"Onnittele ylioppilaita" - tuntuuko keltään muusta

[ex-jehu]

Itse kävin lukion, kuten myös muutama muu "veli" silloisesta seurakunnasta. Perheestäni kaikki lapset ovat käyneet lukion, eikä siitä valitettu perheen sisällä, enkä muista että kukaan vanhimmista tai muista todistajista olisi asiasta mitään sanonut.

Lukio oli mielestäni hyvä vaihtoehto, vaikkakin olisi ilman sitäkin pärjännyt. Nykyään opiskelen ammattikorkeakoulussa, johon olisin varmasti päässyt myös käymällä ammattikoulun, joten nykyisen opiskelupaikan kannalta +-0.

Jos jotain nyt suunnattomasti harmittaa, ettei mennyt lukioon niin kannattaa suorittaa se iltalinjalla. Ei varmastikaan ole paha nakki (itse opiskelen amk:ssa iltalinjalla ja olen n.40h+ viikossa töissä). Ei se lukio autuaaksi tee, mutta hyvän yleissivistyksen sieltä saa varmasti.

[Aamu]

Minua ärsyttää tässä lukio vs amis ja AMK vs yliopisto -keskustelussa lähinnä se, että erilaiset koulut pitää eriarvoistaa. Lukio ja amis on kuitenkin samantasoista (siis 2. asteen) koulutusta; toisesta saa etuja jatkokoulutukseen ja toisesta työelämään. Ei voi sanoa, että jompaankumpaan menee vaan "ne huonommat". Sama juttu korkea-asteella. Se että olet valinnut lukuvoittoisen koulutuksen ja valmistut ns. paperinpyöritysammattiin ei tee sinusta parempaa tai huonompaa kuin käytännön osaajasta. Minua v*tuttaa se, että ihmisiä tunnutaan arvostavan koulutuksen perusteella eikä sen perusteella, mitä ne oikeasti osaavat ja tietävät. Toki koulutusta saa ja pitääkin arvostaa, mutta se ei ole syy väheksyä sellaisia joilla ei ole muodollista koulutusta. Itse olen lukion jälkeen opiskellut kuusi vuotta erästä vähän harvinaisempaa alaa, jota ei opeteta yliopistossa. Aion jatkaa opintoja vielä ja hankkia käytännön kokemusta lisää. Silti saan parikymppisiltä ja vanhemmiltakin sukulaisilta ja tuttavilta kommentteja "joo, mutta kun MÄ olenkin yliopistossa", "ai se ei ole yliopisto kun joku alakoulu vaan? (AMK)", tai "eikö siitä nyt pitäisi jo vähän nopeammin valmistua, eihän se ole edes yliopisto?" Ärsyttää tietty myös jt-tyylinen "yliopisto on turha koulu, paratiisissa ei tarvita muuta kun raksamiehiä ja postinjakajia". Summa summarum: kaikki ärsyttää. Parasta lopettaa.

[Esivalvoja]

Minua ärsyttää tässä lukio vs amis ja AMK vs yliopisto -keskustelussa lähinnä se, että erilaiset koulut pitää eriarvoistaa. Lukio ja amis on kuitenkin samantasoista (siis 2. asteen) koulutusta; toisesta saa etuja jatkokoulutukseen ja toisesta työelämään. Ei voi sanoa, että jompaankumpaan menee vaan "ne huonommat". Sama juttu korkea-asteella. Se että olet valinnut lukuvoittoisen koulutuksen ja valmistut ns. paperinpyöritysammattiin ei tee sinusta parempaa tai huonompaa kuin käytännön osaajasta. Minua v*tuttaa se, että ihmisiä tunnutaan arvostavan koulutuksen perusteella eikä sen perusteella, mitä ne oikeasti osaavat ja tietävät. Toki koulutusta saa ja pitääkin arvostaa, mutta se ei ole syy väheksyä sellaisia joilla ei ole muodollista koulutusta. Itse olen lukion jälkeen opiskellut kuusi vuotta erästä vähän harvinaisempaa alaa, jota ei opeteta yliopistossa. Aion jatkaa opintoja vielä ja hankkia käytännön kokemusta lisää. Silti saan parikymppisiltä ja vanhemmiltakin sukulaisilta ja tuttavilta kommentteja "joo, mutta kun MÄ olenkin yliopistossa", "ai se ei ole yliopisto kun joku alakoulu vaan? (AMK)", tai "eikö siitä nyt pitäisi jo vähän nopeammin valmistua, eihän se ole edes yliopisto?" Ärsyttää tietty myös jt-tyylinen "yliopisto on turha koulu, paratiisissa ei tarvita muuta kun raksamiehiä ja postinjakajia". Summa summarum: kaikki ärsyttää. Parasta lopettaa.

