Veljesseura.org

Niin, miksi Jehova siunaa epätasaisesti palvelijoitaan?

Miksi jotkut jehovantodistajat ovat varakkaita, ja taas toiset jehovantodistajat ovat jatkuvasti vailla jopa joitakin elämän perustarpeisiin kuuluvia asioita, ehkäpä jopa ruoasta saattaa olla pulaa.

Miksi Jehova sallii tällaisen epäkristillisen piirteen "kristityssä" yhteisössä?

Miksi toinen jehovantodistaja joutuu turvautumaan Saatanan maailman työttömyyskorvaukseen + sossuluukkuun, ja toinen jehovantodistaja ajelee Mercedes Benzillä tyylikkäästi ja loikoilee mijoonatalonsa terassilla kauniina kesäpäivänä.

Miksi Jehova on siunannut näitä, muttei noita?

Miksi Jehova jakaa huonot kortit osalle jehovantodistajiaan ja toisille hyvät kortit?

Miksi toiset jehovantodistajat joutuu pelaamaan huonoilla korteilla ja toiset saavat hyvillä korteilla pelata?

Miksi Jehova sallii niille - joille hän on jakanut huonot kortit - huonon pelaustaidonkin, jotta varmasti häviäisi aina?

Miksi Jehova ei tasaa siunauksia niin että kaikilla jehovantodistajilla olisi hyvä olla?

Miksi Jehova sallii osalle näistä varakkaista jehovantodistajista mahdollisuuden tehdä selkeää syntiä ja silti he saavat pitää varakkaaksi tekevät siunaukset?

MIksi toiset jehovantodistajat saavat jo tämän asiainjärjestelmän puolella nauttia yltäkylläisyydestä, mutta toiset jehovantodistajat joutuvat olemaan jopa nälissään.

Vai onko niin, että varsinaisia siunauksia ja Jehovaa ei olekaan. On vain jehovantodistajia jotka ovat varakkaita ja köyhiä.

Siksi koska jehovaa ei ole olemassakaan.

Nimrod kirjoitti:Siksi koska jehovaa ei ole olemassakaan.

Miks täällä ei ole tykkäys nappulaa

Ja sitten nää jeppulat joilla menee hyvin, lähes täydellisesti, halajavat vielä ikuista elämää ja täydellisyyttä. Tuollaisille ei varmasti riitä sekään. Mutta miten voi prameilla ja loistaa täydellisyydellään enää paratiisissa koska kaikki jopa ne entiset luuseritkin on yhtä täydellisiä siellä.

Koska Jehova on siunannut niitä ainakin kerran kokouksessa eräs veli joka oli vasta rakentanut uuden omakotitalon sanoi suoraan lavalla, että Jehova on siunannut häntä. Eikö Jehova kaikkia siunaa seurakunnassa? Sitten nää menestyjät lohduttaa seurakunnan heikommassa asemassa olevia sanomalla, että kaikki me ollaan epätäydellisiä ja jokaisella omat heikkoudet ja koettelemukset.

Eräs jt-lääkäri Iissä antoi ymmärtää, että hän on ollut aina ahkera ja käynyt koulut hyvin ja pitkälle ja niinpä häntä on siunattu ahkeruudestaan niin, että on upea talo ja hyvä toimeentulo.

Tämä häiritsi minua, koska näen tavallaan tämän läpi. Eihän kyse ole mistään Jehovan siunauksesta vaan siitä, että tämä jt-lääkäri oli jo syntymässään saanut niin hyvät kortit, että hänen ilmiömäinen muistinsa esimerkiksi mahdollisti pitkälle kouluttautumisen helposti, koska kaikki mitä hän opiskeli jäi hänen mieleensä, ne eivät unohtuneet häneltä.

Eli hänellä oli edellytykset jo syntyessään menestyä elämässä. Eivät ne olleet siunauksia, vaan minun käsittääkseni ainoastaan hänellä on ollut sellaiset vanhemmat, joilta hän on perinyt hyvät geenit.

Tämäkin on asia joka kertoo, että Jehovaa ei selvästikään ole olemassa, koska jos hän olisi, niin miksi hän antaa joillekin hyvät onnen lahjat jo syntyessään, mutta toisille ei anna yhtään mitään hyvää korttia jolla voisi voittaa.

Siksi olen aina vihainen, jos joku upporikas väittää saaneensa rikkautensa vain kovalla työllä ja ahkeruudella ja samalla ikäänkuin väittää että ne luuserit on vain laiskoja eivätkä viitsi tehdä mitään. Totuushan on kuitenkin se että luuseri ei pysty mihinkään koska ei ole niitä hyviä kortteja ja huonoillakaan ei osaa pelata.

Tosin on totta että aivan pienellä osalla luusereista olisi mahdollisuuksia ja jopa hyviä korttejakin ja jopa pelitaitoakin, mutta ovat sitten esim alkoholisteja ja eivät sitten sen takia voi tehdä mitään, koska se pullo on se ainoa ja tärkein elämässä.

Tällaiseen kaveriin törmäsin Iissa. Hän oli saanut syntymässääm myöskin hyvän muistin, jopa niin hyvän ettei näyttänyt unohtavan mitään, mutta oli pahasti alkoholisoitunut ja kaiken lisäksi varas ja vankilakundi.

Nämä asiat ovat tosia, koska olen ne kokenut ja nähnyt ja todistanut.

