Vapaaehtoinen pakko

[rippeli]

Tämä on varmaan kulunein keskustelunaihe tällä palstalla, mutta aloitanpa vaikka sitten joulun kunniaksi tämän.

Lapset, jotka syntyvät lahkoperheeseen, eivät voi mitenkään selvitä asiasta normaalisti ja kunnialla. Vaikka jäisi kastamattomana pois, niin silti joutuu kokemaan karttamista. Seurakunnan muut nuoret eivät enää halua olla kanssasi. Se on epäreilua, koska ainoat ystävät, jotka tunnet, ovat seurakunnasta. Koulukaverit ja maailmalliset sukulaiset on vanhempien toimesta hylätty jo syntyessäsi.
Sitten jos teet niin typerän päätöksen, että menet lapsikasteelle vaikkapa 14v, niin olet itse tuominnut itsesi sairaaseen lahkoon. Ja jos lähdet sieltä pois, niin sitten vasta alkaakin karttaminen.

Jt-lahkon lapsella ei ole mitään hyvää vaihtoehtoa.

[Veli-Hopea]

Eihän se mitään vaikka kulunut aihe onkin. Nää vapaaehtoisuudet olis kiva pilkkoa osiin koskemaan yhden vapaaehtoisen asian käsittelyä kerrallaan. Esimerkiksi millä tavoin voidaan perustella vaikkapa kasteen,lahjoittamisen tai kenttäpalveluksen vapaaehtoisuus.

Näyttää siltä että kun näitä lähtee käsittelemään vähän pitemmän ajatuksen kautta, ei oikein mikään ole vapaaehtoista.

Se on hyvä huudella kuinka "vapaaehtoisia" nämä ovat mutta rohkeneeko kukaan astua esiin ylpeänä kertomaan miten se on vapaaehtoista kuunnellen samalla muiden mielipiteet asiasta?

Jos kaikki todella on vapaaehtoista, tää ei voi olla vaikee selvittää. Maailmassa on ratkottu isompiakin ongelmia..

Ei muutakuin tervetuloa kertomaan!

[Peeveli]

Onko muille tuttu sanonta poislähteneistä että "jokainen tekee itse omat valintansa"?
Tätä viljellään paljolti ja jos erehtyy hairahtumaan niin loppuunkulutettu lause on yleensä myöskin se viimeinen.
Jos vanhemmat tai entiset "hyvät!" ystävät haluaa karttaa, eikö se silloin täysin niiden oma valinta, EI MEIDÄN?

[Tony]

Onko muille tuttu sanonta poislähteneistä että "jokainen tekee itse omat valintansa"?
Tätä viljellään paljolti ja jos erehtyy hairahtumaan niin loppuunkulutettu lause on yleensä myöskin se viimeinen.
Jos vanhemmat tai entiset "hyvät!" ystävät haluaa karttaa, eikö se silloin täysin niiden oma valinta, EI MEIDÄN?

Sanonta on toki tuttu. Kunnon propagandan tavoin kyse on asioiden kääntämisestä päälaelleen. Asia esitetään niin että kartetuksi tuleminen on poislähtijän valinta, vaikka poislähtijöillä ei todellisuudessa ole asian kanssa mitään tekemistä.

[rippeli]

Kun keskustelin erään kärrynvartijan kanssa, niin hän kertoi tulleensa kastetuksi vauvana luterilaiseksi. Kukaan ei ollut kysynyt häneltä. Ei varmaan reilua? Toisaalta hän myönsi sen, että kukaan ei alkanut karttaa häntä kun hän aikuisena meni lahkokasteelle. Leinosen sanoin sanoen "Mitään muuria ei tullut".
Koitapas tehdä sama juttu päinvastoin. Menetätä sukulaiset ja ystävät ja perheesi.

[Polyester]

Onko muille tuttu sanonta poislähteneistä että "jokainen tekee itse omat valintansa"?
Tätä viljellään paljolti ja jos erehtyy hairahtumaan niin loppuunkulutettu lause on yleensä myöskin se viimeinen.

Mielenhallinnan läpikin JT:n mielessä saattaa käväistä ajatus, että onkohan karttaminen sittenkään ihan oikein. Ajatus on hyvin häiritsevä ja saattaisi irti päästessään johtaa vakaumuksen laajaan uudelleenarviointiin, joten tässä vaiheessa orwellilainen ajatuspysäytysmekanismi viheltää pelin poikki. JT selittelee asian järjestön kannalta parhain päin ja vierittää syyn poislähteneen niskoille: entinen jäsen on aikoinaan täysin vapaaehtoisesti liittynyt ja tiennyt mihin sitoutuu, mutta myöhemmin hylännyt järjestön ja rikkonut viime kädessä itselleen Jehova Jumalalle antamansa lupauksen. Tuommoista ihmistä on syytäkin karttaa, ja jos hän siitä kärsii, se on hänen omaa aikaansaannostaan. Sitä paitsi, voihan hän milloin vain tulla takaisin, kunhan katuu tekoaan.

