Veljesseura.org

Toissapäivänä kävin juttelemassa erään Jehovan todistaja-miehen kanssa, joka oli kärryillään omaa uskontoaan mainostamassa. Siinä juteltiin pitkät pätkät ( noin 45 min ), kunnes alkoi tulla heidän aika vaihtaa kärryllä seisoskelijaa. Uusi JT-nainen tulikin siihen ennen kuin ehdin lähteä pois.

Kävi niin, että tämä uusi JT-nainen oli minulle tuttu. Olin hänen kanssaan jutellut monta kertaa, ja naamasta näkee, että ei oikein enää jaksaisi kanssani keskustella. Keskustelut hänen kanssaan ovat nykyään "minun mielestäni tämä nyt vain menee näin, ja siksi uskon siihen" -tasoisia vänkkäämisiä, enkä enää hänen kanssaan jaksakaan jutella. Siinä sitten tämä lähtöä tekevä mies-JT antoi minulle puhelinnumeronsa, ja sovittiin, että sovitaan tapaaminen sitten myöhemmin. Kehui ajatuksiani ja sitä, että itse ajattelen näitä uskonnonasioita ja tutkin aktiivisesti. Siinä kun lähdin, niin huikkasin tälle paikalle tulleelle JT-naiselle, että hän voikin kertoa JT-miehelle aiheista, josta tykkään jutella, kun ollaan juteltu niin monesti.

No, soitinkin tuossa jokin aika sitten tälle JT-miehelle. Oli ääni muuttunut kellossa. Sönkötti, että "niin, joskus joidenkin ihmisten kanssa on helppo keskustella, ja etsimmekin sellaisia henkilöitä. Emme väittele".
Olin siinä sitten vähän, että ahaa... mistäs nyt tuulee. Kysyin, että sopisiko hänelle jokin tapaaminen luonani. JT-mies sanoi, että he ovat sielä lehtikärryillä, että sinne voi kyllä tulla tapaamaan. Sovittiin sitten niin, että tulen sinne jos tulen.

Kovasti oli siis mieli muuttunut. Ainoa syy voi olla, että tämä paikalle tullut JT-nainen oli kertonut minun mielipiteistäni ja siitä, että kovasti tunnun vastustavan heidän uskontoaan. Enää ei kelvannutkaan JT-miehelle mielipiteeni ja aktiiviset ajatteluni, ja hyvät keskustelutarjoukseni. Vaikka niistä saisi helposti tunteja sinne kuukausiraporttiinsa.

Seuraavan kerran kun näen tuon JT-naisen, niin taidanpa käydä kysymässä, että mitä hän sanoi tälle JT-miehelle. Todella kusinen temppu.

Masterpiece kirjoitti:Sönkötti, että "niin, joskus joidenkin ihmisten kanssa on helppo keskustella, ja etsimmekin sellaisia henkilöitä. Emme väittele".

Suomennettuna: etsimme henkilöitä, joita on helpompi kusettaa.

Seuraavan kerran kun näen tuon JT-naisen, niin taidanpa käydä kysymässä, että mitä hän sanoi tälle JT-miehelle. Todella kusinen temppu.

Kertoi tietenkin, ettei sinuun kannata tuhlata aikaa. Tiedät liikaa.

No höh, mitä tietoo toi "tiedät liikaa"- tieto on, mitä mä oon nyt seurannut tän "Masterpiecen" kirjoittelua niin olen pannut merkille mielipiteitä tieteellisen elämänkatsomuksensa ohella johon kiinteänä kuuluu "usko" evoluution kaikenkattavuuteen ja agnostinen suhtautuminen henkimaailmaan/ Jumalan olemassaoloon, erehdynkö?