Jaa, sinua ärsyttää eriarvoistamaninen, mutta pidät yliopistosta valmistunutta paperinpyörittäjänä ja sanot valmistuneesi joltain harvinaiselta AMK-linjalta, jota ei opeteta yliopistossa. On se niin hienoo ja elitististä.

Topicciin palaten, itse valmistuin aikuislukiosta ylioppilaaksi hieman jälkijunassa ja koen, että se antoi paljon; motivaatiota oli ja opin aikas paljon asioista ja koulussa oli hyvä henki. Välttämättä ei myöhemmässä koulutuksessa ei opi yleistietoa esim. fysiikasta tai historiasta ja siksi on kiva saada laajemminkin yleistietoa. Aikuislukiossa oli paljon erilaisia ihmisiä ja kivoja opiskelijoita ja opettajia, joita vieläkin kaipaan. Suosittelen, jos yhtään siltä tuntuu.

Mutta ei se lokinpaskalakki autuaaksi tee. Ammattimiestä on kiva kattoa oli ala mikä tahansa. Kaikkia tarvitaan.

[Jakke]

Etenkin herättää kysymyksen minkä takia väite oli mielestänne "järjetön" tai jopa "pöyristyttävä"? Enhän missään kohden edes väittänyt erottuvatko lukion käyneet muihin nähden haitakseen vai edukseen.

Koulutuksen valinta ylipäätään, varsinkin valinta akateemisen tai duunarin uran välillä, on hyvin persoonaan vaikuttava piirre.

Väite siitä, että ylioppilaan tunnistaa viiden minuutin keskustelulla on mielestäni pöyristyttävän typerä. Pätee korkeintaan nuorisoon. Siitä sanavalintani. Rakennusmies, joka on lukenut kymmeniä vuosia Hesarin joka aamu, ymmärtää maailmasta paljon enemmän kuin ylioppilashattu päässä patsasteleva kakara.

Lisäksi olen vähän eri mieltä siitä, että koulutussuunta vaikuttaisi persoonaan erityisen paljon. Ennemminkin näkisin asian niin, että erilaiset persoonat valitsevat erilaisen opiskelusuunnan. Eli näen syyn ja seurauksen vahvemmin juuri toisin päin. Juuri siitä syystä pidän yhtä hyvänä insinöörin ja lakimiehen tai putkiasentajan ja lähihoitajan ammatteja. Pääasia, että jokainen löytää itsellensä parhaiten (tai edes hyvin) soveltuvan alan, hankkii koulutuksen ja toivonmukaan sijoittuu myös työelämässä mieleiseen ammattiin.

[Kapteeni]

Lukea ja opiskella voi vaikka kuinka vanhana. Ja vaikka taso on huomattavasti korkeammalla kuin esim. minun nuorempana opiskellessani, niin kuitenkin on koulun käynti huomattavasti helpompaa. Koska opiskelumuoto on tullut vapaammaksi.