Erityisen hankala ajatus Jehovan todistajille tuntuu olevan, että joku voisi ihan vilpittömästi ensin omaksua Totuuden™, mutta myöhemmin tulla siihen tulokseen, ettei Totuus™ olekaan oikea totuus. Eroaminen tai erotetuksi joutuminen mieluummin nähdään tahallisena uskosta luopumisena ja kapinointina, jolloin sitä on lupa myös moraalisesti paheksua. Kaikki tämä lopulta tietysti vain oman mielenrauhan varjelemiseksi.

[Menneisyyden vanki]

Ei ollut jt-perheen lapsena valinnanvapautta, oli pakko totella vanhempia jotka olivat vahvasti mukana. Piti olla kuuliainen Jumalalle, järjestölle jne.

Minut pakotettiin pitämään harjoituspuhe johon en todellakaan ollut valmis. Ovelta ovelle työhön oli pakko mennä. Tienraivaajasisar tuli hakemaan ja oli lähdettävä mukaan. Kokouksiin oli pakko osallistua.

[Veli-Hopea]

Onko muille tuttu sanonta poislähteneistä että "jokainen tekee itse omat valintansa"?
Tätä viljellään paljolti ja jos erehtyy hairahtumaan niin loppuunkulutettu lause on yleensä myöskin se viimeinen.
Jos vanhemmat tai entiset "hyvät!" ystävät haluaa karttaa, eikö se silloin täysin niiden oma valinta, EI MEIDÄN?

Niin tekeekö jehovantodistaja itsestään uhrin ? Poislähtijä " joka lähtee pois ", niin jt toteaa : " ei voi mitään, hän lähti ja jätti meidät , se oli hänen valinta.
Me nyt vaan joudumme karttamaan häntä kun hän itse lähti ja jätti meidät "

[Voimantorni]

Niin tekeekö jehovantodistaja itsestään uhrin ?

Tällaistakin ajattelua järjestö on todistajilleen opettanut; että jokainen joka ei suostu kaikessa alistumaan järjestön sääntöihin, on itsekäs vahingonaiheuttaja:

"Kastettu henkilö, joka rikkoo Jumalan käskyjä, ei välitä siitä vahingosta ja tuskasta, jota hän aiheuttaa uskoville sukulaisilleen. Kaikki eivät kestä sen synnyttämää tunneperäistä painetta. Kun muuan kristitty nainen sai tietää, että hänen poikansa oli ollut moraaliton, hän valitti: ”Tuskin kukaan veli tai sisar ymmärtää, miten meihin koskee ja miten kauhealta meistä tuntuu. – – Sydämemme on särkynyt.” Ehkä koko perheen maine on saatettu kyseenalaiseksi." (Vartiotorni 15. heinäkuuta 1995, s. 26)

Kukaan ei koskaan kysy, miltä kartetusta entisestä todistajasta mahtaa tuntua. Järjestön ja suvun maine ovat paljon tärkeämpiä asioita.

[Veli-Hopea]

Tällaistakin ajattelua järjestö on todistajilleen opettanut; että jokainen joka ei suostu kaikessa alistumaan järjestön sääntöihin, on itsekäs vahingonaiheuttaja:

"Kastettu henkilö, joka rikkoo Jumalan käskyjä, ei välitä siitä vahingosta ja tuskasta, jota hän aiheuttaa uskoville sukulaisilleen

Jaa jaa että sitä on automaattisesti jumalan.käskyjen rikloja kun ei halua enään kuulua 100 vuotiaaseen ameriikkalaiseen rahankeruulahkoon

Kyllä mä uskon että kaikilla lähtijöillä on hyvin tiedossa että lähteminen aiheuttaa mielipahaa muille. "Ei välitä" on täyttä paskaa, mutta ei se voi vaihtoehtona olla, että lahkoon on pakko jäädä ettei kellekkään tule paha mieli, eikä sellaista tunnetta tulisikaan ellei vtseura olisi tilannetta sellaiseksi luonut. Harvemmin ev.lut väelle tulee mikään tuskapaskan hiki jos naapurin erkki tai joku sukulainen päättää erota kirkosta.

[Markku Meilo]

Harvemmin ev.lut väelle tulee mikään tuskapaskan hiki jos naapurin erkki tai joku sukulainen päättää erota kirkosta.

Tässä onkin se perustavaa laatua oleva asian ydin. Vt-kultti ohjeistaa, erottamisen uhalla, karttamaan lähtijöitä sekä lähetettyjä.

[Veli-Hopea]

Harvemmin ev.lut väelle tulee mikään tuskapaskan hiki jos naapurin erkki tai joku sukulainen päättää erota kirkosta.

Tässä onkin se perustavaa laatua oleva asian ydin. Vt-kultti ohjeistaa, erottamisen uhalla, karttamaan lähtijöitä sekä lähetettyjä.