- Väittelynhaluinen keskustelu saattaa mahdolliset keskustelunseuraajat tekemään päätelmiä tunteiden eikä tiedon perusteella jolloin sympatian saattaa voittaa se väittelyn osapuoli joka ei ole kovin hyvä väittelyssä, olkoonpa hän oikeassa tai ei tai huolimatta argumentoinnin oikeellisuudesta, siksi väittely ei ole kovin kannatettavaa, on huomattava että väittelijät itsekkin ovat keskustelun seuraajia vaikkakin he saattavat menettää ehkä tilapäisesti tiedon siitä miten väittely etenee, siksi heidän on hyvä välillä pitää tauko tilannearvion tekemiseksi, väittelijät tekevät myös itse arvion siitä kumpi oli väittelyn voittaja, ei ole vaikea arvata kumpiko pitää itseään voittajana...

Väittelyjä voi seurata vaikkapa vaalien alla televisiosta, tutkiminen on se termi jota käytetään kun keskustellaan raamatusta, mielipiteitä taas voi vaihtaa keskustelun lomassa eikä mielipiteiden tarvitse välttämättä olla tieteellisesti todistettuja, uskon puolustaminen taas kuuluu keskusteluun mikäli tälle uskolle ei vaadita tieteellistä todistelua vaan esimerkiksi raamatullisuutta.
- Raamatun tutkiminen on mahdollista silloin kun ja mikäli osapuolet antavat tilaa uskolle ja sen kehittymiselle, "historiallis kriittistä raamatuntutkimusta" voi toki sitten harrastaa tai opiskella teologisessa tiedekunnassa Helsingin yliopiston järjestämänä, siellä voi myös väitellä tohtorintutkinnon mikäli haluaa kohottaa statustaan.

Edelläkerrotun valossa näyttää siltä että "temppu" jäi tekemättä ja kyseessä on tavanomainen ihmisosapuolten välinen kommunikaatio eli vuorovaikutus tapahtuma.

Pro et contra kirjoitti:No höh, mitä tietoo toi "tiedät liikaa"- tieto on

Tietoa siitä, millaisia luurankoja Vt-seuran kaapissa on. Juuri siitä syystähän Jehovan todistajat eivät uskalla, eivätkä saa, keskustella jehovantodistajuudesta entisten todistajien kanssa.

Pro et contra kirjoitti:No höh, mitä tietoo toi "tiedät liikaa"- tieto on, mitä mä oon nyt seurannut tän "Masterpiecen" kirjoittelua niin olen pannut merkille mielipiteitä tieteellisen elämänkatsomuksensa ohella johon kiinteänä kuuluu "usko" evoluution kaikenkattavuuteen ja agnostinen suhtautuminen henkimaailmaan/ Jumalan olemassaoloon, erehdynkö?

Kyllä, pidän sattumanvaraisiin mutaatioihin ja luonnonvalintaa perustuvaa populaation ajan kuluessa tapahtuvaa geneettistä muuntelua faktana ja parhaana selityksenä luonnossa esiintyvälle biodiversiteetille. Ja olen agnostinen ateisti, eli en väitä, että jumalia ei ole, mutta minulla ei ole mitään hyvää syytä uskoa, että niitä on.

- Väittelynhaluinen keskustelu saattaa mahdolliset keskustelunseuraajat tekemään päätelmiä tunteiden eikä tiedon perusteella jolloin sympatian saattaa voittaa se väittelyn osapuoli joka ei ole kovin hyvä väittelyssä, olkoonpa hän oikeassa tai ei tai huolimatta argumentoinnin oikeellisuudesta, siksi väittely ei ole kovin kannatettavaa, on huomattava että väittelijät itsekkin ovat keskustelun seuraajia vaikkakin he saattavat menettää ehkä tilapäisesti tiedon siitä miten väittely etenee, siksi heidän on hyvä välillä pitää tauko tilannearvion tekemiseksi, väittelijät tekevät myös itse arvion siitä kumpi oli väittelyn voittaja, ei ole vaikea arvata kumpiko pitää itseään voittajana...

