Veljesseura.org

Usein on jälkeenpäin pohtinut, että millä pohjalla oma usko oli.

Jos kenttäpalvelukseen mennessä on päälimmäisenä ahdistus ja toive että toivottavasti ketään ei ole kotona, niin usko ei voi olla oikealla perustalla.

Miksi sitten tekee kenttää ja on jt-uskonnossa mukana? Miksi on niin pöljä?

No, mun kohdallain tilanne oli se, että minut oli pienenä peloteltu natsi-jt-tädin toimesta tähän uskontoon useilla hirveillä raamatunkohdilla.

Raamatunkohdat käsittelivät sitä, kuinka Jehova lähettää linnut nokkimaan silmät päästä ja mädättää lihan luiden ympärillä niiltä, jotka eivat usko jt-oppiin, siis harmagedonissa.

Se oli tehokas pelottelu kohdallani ja saivat aivoni ikäänkuin lukkoon, ettei voinut ajatella kriittisesti ja koska sellainen ajattelu oli Saatanasta, niin ei voinut.

Jt-uskonto on tehokas lasten värväämisessä juuri voimakkaiden pelotteiden avulla ja jt-vanhemmat käyttävätkin sitä menestyksellisesti hyväkseen saadakseen lapsensa aivokääpiöksi.

Aivokääpiöksi, josta ei aina sukeudu kunnollista kansalaista, vaan pelkästään aseistakieltäytyjä joka ei oikein kunnolla pääse välttämättä ansiotyöhönkään kiinni.

No, eihän maailmallisistakaan aina tule kunnon kansalaisia. No ei ei, eipä tässä sitä olekaan kysymys.

Jt-uskonto ei kuitenkaan edistä ihmisen kypsymistä kunnon aikuiseksi, vaan jotenkin typistää ihmisen teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena- tärkeimmässä vaiheessa - jolloin koko elämä menee pilalle.

Järjestö hehkuttaa, että luopiot ovat katkeria ja raivoisia, Saatanan vallassa olevia. Eli järjestö itsekin myöntää, että uskontonsa aiheuttaa katkeruutta. Mutta miksi?

Jos jt-uskonto on ainoa oikea uskonto, niin ei kai se mitään katkeruutta aiheuttaisi.

Järjestö hehkuttaa, että luopiot ovat katkeria ja raivoisia, ---. Eli järjestö itsekin myöntää, että uskontonsa aiheuttaa katkeruutta.

Hyvä pointti. Toi on todellinen syy-seuraussuhde tuossa asiassa.

Niinkuin koira jota potkitaan tulee aggressiiviseksi. Koiraako siitä pitäisi syyttää?

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Jos kenttäpalvelukseen mennessä on päälimmäisenä ahdistus ja toive että toivottavasti ketään ei ole kotona, niin usko ei voi olla oikealla perustalla.

Joo kyllä nämä "pimpom... huhhuh" tilanteet ovat ihan tuttua Työhönsä leipääntyneillä työntekijöillä on usein sellainen asenne, että mitäpä väliä, kun saman palkan kuitenkin saa. Niinhän se menee JT-hommissakin: kukapa niitä ovenavaajien takia tekisi. Oman nahkansa pelastamiseksi siellä kentällä pyöritään.

Kyllähän sitä paljon kenttäilläänkin juuri siihen aikaan, jolloin ihmisiä on mahdollisimman vähän kotona.

kauheinta oli kentällä odottaa kun koulukaveri tulee ovelle. sitä häpeän määrää en vieläkään unohda. Ja lisäksi kun tämmöset tilanteet tapahtui tiesi että mitä seuraavat koulupäivät aina tuo tullessaan. En käsitä miksi sitä piti siellä kulkea, aivan hyvin ois voinu olla menemättä ja ottaa vaikka siitä remmistä.

Peeveli kirjoitti:kauheinta oli kentällä odottaa kun koulukaveri tulee ovelle. sitä häpeän määrää en vieläkään unohda. Ja lisäksi kun tämmöset tilanteet tapahtui tiesi että mitä seuraavat koulupäivät aina tuo tullessaan. En käsitä miksi sitä piti siellä kulkea, aivan hyvin ois voinu olla menemättä ja ottaa vaikka siitä remmistä.

Luulenpa että sun ois pitänyt mennä sitten remmisaunan jälkeen koulukaverin ovelle. Tunsin sinun vanhemmat ja he olivat seurakunnan teokraattisimmat ihmiset. Tosin en tiennyt sitä että he kurittivat lapsiaan fyysisesti.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Tunsin sinun vanhemmat ja he olivat seurakunnan teokraattisimmat ihmiset. Tosin en tiennyt sitä että he kurittivat lapsiaan fyysisesti.

Eikö nämä kaksi yleensä ikäänkuin seuraa toisiaan? Vt-seura kun kuitenkin esittää, että Raamatun "kurin keppi" tarkoittaa myös ruumiillista kurittamista.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti: Luulenpa että sun ois pitänyt mennä sitten remmisaunan jälkeen koulukaverin ovelle. Tunsin sinun vanhemmat ja he olivat seurakunnan teokraattisimmat ihmiset. Tosin en tiennyt sitä että he kurittivat lapsiaan fyysisesti.

