Tukea ahdistukseen

Vertaistuelle pyhitetty osio.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Vertaistuki-alueen tarkoitus on tarjota mahdollisuus vertaistuelle, sanomisen, kuuntelemisen ja parhaimmillaan ymmärtämisen muodossa. Alueella voit avautua jehovantodistajuuden aiheuttamista haasteista ja saada tukea tilanteeseesi.

Vertaistuki-alueella ei suvaita minkään sortin väittelyitä, tinkaamisia, eikä opillisia debatteja. Niitä varten on omat, kyseiseen tarkoitukseen paremmin sopivat alueensa.

Vertaistuen eräs määritelmä.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Veli-Hopea kirjoitti:Älkää kukaan antako kenenkään vanhimman tai muunkaan järjestön jäsenen pompotella teitä, ne eivät ole yhtään parempia ihmisiä kuin sinä itse.
Kun katselen asiaa miltä kantilta tahansa, niin lähtökohtaisesti kaikki vanhimmat ovat moitittavampia kuin perustodistajat. Moitittavuus on ilmiselvä tapauksissa, joissa vanhin tietää kusetuksen mutta vallanhimosta tai pelkuruudesta jatkaa ja ylläpitää kulissia. Moitittavuus koskee myös mielenhallinnassa olevia vilpittömiä vanhimpia, koska heidän tulisi ottaa selvää asioista, joilla he pyrkivät hallitsemaan muita. Toki sama moraalinen velvoite selvittää asioita on rivitodistajillakin, mutta se on sitten jo oma lukunsa.
SuurinBabylon
Viestit: 1371
Liittynyt: 02.01.2012 20:04
Paikkakunta: Helsinki

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja SuurinBabylon »

Harmagedonin pelosta pääset, kun tutkit jehovantodistajien opin kiemuroita ja koukeroita. Suosittelen ainakin lukemaan Pasi Turusen kirjan Vartiotorni - valtakunta uudessa valossa. Kirjan harvat jeesusjutut voit jättää omaan arvoonsa.

Monet ovat kokeneet hyötyneensä Richard Dawkinsin kirjasta Jumalharha. Hallintoelimen entisen jäsenen Raymond Franzin Crisis of Conscience voi myös olla mielenkiintoinen vasta lähteneelle, mutta opus on valitettavan raskaslukuinen.

Suosittelisin hätäavuksi osallistumista UUT:n vertaistukiryhmään. Keskusteleminen muista vastaavista yhteisöistä lähteneiden kanssa auttaa ymmärtämään, etteivät Jehovan todistajat ole todellakaan ainutlaatuinen uskonnollinen yhteisö.

Jos tilanne on vaikea tai sinulla on univaikeuksia, sietämätöntä ahdistuneisuutta, pitkään jatkunutta alkuloa tai itsetuhoajatuksia, psykiatrian palvelut voivat auttaa. Puolen vuoden SSRI-kuuri (masennus- ja ahdistuslääke) voi muuttaa mielialaa paremmaksi ja lieventää ahdistuneisuutta. Pahassa ahdistuksessa rauhoittavat lääkkeet (bentsodiatsepiinit) voivat myös tulla kyseeseen.

Suosittelen siis UUT:n vertaistukiryhmää, sekä varaamaan ajan lähimpään terveyskeskukseen tai menemään yksityiselle psykiatrille. Monet ovat olleet tilanteessasi, mutta selvinneet ja pystyneet rakentamaan uuden, paremman elämän itselleen.
Jalo Sukuinen
Viestit: 208
Liittynyt: 07.02.2016 22:39

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Jalo Sukuinen »

Vanha ketju, mutta ei se mitään.

Kerroit ihmetelleessi karttamisjärjestelyä vielä todistajana ollessasi. Et todennäköisesti ollut ainut. En usko kenkään todistajan olevan niin tunteeton, että mielellään karttaisivat entisiä ystäviään. Uskon sen tekevän kipeää kaikille todistajille. Joudun itsekin pyytämään anteeksi kaikilta, joita olen karttanut. Uskon että jopa Leinonen pyytäisi anteeksi lausuntojaan, jos järjestöstä lähtisi. Epäoikeudenmukaista kohtelua ei pääse pakoon lähtemällä pois todistajista. Me voimme kuitenkin varmistaa, ettei se ketju jatku ja ettemme itse syyllisty siihen, minkä uhriksi olemme joutuneet. Peace and Love!
Jokainen juustohampurilainen on tietenkin jonkun kasaama, mutta kaiken kasaaja on lentävä spagettihirviö. Raamen!
mävaan

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja mävaan »