Tämä väittely-sanan vetäminen tekosyyksi keskustelun välttämiselle on lapsellista. En itsekään kannata väittelyä, vaan keskustelua. Mikä on näiden kahden ero mielestäsi? Jos minulta odotetaan pelkkää päännyökyttelyä, niin ehkä parempikin, että ei tuhalta kummankaan aikaa keskusteluun, jossa toinen osapuoli ei ole valmis keskustelemaan vaan sanelemaan.

Se, että olen eri mieltä asioista, ei pitäisi olla mikään keskusteluntappaja. Minut saa kyllä todisteilla ja loogisilla argumenteilla vakuutetuksi asiasta kuin asiasta. Itse pyrin omia keskustelujani tarkastelemaan kriittisesti ja etsimään mahdollisia puutteita omista argumenteistani. Joskus keskustelut menevät paremmin ja joskus huonommin, joskus minulla on parempia argumentteja kuin Jehovan todistajilla, joskus taas ei. En minä näitä keskusteluja käy "voittaakseni" niitä, vaan ihan oman henkilökohtaisen motiivini takia.

Väittelyjä voi seurata vaikkapa vaalien alla televisiosta, tutkiminen on se termi jota käytetään kun keskustellaan raamatusta, mielipiteitä taas voi vaihtaa keskustelun lomassa eikä mielipiteiden tarvitse välttämättä olla tieteellisesti todistettuja, uskon puolustaminen taas kuuluu keskusteluun mikäli tälle uskolle ei vaadita tieteellistä todistelua vaan esimerkiksi raamatullisuutta.
- Raamatun tutkiminen on mahdollista silloin kun ja mikäli osapuolet antavat tilaa uskolle ja sen kehittymiselle, "historiallis kriittistä raamatuntutkimusta" voi toki sitten harrastaa tai opiskella teologisessa tiedekunnassa Helsingin yliopiston järjestämänä, siellä voi myös väitellä tohtorintutkinnon mikäli haluaa kohottaa statustaan.

Jos otetaan vaikka Jeesuksen historiallisuus tai Jeesuksen ylösnousemus tutkimuskohteeksi, niin pelkkä Raamatun pällisteleminen ei auta. Mielipide Jeesuksen historiallisuudesta tai ylösnousemuksesta on todistettava jotenkin muutenkin, kuin vetoamalla siihen, että Raamattu sanoo niin. Mikäli oikeasti haluaa käydä älykästä keskustelua aikuisten kanssa, niin better have you shit together ennen kuin alkaa huutelemaan oman mielipiteensä totuutta.

Tämä historiallis-kriittinen Raamatuntutkimus, johon viittaat, on aika oleellinen osa Raamatuntutkimusta ja Raamatun muodostumisen tutkimusta. Se on vähän voi voi, jos ei ymmärrä Raamatun kirjojen muodostumista ja niiden historiallista taustaa, ja yrittää sitten rakentaa pelkän tekstin perusteella jollakin tavalla koherenttia kuvaa siitä, mitä tapahtui tai mitä jollakin asialla tarkoitetaan. Onko se ihme, että tulee täysin hulluja oppeja, jos ei ymmärretä taustoja?

Otetaan vaikka kanonisoidut evankeliumit. Meillä on tällä hetkellä neljä evankeliumia kaanonissa, mutta historioitsijoiden ansiosta tiedämme, että evankeliumeita on ollut vähintään 40, joista suurimmasta osasta emme tiedä juuri mitään, otsikkoa pidemmälle. Mitä nämä evankeliumit sisälsivät? Miksei kirkko, joka vastasi tekstien säilymisestä satoja vuosia, nähnyt tarpeelliseksi säilyttää näitä tekstejä? Oliko niissä jotain sellaista, mikä olisi perinteisen Jeesus-näkemyksen kannalta kriittistä?