Minäkin jo 47 vuotias nuorimies olen viimeisen parin viikon aikana ollut kolmessa eri alan tenteissä. Liiketaloudesta kansainväliseen kulttuuriin. Monissa opistoissa on nykyään paljon jo kypsään ikään ehtineitä opiskelijoita, jotka opiskelevat työn ohessa. Meidänkin luokassa on nuorin noin 24 vuotta ja vanhin kuusikymppinen. Nykyaikana voi myös käydä koulua internetin kautta. Minunkin opiskelukaveri lähtee ensi lukukaudeksi Australiaan töihin. Ainakin puolet meidän luokasta asuu tai tekee duunia toisella puolella palloa. Minäkin muutan työasioiden takia pienelle saarelle, jonka väkiluku on 3 plus minä. Mutta saarella on internetti, joten opiskelu sujuu hienosti.

Eli älä välitä jos jäi lukiot käymättä. Mieti miten olis elämäsi, jos olisit käynyt lukion. Ylioppilaslakin saatuasi olisit saanut työpaikan kunnanvirastossa tai jossain muussa keljussa mestassa. Minun mielestä hitsarin paperit on huomattavasti tärkeämmät yhteiskunnalle kuin joku ylioppilaslakki. Jos mielesi tekee opiskella, niin siitä vaan joko yliopistoon tai hitsariksi. Kummallakaan alalla ei tarvita lukion papereita.

[Jesus]

. Rakennusmies, joka on lukenut kymmeniä vuosia Hesarin joka aamu, ymmärtää maailmasta paljon enemmän kuin ylioppilashattu päässä patsasteleva kakara.

Todella, todella typerä vertaus.

Hesarista rakennusmies ei opi kuin Hesarin toimittajien ajatuksenjuoksua.

Akateemisissa opinnoissa oppii sentään ajattelemaan itse.

[Kapteeni]

Tuli mieleen tää vanha vitsi niistä kolmesta mummosta vanhainkodissa. Se yksi mummo ylpeänä kertoi, että oli saanut kirjeen pojaltaan joka kertoi tulleensa Impotentiksi. Siinä muut muijat löi käsiään yhteen ja ihmettelivät, ettäkö oikein Impotentti, herran jestas ja kansakoulupohjalta.

[Jakke]

. Rakennusmies, joka on lukenut kymmeniä vuosia Hesarin joka aamu, ymmärtää maailmasta paljon enemmän kuin ylioppilashattu päässä patsasteleva kakara.

Todella, todella typerä vertaus.

Hesarista rakennusmies ei opi kuin Hesarin toimittajien ajatuksenjuoksua.

Akateemisissa opinnoissa oppii sentään ajattelemaan itse.

Ziisus, eikös siellä lueta mitään? Ja kyllä kai se raksaheppukin siinä kymmenien vuosien mittaan päähänsä tartuttaa muutakin sivistystä kuin mitä hesaristansa saa?

Pointti oli se, että jos kaikki tai merkittävä osa ihmisen sivistyksestä on se, mitä koulussa on oppinut, niin huonosti on pullat uunissa.

Itse en edes väitä olevani sivistynyt, mutta sitä nyt tuskin kukaan epäileekään

[sorbet]

Mun mielestä tuo Jaken vertaus "raksamies ja hesari" on osuva. Lukiossa päntätään, kun on pakko. Siitä ei paljon jää päähän. Tieto on hyvin teoreettista. Kun taas seuraa omaehtoisesti maailman tapahtumia esimerkiksi hesarista, niin tieto, jota siitä saa on käytännön läheistä. Ja kun itseään sivistää ns. vapaaehtoisesti niin kyllä siitä mieleen jää enenmän kuin pelkästään teoriakirjan pänttäämisestä pakon edessä.

[Ninth]

Etenkin herättää kysymyksen minkä takia väite oli mielestänne "järjetön" tai jopa "pöyristyttävä"? Enhän missään kohden edes väittänyt erottuvatko lukion käyneet muihin nähden haitakseen vai edukseen.

Koulutuksen valinta ylipäätään, varsinkin valinta akateemisen tai duunarin uran välillä, on hyvin persoonaan vaikuttava piirre.