Siinä tapauksessa on fakta että kaikki mielipaha mikä jäseneksi jääville voi tulla, on vtseuran itsensä aiheuttama mielipaha.

[Markku Meilo]

Siinä tapauksessa on fakta että kaikki mielipaha mikä jäseneksi jääville voi tulla, on vtseuran itsensä aiheuttama mielipaha.

Itsehankittu ongelmahan se on ja samalla osamaksu tuosta nk. totuudesta, joka muuten olisi enää huomattavasti harvempien, täysin sokeasti uskovien todistajien, ongelma jos asisoista käytäisiin aikuisten oikeasti vapaata kesksutelua. Avoimelta tiedolta sulkeutuminen on osa tuon nk. totuuden ylläpitoa.

[Veli-Hopea]

jos asisoista käytäisiin aikuisten oikeasti vapaata kesksutelua.

Elämä olisi helpompaa varmasti ja monelta mielipahalta vältyttäisiin niin perheiden, sukulaisten ja ystävien välillä jos ihan aikuisina voitaisiin istua pöytään selvittämään syy miksi joku henkilö päätti järjestöstä tai mistä tahansa lähteä.

Tämähän on ihan normaalia käytöstä että syitä ihmisten päätöksiin selvitellään.

Jt ei kysy syitä.

Kenties ei osaa,
ei pysty avoimesti kuuntelemaan ja keskustelemaan ,
eikä edes saa.

Kyllä mä mielellään selittäisin syyt lähtööni kaikille tutuille todistajille.Ehkä nämä ymmärtäis paremmin eivätkä tuntisi tuota "mielipahaa".

[Markku Meilo]

Elämä olisi helpompaa varmasti ja monelta mielipahalta vältyttäisiin niin perheiden, sukulaisten ja ystävien välillä jos ihan aikuisina voitaisiin istua pöytään selvittämään syy miksi joku henkilö päätti järjestöstä tai mistä tahansa lähteä.

Tottamooses näin olisi, mutta ihmisluonto haraa enemmän vastaan silloin kun kyse on luulosta eikä tiedosta. Luuloa kun ei tarvitse perustella, riittää väite oikeassa olemisesta, plus mahdollista kehäpäättelyä vaikka Raamatulla.

Minusta monin verroin helpompaa olisi sellainen teoreettinen tilanne, jossa jokainen voisi luulla mitä tahansa ja sallisi saman asian lähimmäisilleen. Tämä tietysti edellyttäisi sitä, että omia uskonnollisia luuloja ei tuputettaisi ainoina oikeina luuloina. Lentävä spaghettihirviö ei ole mustis jos pastafaari leikkii Hammaskeijua ja laittaa kolikon lapsen tyynyn alle, on meinaan kokeiltu useamman kerran.

Tämähän on ihan normaalia käytöstä että syitä ihmisten päätöksiin selvitellään.

Uskonnoissa (erona henkilökohtaisesta uskosta) ei päde normaaliin arkiseen elämänmenoon liitetty koodi eikä moraali. Lainsäädännössäkin suojataan hommaa sillä, että uskontoa ei saa udella, mutta sen suojassa voi lupailla kattettomia ilman pelkoa sanktiosta. Pahimmillaan uskonto tarjoaa paratiisin lasten hyväksikäyttäjälle.

Jt ei kysy syitä.

Mulla on tunne luissa, ettei jehovantodistaja uskalla kysyä syitä. Syynä on entisten todistajien leimaaminen mieleltään sairaiksi jne. Kyllä tolkuissaan olevan jt:n alitajunta huomaa, että jotain on vialla jos todistajuuden jättäneistä ihan ok-tyypeistä tulisi samantien pöpejä. Todistajalla on liian paljon menettettävää, siksi hän kartaa asioiden vapaata ja kriittistä pohtimista.

Kyllä mä mielellään selittäisin syyt lähtööni kaikille tutuille todistajille.Ehkä nämä ymmärtäis paremmin eivätkä tuntisi tuota "mielipahaa".

Ei siinä selittely auta, loogisen resoneerauksen hyväksyminen olisi jehovantodistajalle samaa kuin selän kääntäminen Jeh... eikun hallintoelimelle. Jos alkoholisti lopettaa oman juoponuransa alkoholistiporukassa, niin lähdön syiden kertominen tuskin muuttaa oleellisesti juoppoporukan kokoonpanoa ja juopottelumenoa. Molemmissa tapauksissa merkittävimmän muutoksen synty on henkilön omaehtoisessa ajattelussa. Useimmat todistajat poistuvat riveistä pitkän harkinnan jälkeen, epäilyä on voinut jatkua vuosia, mutta pääsääntöisesti ensimmäinen epäily syntyy salilla, konventissa tai jt-piirissä muulla tavalla. No tämä on mun käsitys kun olen pian kaksi vuosikymmentä asiaa seurannut.