Itse en Harmagedonia pelkää.
Olen ajatellut jos jokin sellainen joskus tapahtuukaan niin se joka sillon ehkä tuomitsee katsoo sydäntä ja sisintä ja ymmärtää!
Ilman mitään ihmisten tuomintaa!
Tai sanoin sukulaisille että kuolen sitte ja vilkutan teille, mutta ahdistavaa uskontoa en enää jaksa!
Elän nyt kun voin vielä!!
Shamaani

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Shamaani »

En kehtaa aloittaa uutta topikkia niin pistän tänne. Toivotaan että jollekin on hyötyä ja vaikka ei olisikaan niin saapahan itse purkaa. :)

Ennen kuin itse jäin toimettomaksi niin olin jo vuosia tuntenut outoa tunnetta sisällä. Semmoista tunnetta että jokin on pielessä, mutta en oikein osannut hahmottaa että mikä se oli. Ymmärsin että jokin järjestössä mättää ja sisimmässäni kyseenalaistin että onko tämä sitä mitä väitetään, mutta sitä ei niin rankalla kädellä voi ääneen sanoa koska pelko leimaamisesta tai erottamisesta on kova. Sukulaisten kanssa jotain juttelin, mutta nuorena sitä ei kehtaa sanoa olevansa asiasta eri mieltä enkä tiedä olinko asiasta silloin eri mieltä alkuunkaan. Silloin vedin sen johtopäätöksen että se on varmaan nämä ihmiset, koska sitähän aina sanottiin että ihmiset on ihmisiä ja Jehova on Jehova. Jos et anna anteeksi muille niin Jehova ei anna anteeksi sinulle.

Kavereita ei vuosien yrittämisestä meinannut löytyä koska ei ollut tarpeeksi raportissa numeroita eli en ollut "hengellinen" ihminen ja vuosia sai valittaa yksinäisyydestä ja siitä miten porukoista jätetään aina pois ja kiusataan. Kyllä sitten lopulta niitä kavereita alkoi löytyä mutta sama ongelma jatkui, ei ole tarpeeksi "hengellinen" joten mitään todella syvällisiä suhteita ei oikein ollut. Yksi oli, mutta hänen kanssaa kaveeraaminen on huomattavasti vähentynyt sen jälkeen kun jäin toimettomaksi. Se tosin oli odotettavissakin ja siihen syypää on järjestö, ei niinkään henkilö itse. Joka tapauksessa, sisällä ollessani katselin että eihän tässä ole kyse Jumalan miellyttämisestä alkuunkaan vaan minimisaldon täyttämisestä (= tuntitavoite ja muut raportoitavat asiat) ja järjestön julki-imagon säilyttämisestä, unohtamatta tietenkään mielenhallintaa jolla saadaan ihmiset pysymään sisällä...

Tuntemuksia sen jälkeen kun jättäytyi pois on ollut vaihtelevasti ja niistä on saanut nauttia (= kärsiä) useamman vuoden ajan. Pelko, ahdistus ja masennus hallitsivat omaa elämää pitkän aikaa. Harmagedonin pelko, Jehovasta (= Vartiotorniseura) ja järjestön valehtelun kautta petetyksi tulemisesta johtuva ahdistus sai useasti todella kovan otteen joka sitten johti koulun ja töiden aikaan sellaiseen sisäiseen myllerrykseen että ei pysty keskittymään kun siihen tunteeseen. Lääkkeiden yliannostuksen ja sairaalapedin kautta kulkeneena sitä näkee sen järjestön vakavuuden ihan toisessa valossa kuin moni ulkopuolinen edes ymmärtää.
Kun lopulta sitten sai rohkeutta purkaa sitä vihaa niin se helpotti oloa. Sen älyäminen että tunteet on normaalia ihmiseen kuuluvaa asiaa, ei mitään demonista tai saatanallista niin ymmärsi miten sidottu on ollut tähän sairaaseen mielenhallintaan. Myöskin pikkuhiljaa vapautuminen harmagedonin pelosta ja sen älyäminen että loppu ei ole tulossa on auttanut. Joskus edelleen silti tulee fiiliksiä että "mitä jos sittenkin tulee?", mutta olen loogisesti ajatellut että se millaisena minä Jumalaa pidän on niin sairas hahmo että minä en halua viettää elämääni ikuisesti sellaista olentoa palvomassa. Ainut itseä harmittava asia on se että minun olisi alun perin pitänyt jo kyseenalaistaa jumalien olemassa olo niin olisi säästynyt paljon aikaa sen pohtimiselta onko Raamattu oikeassa vai ei. Ei Jumalaa tarkoittaa silloin sitä että Raamattu ei ole oikeassa.