Väite siitä, että ylioppilaan tunnistaa viiden minuutin keskustelulla on mielestäni pöyristyttävän typerä. Pätee korkeintaan nuorisoon. Siitä sanavalintani. Rakennusmies, joka on lukenut kymmeniä vuosia Hesarin joka aamu, ymmärtää maailmasta paljon enemmän kuin ylioppilashattu päässä patsasteleva kakara.

Kerran erään lukiolaishepun kanssa keskustellessani tämä tokaisi, ettei meikäläistä uskoisi amikseksi kun käytän niin monimutkaista kieltä ja minulla on paljon ajatuksia. Kyllähän tuon kohteliaisuutena otti, mutta samalla se vähän hämmensi. Onhan totta, että amiksessa on paljon tyhjäpäitä ja niitä, joilla yleissivistys on kiven tasoa, mutta sellaisia näkyy lukioissakin olevan.

Turha minun olisi ollut lukioon mennä, kun kuitenkin tiedän, mille alalle taitoni ja tahtoni sopivat. Se kyllä täytyy mainita, että amiksessa lukuaineiden opetuksen taso on jotain järkyttävää. Esimerkiksi äidinkielentunnit menevät videoita katsoen ja niistä lauseita kopioiden kyselymonisteisiin. Psykologian tunneilla täytetään jotain lappusia ja katsotaan, millainen opiskelutyyli täyttäjälle sopii. Eli jos ei ole koulun ulkopuolella kiinnostunut noista asioista niin eipä amiksen käytyä ole yhtään viisaampi niiden suhteen. Surullista menoa.

Nyt hukkui punainen lanka.

[Japi-40]

Ei tullut opiskeltua Jehovan todistaja aikana.Nyt 41-vuotiaana olen lähiaikoina aloittamassa iltakoulun ja tarkoitus olisi saada tuo valohattu.

[Kaarmis]

Hesarista rakennusmies ei opi kuin Hesarin toimittajien ajatuksenjuoksua.

Akateemisissa opinnoissa oppii sentään ajattelemaan itse.

Voi jessus. Itse voi kyllä ajatella tai oppia ajattelemaan ihan ilman akateemista opiskeluakin, ja akat. opinnoissa voi pitää ajattelunsa varsin suppeana. Eipäs tehdä mitään yleispäteviä päätelmiä...

Olen tavannut niin pässejä akateemisia, lukiolaisista nyt puhumattakaan, että huhhuh.

Rakennusmies voi hesaria lukemalla oppia paljon muutakin kuin ko. toimittajien ajatuksenjuoksua, lukea kun voi ei-akateeminenkin kriittisesti.

Edit by Jakke: aina näitä sun lainauksia saa korjailla...

[Kapteeni]

Niinhän se on. Olin tiistaina puolustamassa kultuuri projektiani jossa käsittelin Filippiinien kultturiaa ja elämänmuotoa.

Aloitin esitelmäni arvostelemalla oppimateriaalia ja väittämällä, että oppimateriaalin tekijä eräs hollantilainen proffa ei tiedä mistä puhuu. Censoorilta häipy heti hymy ja se näytti siltä, kun se olisi saanut akuutin ripulin ja mun oxfordilainen naisopettajani katteli kauhuissaan mua.

Pakko niitten oli kuitenkin kymppi antaa, sillä pystyin todistamaan projektini oikeaksi yhdistämällä 95 % käytännön kokemustani Filippiinien yhteiskunnasta ja loput korkeintaan 5 % oppimateriaalista.

Ja nuo 5 % olivat hienoja sanoja ja ilmaisuja, joista professorit kovin pitävät. Kun näitä sanoja sitten sanoi oikeissa paikoissa, niin siinä nää akateemikot sitten jälleen alkoivat iloissaan virnumaan.

Eli se mihin ylläolevalla pyrin on, että kokemus johon voi yhdistää jonkin verran teoriaa on hyvä yhdistelmä. Vanhaan aikaan pidettiin ainoastaan teoriaa arvossa. Mielestäni nykyään on alettu enemmänkin arvostamaan juuri yhdistemää: käytännön kokemus ja opiskeltu teoria.