Entä mitkä osat evankeliumeista kuuluvat alkuperäiseen tekstiin? Olet varmaan tietoinen, että uusi Uuden Maailman Käännös on poistanut Markuksen evankeliumin lopun omasta tekstistään, koska tätä pidetään myöhempänä lisäyksenä. Eli kyllä se Vartiotorniseurakin harrastaa tekstikriittistä tutkimista, ainakin silloin kun se on järkevää ja sopii jollakin tapaa omiin tarkoitusperiin, eikä sotke omaa oppia liikaa.

Edelläkerrotun valossa näyttää siltä että "temppu" jäi tekemättä ja kyseessä on tavanomainen ihmisosapuolten välinen kommunikaatio eli vuorovaikutus tapahtuma.

En ole ihan varma mistä tempusta puhut, mutta mitään temppuja ei oikein ehditty tekemään, kun JT-miehen mieli muuttui ennen kuin ehdimme edes kunnolla istumaan alas ja keskustelemaan.

edit. Ahaa, eli puhuit kusisesta tempusta. No sitähän me ei voida vielä tietää, kun en ole asiasta tältä JT-naiselta kysynyt. Ota huomioon, että siinä vaiheessa kun olin lähtöä tekemässä, niin JT-mies ITSE antoi minulle puhelinnumeronta, minun sitä pyytämättä. Eli hän oli siinä vaiheessa vielä halukas keskustelemaan. Myöhemmin ei enää ollut. Jotain tapahtui, joka sai mielen hänellä muuttumaan, ja Keijolla on vahva epäilys, että joku teki kusisen tempun.

Pro et contra kirjoitti:No höh, mitä tietoo toi "tiedät liikaa"- tieto on, mitä mä oon nyt seurannut tän "Masterpiecen" kirjoittelua niin olen pannut merkille mielipiteitä tieteellisen elämänkatsomuksensa ohella johon kiinteänä kuuluu "usko" evoluution kaikenkattavuuteen ja agnostinen suhtautuminen henkimaailmaan/ Jumalan olemassaoloon, erehdynkö?

- Väittelynhaluinen keskustelu saattaa mahdolliset keskustelunseuraajat tekemään päätelmiä tunteiden eikä tiedon perusteella jolloin sympatian saattaa voittaa se väittelyn osapuoli joka ei ole kovin hyvä väittelyssä, olkoonpa hän oikeassa tai ei tai huolimatta argumentoinnin oikeellisuudesta, siksi väittely ei ole kovin kannatettavaa, on huomattava että väittelijät itsekkin ovat keskustelun seuraajia vaikkakin he saattavat menettää ehkä tilapäisesti tiedon siitä miten väittely etenee, siksi heidän on hyvä välillä pitää tauko tilannearvion tekemiseksi, väittelijät tekevät myös itse arvion siitä kumpi oli väittelyn voittaja, ei ole vaikea arvata kumpiko pitää itseään voittajana...

Tosi tieto eli asioiden täsmällinen tuntemus (Vartiotorni-terminologiaa vähän lainatakseni) on vaarallista sellaiselle, jonka toiminta perustuu tiedon pimittämiselle ja manipuloinnille. Jos esimerkiksi minä olisin aikoinaan tiennyt JT-uskosta sen, mitä nyt tiedän, en olisi siihen kuuna päivänä koskenut pitkällä tikullakaan. Mutta vahingosta viisastuu ja kantapään kautta se oppi vasta hyvin meneekin perille.

