, houkutella eikä täällä kieroillakkaan. Voin kertoa, ettei täällä ole saatanoita eikä muutakaan.

Täynnä kilttejä ihmisiä, jotka uskaltavat puhua asioista rehellisesti niin kuin ne on.
Se onkin se syy miksi pelotellaan. Täällä ja toisaalla paljastuu se mitä seura ei halua kenenkään tietävän.
Pystyykö jt sellaiseen? Puhumaan rehellisesti mitään peittelemättä?Hallintoelin ja johtotyypit ei näköjään ainakaan.

Ollaan rehellisiä toisillemme ja ennenkaikkea itsellemme. Valheessa eläminen ei ainakaan minun järjellä voi tuottaa hyvää hedelmää.

Peilistä sopii aloittaa

Veli-Hopea kirjoitti:Pystyykö jt sellaiseen? Puhumaan rehellisesti mitään peittelemättä?

Toki, toki. Just äsken avasin puhelimeni ja siellä ootti vanha viesti (04.11.2013) toiselta Pietarilta: "Terve Jaakko! Sinä se vain jaksat 'tehdä työtä' veljesseurassa (2.Piet 3:3-7)."

Muuta allekirjoitusta ei ollut, enkä ole viestiin vastannut, mutta vastaan nyt:

Hei Kari! Pahoittelen vastaukseni viipymistä. Olen iloinen siitä, että edelleen jaksat lukea ahkerasti Luopio-sivuja, vaika se onkin Sinulta kielletty. Rohkaiskoon Sinua edelleen kaikkivaltias Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki (2. Piet 1:16).

Kaiketi saamastani viestistä ilmenee, mitä näistä sivuista ajatellaan "veljesseurassa".

Onpa jännittävä lukea vastauksia tähän. Kun itse lähdin seurakunnasta, niin internet oli kai juuri ja juuri keksitty, mutta ei sitä kukaan vielä oikein päässyt käyttämään, maalla ainakaan. Luopioista ja luopiomateriaalista kyllä varoiteltiin, mutta koskaan kokouksissa ei mainittu mitään tiettyä lähdettä tällaiselle materiaalille, kuten ilmeisesti nykyisin tehdään.

Juuri tälläistä AVOINTA keskustelua olen kaivannut, toivoisinpa että tämä foorumi
olisi ollut tutkimaan alkaessani, olisin lähestynyt asioita toisella asenteella,
sen tiedon ja kokemuksen pohjalta mitä täällä saa. Olin naiivi kun luotin
todistajien tulkintaan, en ajatellut että tulkinta on enemmänkin vt-seuran.

Täällä veljesseurassa on erittäin fiksuja, empaattisia ja sympaattisia ihmisiä.
Suuren vaikutuksen on tehnyt valtava tietomäärä. On lohdullista että täällä
on "samaa kieltä" puhuvia ihmisiä, näitä asioita kun ei oikein muiden kanssa
voi läpikäydä.

Eipä siis ihme että tämä on vt-seuralle punainen vaate, ja on järkyttävää jälkeen-
päin huomata että on tuhlannut vuosia tuntien itsensä ulkopuoliseksi kun täällä
on ollut samaan aikaan iso joukko ihmisiä läpikäyneenä samoja epäilyksiä, kysymyksiä
ja mietteitä kun itsellä. Sanottakoon vielä että "luopio" sanana särähtää edelleen korvaan,
en ole henk.koht. menettänyt uskoa Jumalaan, mutta vt-seuran opetuksiin kyllä.

Sanottakoon vielä että "luopio" sanana särähtää edelleen korvaan,
en ole henk.koht. menettänyt uskoa Jumalaan, mutta vt-seuran opetuksiin kyllä.

Eihän siinä mitään tolkkua edes ole, että liittyessä 1900 luvun tienoilla perustettuun lahkoon kuuluminen ja sieltä lähteminen muuttaa ihmisen juuri RAAMATUN luopioksi.

Mutta siihen kait ne kaikki uskontobisnekset vetoaa. Jollakin tavallahan se, joka ei esim vt-seuran oppeja allekirjoita, on leimattava pahaksi.

Voisihan sitä tässä hieman käsitellä, mitä raamatussa ylipään luopioista / luopuvasta sanotaan.

Itsekin muistan hyvin jt-ajoilta, että luopiosivuja kehotettiin karttamaan. Ajatus oli, että luopiot tosiaan ovat saatanan vallassa. Sivuilta kannatti pysyä pois, koska muuten usko saattoi heiketä, jos luki jehovan todistajiin kohdistuvaa negatiivisuutta. Tällainen luopiosivujen lukeminen olisi myös ollut merkki siitä, että on harmaalla alueella, lipumassa pois uskosta. Toinen jalka olisi jo saatanan maailmassa.

Nyt tietysti en enää näe tätä sivua mustavalkoisesti joko hyvänä tai pahana vaan täällä tarkastellaan jehovantodistajuutta eri näkökulmista.

Lienee jo nostalgiaa, mutta netin yleistyttyä sieltä löytyi lukuisia ilmeisesti nuorten Jehovan todistajien tekemiä kotisivuja. Sitten ne yhtäkkiä katosivat. Ohjeistus oli saavuttanut kohteensa. Jotenkin jäin niitä kaipaamaan. Netin saatanallisuus todennettiin myöhemmin. No, ot, mutta asian toiselta laidalta katsottuna.

Sivustot on kaikkea muuta mitä näistä oli uskoteltu. Tämä palsta on ollut suunnattoman tärkeä vertaistuen antaja.
Alkuun ahdisti käydä täällä koska "luopiomateriaalin" tutkiminen oli niin demonisoitu ja se oppi oli iskostunut syvälle sisääni.

Jumalaan uskon edelleen mutta Järjestön toimintatavat puistattavat.