Niin olisi varmaan käynyt. Kuri oli kyllä tiukkaa,hyvinhän sitä kulissia pystyy pitämään yllä kun sen kurittamisen pitää neljänseinän sisällä.
Toisakseen yksi syy on myös se äitipuoli jonka sinäkin tiedät, melkoisen narsistinenskitso täti se.

Peeveli kirjoitti: Toisakseen yksi syy on myös se äitipuoli jonka sinäkin tiedät, melkoisen narsistinenskitso täti se.

Vanhempasi olivat muuten ainoat seurakuntalaiset, jotka vielä kutsuivat minut kylään päivää ennen erottamistani seurakunnasta. Saattoi tosin olla etteivät he tienneet sitä että minut erotetaan, mutta yrittivät olla hyvin ystävällisiä minulle, ehkäpä rohkaistakseen minua jatkamaan jt:nä.

Kun tulin teille kylään niin halusin vilpittömasti jättää hyvästit, mutta vain omassa mielessäni. Samalla tunsin haikeutta ja ikävää teidän perhettä kohtaan, kun en näkisi teitä enää.

Erottamiseni olikin monille yllätys, vaikka olin aika ongelmainen ihminen noina kauhistuttavina ja barbaarisina aikoina, jollaisiksi niitä silloin luulin.

Muistan tuon päivän itsekkin. Kyllä he tiesivät ja siitä jälkikäteen puhuivat, isääni asia harmitti paljon. Olit hänelle ilmeisesti srk.sisällä hyvä ystävä miten se nyt jt.kriteerien sanotaan.
oli siitä silloin puhetta ja kun kerran sinutkin näin oulun linja-auto asemalla pikku skidinä oli tarkotus tulla juttelemaan mutta vissiin vielä silloin oli niin iskostettu asia että puhua ei saa vaikkei oikein tiedä edes miksi. Onhan nuistakin ajoista 16-18 vuotta?

Peeveli kirjoitti:Muistan tuon päivän itsekkin. Kyllä he tiesivät ja siitä jälkikäteen puhuivat, isääni asia harmitti paljon. Olit hänelle ilmeisesti srk.sisällä hyvä ystävä miten se nyt jt.kriteerien sanotaan.
oli siitä silloin puhetta ja kun kerran sinutkin näin oulun linja-auto asemalla pikku skidinä oli tarkotus tulla juttelemaan mutta vissiin vielä silloin oli niin iskostettu asia että puhua ei saa vaikkei oikein tiedä edes miksi. Onhan nuistakin ajoista 16-18 vuotta?

Muistan kun tulit minua vastaan Iissä, kun olit vielä koulupoika ja koulusta kait juuri tulossa. En tohtinut tervehtiä sinua ajatellen että jos sinäkin sitten tervehtisit minua, niin se olisi sinulle väärin uskon mukaan. Kävelimme sitten ohi toisistamme tervehtimättä. Tuntui murheelliselta.

Peeveli kirjoitti:kauheinta oli kentällä odottaa kun koulukaveri tulee ovelle. sitä häpeän määrää en vieläkään unohda.

Kekemukseni mukaan sen häpeän voi unohtaa, mutta aikaa saattaa kulua. Tapasin jonkin aikaa sitten kansakoulun luokkakaverini näissä yhteisissä merkeissä ja hän kertoi, että olin aikoinaan käynyt hänen ovellaan, hän oli avannut oven. Minulla ei ollut enää mielikuvaa koko tapauksesta, muistin hänen silloisen kotiosoitteensakin väärin, välillämme olikin ainaostaan yksi kortteli.

Kyl mie markku sanoisin et ei välttämättä unohda..tietysti jotkut kasvot unohtuu mut se kun porukka käy päälle, joskus koulun vesikierto putketkin lensi seinästä irti niissä kahinoissa, tai kun syljetään päälle ja joka päivä ylä-asteen kolmena vuonna sai pelätä minkä nurkan takaa tulee porukka kimppuun. No tämmöstä tänään..kiitos kun sai avautua

Peeveli kirjoitti:Kyl mie markku sanoisin et ei välttämättä unohda..tietysti jotkut kasvot unohtuu mut se kun porukka käy päälle, joskus koulun vesikierto putketkin lensi seinästä irti niissä kahinoissa, tai kun syljetään päälle ja joka päivä ylä-asteen kolmena vuonna sai pelätä minkä nurkan takaa tulee porukka kimppuun. No tämmöstä tänään..kiitos kun sai avautua :D

Joo, ei välttämättä kaikki unohdu, kunhan kerroin esimerkin siitä, että kun mulle annettiin aikaa vajaa 60 vuotta, niin jossain välissä unohdin yhden kenttäoven, jonka voisi olettaa jääneen hyvin mieleen. En toki ole unohtanut sitä kansakoulussa kokemaani jehovittelua ja muuta kiusaamista, josta oppineena salasin jehovantodistajuuteni ammattikoulussa hyvin tuloksellisesti.

Jehovantodistajuus on veren kaivamista klyyvarista, kun tarpeeksi kaivaa, niin kyllä klyyvari lopulta valuu verta.

Samoja sanoja. Peruskoulun yläasteen kolmivuotisesta infernosta opin myös minä salaamaan todistajuuteni kokonaan. Menin keskiasteen oppilaitokseen opiskelemaan toiseen kaupunkiin eikä siellä kukaan tuntenut minua. Maailmalookkini meni paikka paikoin aikalailla ylikin. Kaappitodistaja.