[AchanBeroean]

Minä olen laudatur-ylioppilas, asia jolla ei ole kakankaan merkitystä oikeassa elämässä.

Yliopistossakin huomaa, että ne tieteelliseen ajatteluun kykenevät ja sitä harjoittavat ovat siellä matemaattis-luonnontieteellisellä puolella. Eivät humanistit mitään osaa eikä älyä, ne ovat korkeasti koulutettuja juntteja.

Minäkin olen laudatur-ylioppilas.

Koen, että lukiolla on suuri merkitys ihmisen maailmankuvaan ja yleissivistykseen, jolla tarkoitan asioiden näkemistä laajemmin ja monipuolisemmin.

Lukiohan ei ole tarkoitettu muuksi kuin nuorten aikuisten päiväkodiksi, jossa opitaan kunnolla kielet (suomi ja ne vieraat) ja opitaan perusasiat ja opitaan perusvalmiudet jatkaa opintoja.

Lukio on ammatillisesti turha, jos sen jälkeen ei opiskella muuta. Mutta se ei ole turha, koska nuori on lukiossa viettämänsä vuodet saanut olla lapsi ja voinut opiskella kieliä ja oppinut ymmärtämään maailmaa.

Mikä ihmeen kiire sinne töihin on, sillä parikymppisellä on neljäkymmentä vuotta työelämää edessään?

Käykää ihmeessä lukio, sillä lukioon on valikoituu se parempi puolisko kansasta, joka tulevaisuudessa valtaa työtehtävät, jotka eivät ole suorittavia. He ovat tulevaisuudessa vauraampia, terveempiä ja onnellisempia ja heillä menee kaikin puolin paremmin kuin joukolla, joka kiireesti ryntää peruskoulusta työelämään.

Lukion vitsi on siinä, että tuonkaltaiset opiskelut ovat helppoja nuorelle heti peruskoulun jatkeeksi, mutta myöhemmin iltalukiot yms. ovat kovemman työn takana.

Aika on myös tässä opiskeluasiassa armoton eli myöhemmin opiskelu on tuskallisempaa.

En heti lukion jälkeen lähtenyt opiskelemaan, vaan muut asiat tulivat elämääni, mutta lukion jälkeinen opiskelu on ollut voimavara, joka on estänyt minua olemasta lahkolainen ja pienipalkkainen suorittavan työn tekijä.

Olen lukion jälkeisen opiskeluni avulla päässyt valkokaulustyöläiseksi ja toimihenkilöksi siisteihin sisätöihin. Joka kuussa saan palkkapussissa osinkoja opiskeluun sijoittamastani ajasta.

[Pehmoluopio]

lukion jälkeinen opiskelu on ollut voimavara, joka on estänyt minua olemasta lahkolainen ja pienipalkkainen suorittavan työn tekijä.

Olen lukion jälkeisen opiskeluni avulla päässyt valkokaulustyöläiseksi ja toimihenkilöksi siisteihin sisätöihin. Joka kuussa saan palkkapussissa osinkoja opiskeluun sijoittamastani ajasta.

Hyvä niin, mutta akateemiset joutuvat tekemään usein keikkatöitä, pätkätöitä tai apuraha-orjuuteen. Apurahoista eli siis lähinnä almuista ei edes kerry eläkettä.

Monet suorittavan työn tekijät tienaavat rahaa paljon, monet ovat kaiken lisäksi siisteissä sisähommissa.

Työhön pääsemiseksi tarvitaan suhteita. Sellaisia suhteita tarjoaa eräs nimeltämainitsematon uskonto. Yhtä tyypillisesti, kun uskosta lähtee pois, niitä suhteita on jäljellä nolla.

Tämä on minusta eräs vahva syy, miksi Jehovan todistajina on veljiä vähemmän kuin sisaria. Veljenä on hyvä luoda maailmaan suhdeverkosto, joka toimii turvaverkkona siinä tapauksessa että jehoville sanotaan hyvästit, kun taas sisaren koko ystäväpiiri saattaa olla lahkossa.