Ei me niitä "kieltopaikoiksi" kutsuta
Lähetetty: 21.04.2015 14:51
Tässä kun on jo vuosia saanut edun lukea ja kuunnella Jehovan todistajien tiedotusosastolta mitä moninaisempaa tosiasioiden muuntelua, niin mikään ei erityisemmin yllätä, mutta edelleen jaksaa ihmetyttää, miksi päivänselviäkin asioita on pakottava tarve päästä kiistämään.
Tämä uusin tapaus on kaikessa pikkumaisuudessaan varsin hulvaton.
Täysin ulkopuolinen henkilö haluaa kieltää Jehovan todistajien käynnit ja yhteydenotot. Tämä soittaa netistä löytämäänsä numeroon ja seurakuntia koordinoiva henkilö lupaa välittää tiedon alueen seurakunnalle. Seurakuntia koordinoiva henkilö kertoo soittajalle, että kielto merkitään "aluekortin" taakse ja osoitteesta tehdään "kieltopaikka".
Lainausmerkeissä olevat sanat ovat ulkopuoliselle vieraita. Ne ovat siis luonnollisesti seurakuntia koordinoivalta henkilöltä.
No mitä Veikko Leinonen tuumaa tähän? Kiistää tietenkin. "Emme me mistään "kieltopaikoista" puhu."

Veikko hyvä, miksi pitää leinostella aivan turhistakin asioista?
Tämä uusin tapaus on kaikessa pikkumaisuudessaan varsin hulvaton.
Täysin ulkopuolinen henkilö haluaa kieltää Jehovan todistajien käynnit ja yhteydenotot. Tämä soittaa netistä löytämäänsä numeroon ja seurakuntia koordinoiva henkilö lupaa välittää tiedon alueen seurakunnalle. Seurakuntia koordinoiva henkilö kertoo soittajalle, että kielto merkitään "aluekortin" taakse ja osoitteesta tehdään "kieltopaikka".
Lainausmerkeissä olevat sanat ovat ulkopuoliselle vieraita. Ne ovat siis luonnollisesti seurakuntia koordinoivalta henkilöltä.
No mitä Veikko Leinonen tuumaa tähän? Kiistää tietenkin. "Emme me mistään "kieltopaikoista" puhu."

Veikko hyvä, miksi pitää leinostella aivan turhistakin asioista?
http://www.metro.fi/kolumnit/a1387810958219Kolumni: Kielsin Jehovan itse
Heidi Lämsä
Aatteellisen mainonnan kiimakausi huipentui viikonloppuna, mutta on heitäkin, joiden vaalityö ei pääty koskaan.
"Hei! Koska en tavoittanut teitä kotoa ja asiani on tärkeä, päätin kirjoittaa", alkaa käsin kirjoitettu kirje, jonka löydän eteisestäni. Kuoressa on sukunimeni.
"- - Tarjoamme myös maksutonta Raamattu-kurssia, jonka aikana saa vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi me vanhenemme ja kuolemme? Mikä on elämän tarkoitus? Miten voin löytää tosi onnellisuuden?"
Kirje kehottaa ystävällisesti osallistumaan kurssille. Allekirjoittajana on "Elina, paikallinen Jehovan todistaja".
Elina, ymmärrän. Teet juuri niin kuin ajattelet olevan oikein ja parhaaksi kaikille. En kuitenkaan halua sinun uskontoasi.
Vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen asiantuntijan käsityksen mukaan laki ei anna tukea Jehovien viestien kieltämiseen.
Kuluttajansuojalaissa kielletään hyvän tavan vastainen markkinointi, mutta laki ei koske aatteellista mainontaa.
Perustuslain mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, mutta kurssikutsun lukeminen ei ole uskonnon harjoittamista.
Koen sananvapauden kävelevän kotirauhani ylitse.
Voisinhan lätkäistä oveeni tarran "Ei Jehoville", mutta en halua nähdä J-sanaa päivittäin ovessani.
Puhelinnumero löytyy helposti nettisivuilta.
"Toivoisin, ettei mun ovella käytäisi tai lähetettäisi kirjeitä tai mitään viestejä. Onko sellainen mahdollista?"
"Joo, totta kai. Ei käyntiä, ei postia? Onko ollut häiriötä?" vastaa ystävällinen ihminen, jonka tehtävä on "koordinoida seurakuntia".
Nimeni ja osoitteeni välitetään alueeni seurakuntaan, jossa se merkitään "aluekortin" taakse. Osoitteestani tehdään "kieltopaikka".
Minulle kerrotaan, että vastaavia toiveita tulee vain muutama vuodessa, ei edes useita kymmeniä. "Ehdottomasti kunnioitamme pyyntöjä."
Puhelun jälkeen olen helpottunut. Uskalsin toimia, poistaa häiritseviä asioita elämästäni tekemällä niille itse jotakin. Hei hei, Elina. Voi hyvin!
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 63897.htmlIlta-Sanomat kirjoitti: Jehovan todistajat eivät käy kaikkien ovella – tiesitkö, mistä se voi johtua?
Jehovan todistajat kiertävät ovelta ovelle levittämässä sanaa ja lehtiä. Vierailijoita ei kuitenkaan tule, jos sitä erikseen pyytää.
Tiistaina Metro-lehdessä julkaistussa kolumnissa kerrottiin, miten kirjoittaja oli ottanut yhteyttä Jehovan todistajiin ja toivonut, ettei hänen ovellaan enää käytäisi. Kolumnin mukana nimi ja osoite välitetään alueen seurakuntaan, jossa se merkitään ”aluekortin” taakse ja osoitteesta tehdään ”kieltopaikka”.
Jehovan todistajien tiedottaja Veikko Leinonen vahvistaa IS:lle, että yhteisö kunnioittaa ihmisten toiveita. Jos joku ei halua vierailijoita ovelleen, asia otetaan huomioon ja tieto välitetään seurakuntaan. Hän kuitenkin kiistää, että osoitteesta puhuttaisiin ”kieltopaikkana”.
– Ei näitä pyyntöjä hirveästi tule, Leinonen sanoo.
Hänen mukaansa Jehovan todistajat voi myös erikseen tilata käymään, jos näin haluaa. ”Tilausohjeet” löytyvät niin Jehovan todistajien jakamista materiaaleista kuin nettisivuiltakin.
– Nykyään olemme pyrkineet kasaamaan nettiin tietopakettia, jossa on yleisimmin Jehovan todistajille esitettyjä kysymyksiä sekä vastauksia kysymyksiin.