Jehovan todistajat ovat varsin herkkähipiäisiä uskontonsa suhteen, vaikka eivät ujostele arvostella muita. Herkkähipiäisyys näkyy myös JT:ille tyypillisissä sanavalinnoissa, joilla pyritään saattamaan eri mieltä olevat huonoon valoon. Kriittiset kysymyset osoittavat "väittelynhalua", vaikka niiden vilpittömänä tarkoituksena olisi kysyä perusteita uskomuksille - asia, jota Jehovan todistajatkin ainakin sanojen tasolla korostavat. Omilla aivoilla ajattelu on "riippumattomuuden henkeä", jota Jehovan todistajien ei tule osoittaa. Ja jos joku erehtyy arvostelemaan järjestöä esimerkiksi siitä, että se on aiheuttanut turhia kuolemia ja/tai estänyt ihmisiä saamasta tarvitsemiaan elinsiirtoja tai veren fraktioita, hän "nurisee" niistä "tarkennuksista" mitä Uskollinen ja Ymmärtäväinen Orja on tehnyt. Elinsiirtokielto ja veren fraktioiden kielto ovat olleet vahingollisia ja turhia myös Jehovan todistajien omasta näkökulmasta, sillä nykykäsityksen mukaan mikään raamatullinen periaate ei niitä estä. En ole huomannut, että järjestö tai hallintoelin olisi niitä juurikaan edes pyydellyt anteeksi - saati sitten muuttanut toimintatapojaan yleisesti ottaen nöyremmäksi.

Jehovan todistajien herkkähipiäisyys on tietysti ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, miten paljon he uskontoonsa panostavat ja millaiselle pelottelulle ja manipuloinnille he altistuvat järjestön opetuksen kautta.

Pro et contra kirjoitti:No höh, mitä tietoo toi "tiedät liikaa"- tieto on...

Lyhyesti todettuna "liika tieto" on tässä tapauksessa havahtuminen siihen tosiasiaan, että Vt-seura opettaa huuhaata, valehtelee, rikkoo perheyhteyksiä, on verivalkainen jne.

Ollessaan vielä jehovantodistaja karviankaverini kirjoitti minulle S24:llä, että tiedän paljon, mutta minun ei tulisi käyttää tietoani väärin. Tuota väärinkäyttöä hän ei kyennyt sen tarkemmin kertomaan tai osoittamaan esimerkkiä. Oma kokemukseni on se, että aivan jokainen havahtumiseni jälkeinen tapaaminen jehovantodistajan kanssa on päättynyt jehovantodiostajan pakenemiseen takavasemmalle, syynä on ollut kykenemättömyys vastata esitettyyn kritiikkiin.

Jehovantodistajat koulitaan sanelemaan, ei keskustelemaan. Vastapuolen esittämiä asioita kuunnellaan ja kunnioitetaan ainoastaan siihen rajaan kun ne koetaan helposti torpattaviksi. Niinpä asiaa tuntemattomat ovat ensisijainen kohderyhmä, koska Vt-opetuksen pahimpien sudenkuoppien esilletuonti salilla olisi tuhoisaa seurakunnan koolle.

Naurettavimpia piirteitä tässä aiheessa (osoittaen osaltaan jt-saneluasenteen) on keskustelun nimeäminen riitelyksi tai hedelmättömäksi siinä vaiheessa kun eväät on syöty ja avoimia kysymyksiä alkaa olla liikaa.

Jos se edes vähän lohduttaa, niin jehovantodistajat eivät ole yksin ongelmansa kanssa. Tänne aika ajoin ilmaantuvat kilpailevat uskonnoitsijat kaikkoavat lopulta keskusteluista ja jättävät jälkeensä nipun vastaamattomia kysymyksiä:

- Väittelynhaluinen keskustelu saattaa mahdolliset keskustelunseuraajat tekemään päätelmiä tunteiden eikä tiedon perusteella jolloin sympatian saattaa voittaa se väittelyn osapuoli joka ei ole kovin hyvä väittelyssä, olkoonpa hän oikeassa tai ei tai huolimatta argumentoinnin oikeellisuudesta, siksi väittely ei ole kovin kannatettavaa, on huomattava että väittelijät itsekkin ovat keskustelun seuraajia vaikkakin he saattavat menettää ehkä tilapäisesti tiedon siitä miten väittely etenee, siksi heidän on hyvä välillä pitää tauko tilannearvion tekemiseksi, väittelijät tekevät myös itse arvion siitä kumpi oli väittelyn voittaja, ei ole vaikea arvata kumpiko pitää itseään voittajana...