Siunauspuheet lisäävät huonoa vointia todistajien keskuudessa koska fakta on että elämässä paljon on tuurista kiinni: Joku vammautuu kolarissa, joku sairastuu yllättäen, jonkun puolisosta tulee juoppo jne. Jos jollain ei ole sitä hyvää tuuria ja asiat menneet päin mäntyä ja sitten samaan aikaan joku todistaja jolla on elämä taas mennyt suunnitelmien mukaan hehkuttaa siunauksistaan, miltä mahtaa ensin mainitusta todistajasta tuntua? "En ole siunausten arvoinen, mutta tuo toinen näyttää olevan. Mitähän olen tehnyt väärin?"

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Eräs jt-lääkäri Iissä antoi ymmärtää, että hän on ollut aina ahkera ja käynyt koulut hyvin ja pitkälle ja niinpä häntä on siunattu ahkeruudestaan niin, että on upea talo ja hyvä toimeentulo.

Ihmisillä on taipumus nähdä onnistuminen omana ansiona ja epäonnistuminen muiden vikana. Uskovaiset lisäksi mielellään näkevät onnistumiset Jumalan siunauksena, mutta epäonnistumiset jostain muusta kuin siunauksen puutteesta johtuvana.

Pitää kuitenkin saada vähintään kohtalaisen hyvät kortit edes päästäkseen siihen pisteeseen, että voi jotain yrittää saavuttaa omalla työllä. Yksi menestymisen perusedellytys on se, että elää riittävän vanhaksi voidakseen saavuttaa jotain. Edes tuo ei ole itsestään selvää, vaan ihan tuurista kiinni. Puhumattakaan siitä, että syntyy jollain tapaa lahjakkaana ja sellaisiin olosuhteisiin, joissa voi käydä koulua ja toteuttaa suunnitelmiaan.

Polyester kirjoitti:Uskovaiset lisäksi mielellään näkevät onnistumiset Jumalan siunauksena, mutta epäonnistumiset jostain muusta kuin siunauksen puutteesta johtuvana.

Rukoileminen on hyvä esimerkki, yhtä uskovaisen kokemaa rukousvastausta kohden on ziljoona vastausta vaille jäänyttä rukousta, mutta sellainen pieni epäsuhde ei uskovaista vaivaa.

Markku Meilo kirjoitti:

Polyester kirjoitti:Uskovaiset lisäksi mielellään näkevät onnistumiset Jumalan siunauksena, mutta epäonnistumiset jostain muusta kuin siunauksen puutteesta johtuvana.

Rukoileminen on hyvä esimerkki, yhtä uskovaisen kokemaa rukousvastausta kohden on ziljoona vastausta vaille jäänyttä rukousta, mutta sellainen pieni epäsuhde ei uskovaista vaivaa.

Juu siinä onkin hyvä leijua kuinka mahtava persoona tämä on kun vastasi MINUN rukoukseeni.

Veli-Hopea kirjoitti:Juu siinä onkin hyvä leijua kuinka mahtava persoona tämä on kun vastasi MINUN rukoukseeni.

Juu ja kerta riittää, koska puolen vuosisadan tiivis päivittäinen rukoilu ilman vastauksen vastausta voidaan pyyhkiä pois muistoista.

Jos todistajien kanssa ottaa tämän puheeksi niin yleensä siinä aletaan kertomaan esimerkkinä iän ikuista Jobin tapausta, aivan kuin se olisi lohduttava tieto kysymykseen.

Vieras kirjoitti:Jos todistajien kanssa ottaa tämän puheeksi niin yleensä siinä aletaan kertomaan esimerkkinä iän ikuista Jobin tapausta, aivan kuin se olisi lohduttava tieto kysymykseen.

Voi olla. No muuta ei jää jäljelle, ohjataan homma sivuun ja johonkin lohduttavaan tarinaan. Pakko jotain keksiä, mutta totta, ei se ratkaise ongelmaa.

Vieras kirjoitti:Jos todistajien kanssa ottaa tämän puheeksi niin yleensä siinä aletaan kertomaan esimerkkinä iän ikuista Jobin tapausta, aivan kuin se olisi lohduttava tieto kysymykseen.

Jobin tapaus on mielikuvituksen tuotetta, tarkoitettu opettavaksi tarinaksi, eli todellisuuspohja on konventtikokemuksen luokkaa. No jos siitä saa lohtua murheeseen, niin mikäs siinä, mutta Jobin tapausta ei tulisi ottaa totena.

Markku Meilo kirjoitti:

Vieras kirjoitti:Jos todistajien kanssa ottaa tämän puheeksi niin yleensä siinä aletaan kertomaan esimerkkinä iän ikuista Jobin tapausta, aivan kuin se olisi lohduttava tieto kysymykseen.

Jobin tapaus on mielikuvituksen tuotetta, tarkoitettu opettavaksi tarinaksi, eli todellisuuspohja on konventtikokemuksen luokkaa. No jos siitä saa lohtua murheeseen, niin mikäs siinä, mutta Jobin tapausta ei tulisi ottaa totena.

Nyt en kyseenalaista, mutta toivoisit että hieman valaisisit asiaa, miksi sitä ei tulisi ottaa totena. Opettavainen tarina/ei todellisuuspohjaa ei välttämättä riitä.

( Ei itseni tähden, mutta vaikkapa rusinan tähden)