Kaarmis kirjoitti:Eipäs tuijoteta liikaa tilastoihin...
Olen puolet työelämästäni tehnyt duuneja jotka eivät ole olleet "suorittavia". Nyt teen enimmäkseen käsilläni liksani. Se että olen sinullekin kohtuuhinnalla ollut tekemässä "suorittavia duuneja" ei tarkoita sitä, ettenkö olisi näistä suorittavista duuneista saanut välillä tuplaliksaa verrattuna valkokaulustyöläisiin.
Kaikki on niin suhteellista. Ala achan putkimieheksi, saat enemmän liksaa kuin nyt!
Jos alkaisin putkimieheksi, seuraisin isäni, edesmenneen LVI-yrittäjän, uraa. Hän ei ollut käynyt lukioita, mutta oli oman alansa osaaja ja ajoittain mainiostikin menestyvä yrittäjä.
Opiskelematta voi tosiaan päästä hyville ansioille ja mielenkiintoisiin työtehtäviin, mutta se vaatii yksilöltä enemmän ja on kivisempi tie.
Selvemmin kartoitettu ja helpommin navigoitava väylä mielenkiintoisiin, monipuolisiin ja hyväpalkkaisiin työtehtäviin on lukion ja jatko-opiskelujen tie.
Katsokaa vaikka Hesarin sunnuntain työpaikkailmoituksia. Useimmissa ilmoituksissa edellytetään jotain tutkintoa edellytyksenä ko. työtehtävään.
Itse kävin lukion, mutta en mennyt yliopistotasoiseen opiskeluputkeen, vaan parin välivuoden jälkeen opistotasoiseen koulutukseen.
Korostan omista kokemuksistani viisastuneena yhdistelmää lukio ja pikaiset jatko-opinnot yliopistotasoisessa opinahjossa suositeltavana väylänä kaikille nuorille, joille nuo valinnat ovat edessä.
Jos omassa perheessä ei ole lukioita käyty ja taustana on koulutuskielteisen lahkon ahdas maailmankuva, niin yksilön on sitä päättäväisemmin ponnisteltava päämääriensä saavuttamiseksi. On torjuttava lahkolaisten vähättelyt ja koulutusvastustus, on pärjättävä ilman perheen tukea. On löydettävä sisäsyntyinen motivaatio mennä eteenpäin.
Olin aloittaessani opiskelut jo mennyt jehovantodistajalahkon kasteelle. En juuri saanut kannustusta opiskeluihini, erilaisia epäilyksiä ja ihmettelyjä kuulin kyllä. Suoranaista vastustusta tai painostusta opiskelujen lopettamiseksi en kohdannut.
Kuulin kyllä rehellisiltä jehovantodistajilta omaa elämää peilaavia huokauksia, joissa jo yli 50-vuotiaat jehovantodistajat muistelivat taakse jääneitä vuosikymmeniä, joina olivat lahkon takia hylänneet edessään olleita opiskelumahdollisuuksia. Nuo huokaukset olivat sellaisia, joita itse ei ikäännyttyään toivoisi joutuvan huokailemaan. Jokainen huokaa omat katumuksen huokauksensa.
"Mutta emme usko enää tällaiseen hölynpölyyn, vaan pidämme Vartiotorni-seuran aatetta fanaattisena ja vaarallisena ideologiana, koska se orjuuttaa ihmiset aivopesuohjelmansa avulla" - Herrick Åberg