Vt-materiaaliin perustuvat ja vastaamatta jääneet asialliset kysymykset eivät ole väittelyä, vaikka minulle on usein jt-taholta näin esitetty.

- Raamatun tutkiminen on mahdollista silloin kun ja mikäli osapuolet antavat tilaa uskolle...

Mites olisi Raamatun tutkiminen todennettavien asioiden ja saatavilla olevan tiedon valossa?

Markku Meilo kirjoitti:Jehovantodistajat koulitaan sanelemaan, ei keskustelemaan. Vastapuolen esittämiä asioita kuunnellaan ja kunnioitetaan ainoastaan siihen rajaan kun ne koetaan helposti torpattaviksi. Niinpä asiaa tuntemattomat ovat ensisijainen kohderyhmä, koska Vt-opetuksen pahimpien sudenkuoppien esilletuonti salilla olisi tuhoisaa seurakunnan koolle.

Naurettavimpia piirteitä tässä aiheessa (osoittaen osaltaan jt-saneluasenteen) on keskustelun nimeäminen riitelyksi tai hedelmättömäksi siinä vaiheessa kun eväät on syöty ja avoimia kysymyksiä alkaa olla liikaa.

Tuossapa tuo on lyhyesti Meilon hienosti tiivistämänä. Tuo selittää paljon miten todistajat toimivat (ja siten myös miten eivät), ja miksi keskustelut ovat vain "keskusteluja", eivät oikeata tietojen ja ajatustenvaihtoa.

Verilettu kirjoitti:...keskustelut ovat vain "keskusteluja", eivät oikeata tietojen ja ajatustenvaihtoa.

Psykologiasta löytyy varmaan nippu termejä sekä selityksiä tuohon tilanteeseen, jossa todistaja sulkee aistinsa todellisuudelta ja/tai kieltää todellisuuden. Lienee samaa meknismia kuin se kieltäminen, jota tavataan kuolinviestien toimituksen yhteydessä, kun menetys on/olisi suuri, niin ensimmäisenä herää jonkun sortin kieltomekanismi.

On se merkillistä, että kehutaan tutkiskeluhalua ja sanotaan, että "hienoa kun otat asioista selvää". Kehutaan, miten hyviä ajatuksia on ja miten itsenäisesti on ajateltu. Mutta sitten kun aloitetaan tosissaan tutkimaan perusteita uskomuksille, niin alkaa ihme vinkuminen, että "emme väittele", "keskustelu on hedelmätöntä", tai sitten vain kiireiden takia yhteydenpito jää kokonaan pois.

Erikoista, että porukka, joka oikeasti uskoo seisovansa Totuuden päällä, niin ei ole valmis tekemään oikeasti töitä sen suhteen, että saisi ihmisiä kääntymään Jehovan todistajaksi. Jutellaan jollekin peräkylän mummolle, jota on helppo vedättää, mutta ei sitten viitsitä nähdä vaivaa sellaisten henkilöiden kanssa, jotka oikeasti tietävät mistä puhuvat. Napsitaan ne alimmalla oksalla roikkuvat pienet varmat hedelmät talteen, mutta jätetään ylempänä oksilla roikkuvat isot mehukkaat hedelmät paikoilleen. Tämän jälkeen juostaan kertomaan kavereille, miten hyvin menee tämä käännytystyö!

Muista Masterpiece myös sekin vaihtoehto, että JT haluaa lopettaa keskustelun senkin takia, ettei yksinkertaisesti tiedä mistään juuri yhtään mitään. Vain sen hyvin pienen kakunsiivun, minkä vtseura haluaakin tietävän.

Niin, tai ainakin itse ajattelen näin. Kun itse erosin järjestöstä ja näin jälkeenpäin ajateltuna voin sanoa että enpä tiennyt raamatusta paljoa paskaakaan ja vieläkin taso on heikko. Jokatapauksessa parempi nyt.

Mitä muuta jt tietää kuin sen mitä johto niille milloinkin syöttää?


E: Se on punaset posket kun vastassa onkin osaava henkilö ja itse osoittautuu ihan tietämättömäksi. Mielellään siitä livistää.

Veli-Hopea kirjoitti:Vain sen hyvin pienen kakunsiivun, minkä vtseura haluaakin tietävän.

Mulla on nyt tunne luissa, että ihan tarkoituksella ohitat maailmankaikkeuden suurimman faktan, eikä se ole se nk. kiistakysymys, josta raamatunkirjoittajat jättivät epähuomiossa kirjoittamatta. Kyse on kaikkialla ja yleisesti (luetaan jt-piireissä) tunnustetusta tosiasiasta, että nuorinkin jt tuntee paremmin Raamatun kuin yksikään kristikunnan pappi.

...jälkeenpäin ajateltuna voin sanoa että enpä tiennyt raamatusta paljoa paskaakaan ja vieläkin taso on heikko. Jokatapauksessa parempi nyt.

Sama täällä ja aamenet.

Mitä muuta jt tietää kuin sen mitä johto niille milloinkin syöttää?

Asia ei ole edes noin valoisa, perustodistaja ei pysy Vt-selitysten perässä. Kaikkein vaikein todisteltava on 1914-huuhaa, siksi onkin valmisteilla/valmistunut (englanninkielinen) video siitä kuinka vuotta 1914 tulisi puffata ovilla. On kai just ollut kokouksessa tai sitten tulossa näillä näppäimillä. En muista enää mikä päiväys siinä BOE:ssa oli.

Olen ollut paikalla kun jt lukee sidotusta vuosikirjasta vanhaa versiota sukupolviopista. Todistajalle kerrottiin millaiseksi oppi on muutettu ja koska, tosin se ei muuttanut tilannetta, "näin täällä lukee" oli toistunut vastaus tilanteeseen.

Niin hassua kun se toisaalta onkin, niin tunnen myötähäpeää kun ajattelen jehovantodistajaa. Hän on tahdoton sätkynukke, joka on ulkoistanut uskonnollisen osan ajattelustaan niin pitkälle, että usein hänet tunnistaa kadullakin (enkä tarkoita lehtikärryä, vaan vaatetusta, kävelynopeutta ja kenttälaukkua).

Markku Meilo kirjoitti:Hän on tahdoton sätkynukke, joka on ulkoistanut uskonnollisen osan ajattelustaan niin pitkälle, että usein hänet tunnistaa kadullakin (enkä tarkoita lehtikärryä, vaan vaatetusta, kävelynopeutta ja kenttälaukkua).

Olen itse havainnut saman. Todistajana olessa olisi luullut että nämä laahustajat olisi tunnistanut paremmin, mutta exänä tuntuu että he suorastaan erottuvat joukosta alleviivattuna.

Verilettu kirjoitti:Olen itse havainnut saman. Todistajana olessa olisi luullut että nämä laahustajat olisi tunnistanut paremmin, mutta exänä tuntuu että he suorastaan erottuvat joukosta alleviivattuna.

Dub doodle on termi. Kun tuota pikkutietä laahustaa heinäkuussa kaveri skraga kaulassa ja kenttäveska handussa, rinnallaan iltapukuun sonnustautunut leidi, niin ei voi erehtyä.

Markku Meilo kirjoitti: Kun tuota pikkutietä laahustaa ...

Tästä on henkkohtasta kokemusta kun osaaikaisena tiekkarina olin paljon erään Kemiläisen tiekkarin kaverina, niin tällä vanhalla tiekkarilla oli tapana kävellä aivan erityisen hitaasti, jopa aivan epänormaalin hitaasti.

Hän oli sitä mieltä että ihmiset halveksuisivat meitä ikkunoissaa jos kävelisimme liian nopeasti, mutta minusta tuntui että tilanne oli aivan toisinpäin. Se suorastaa hävetti minua se hitaus.