Nykyään kun elämä on normalisoitunut ja ympärille on tullut uusia ihmisiä niin huomaa miten sairas ja ehdollistunut se "rakkaus" sisällä on. Mieli on vihdoin päässyt irti siitä koko ajan kiertyvästä ja kiristyvästä hirttosilmukasta. Tunnen ihan uusia tunteita joita en olisi uskonut olevan edes olemassa. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni onnellinen siitä että olen uskaltanut tehdä jotain - jotain josta voin sanoa että olen itselleni rehellinen! En enää valehtele itselleni. Minulla on aikaa tehdä asioita joita ennen ei ole voinut kuvitellakkaan tekevänsä koska "vasta sitten paratiisissa" tai ne ovat muuten olleet kiellettyjä tai vähintään "oman tunnon asioita", joka käytännössä tarkoittaa "ei". Voin nauttia virikkeistä, viihteestä ja harrastuksista. Enää ei tarvitse miettiä onko tämä urheilulaji sopiva, voiko tämän elokuvan katsoa, levyn kuunnella, kirjan lukea ja pelin pelata vai tuleeko Jehovalle paha mieli jos niin teen? Järjestöllä ja vanhimmilla ei enää ole otetta minuun. He eivät enää sanele miten minun tulee elää, mihin uskoa ja mitkä moraalinormit minun tulee omata. Elämästä hävisi jatkuva kiire, pakonomainen vapaaehtoistyö ja jatkuvien rahalahjoitusten antaminen. Tilalle sain ystäviä, läheisiä sukulaisia ja rakkautta.

Vartiotorniseura väittää että elämää ei ole järjestön ulkopuolella ja rakkaus löytyy vain sisältä. Miksi sitten tunnen että elämäni on nyt parasta mitä olen koskaan viettänyt? Miksi pystyin pääsemään irti vuosia kestäneestä diagnosoidusta masennuksesta ja lääkityksestä? Olenko minä hullu, sairas ja väärässä kuten meistä väitetään - vai olisiko niin että jäsenistä on tarkoituksellisesti puristettu kaikki voimat ja rahat ulos ja sen lisäksi meille on valehdeltu koko elämämme ajan? Olisiko niin että järjestön tarkoitusperiä on vain yksi ja se on verovapaat lahjoitusrahat sekä ilmainen orjatyövoima joille he lupaavat palkanmaksuna ikuista elämää "ihan kohta"? Väittäisin jälkimmäistä.
Jos vaihdetaan 'Jumalan edustamisen' tilalle sana 'bisnes' ja ajatellaan että jokainen jäsen työskentelee sinulle vapaaehtoisesti ilmaiseksi saamatta siitä yhtään palkkaa jonka lisäksi he itse lahjoittavat sinulle rahaa, voidaan puhua todella erinomaisesti rakennetusta bisneksestä. Sairastahan se on, mutta bisnesnäkökulmasta todella fiksua ja kaikki tämä verovapaasti ja täysin laillisesti! Kaiken huipuksi jos tämän nokkelan suunnitelman taakse näet, on heillä suunnitelma myös sinua varten - nimittäin potkut...
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Shamaani kirjoitti:Joskus edelleen silti tulee fiiliksiä että "mitä jos sittenkin tulee?"...
Hyvin yleinen tunne irtaantumisvaiheessa, tuolla jo aiemmin tuotiin esille tutkimisen merkitys. Vt-seuran oma materiaali on tehokkain tapa selvittää millaisesta vedätyksestä on kyse. Mitä enemmän tuntee Vt-seuran ennustuksia, sitä vähemmän niille panee arvoa. Vt-seura on tunnettu nimenomaan lopunennustelusta ja aivan jokainen lukuisista ennustuksista on mennyt pieleen. Tuolla ennustelun lukumäärällä odottaisi jo edes yhden ennustelun tai odotuksen osuneen edes tsägällä kohdalleen, mutta ei.
...mutta olen loogisesti ajatellut että se millaisena minä Jumalaa pidän on niin sairas hahmo että minä en halua viettää elämääni ikuisesti sellaista olentoa palvomassa.
Tuli mieleen vanha sanonta, jonka mukaan rakkaudesta se hevonenkin potkii. Raamatun VT antaa melkoisen persoonallisen kuvan väitetyn jumalan väitetystä rakkaudellisuudesta.
Ei Jumalaa tarkoittaa silloin sitä että Raamattu ei ole oikeassa.
Ja kääntäen sama, Raamatun luotettavuuden tutkiminen on käytännössä ainoa tapa edetä asiassa.
Vartiotorniseura väittää että elämää ei ole järjestön ulkopuolella ja rakkaus löytyy vain sisältä. Miksi sitten tunnen että elämäni on nyt parasta mitä olen koskaan viettänyt?
No siksi koska tuo Vt-seuran väite lähtee Vt-seuran ikiomasta tavasta määrittää elämä ja rakkaus.
Roshiah
Viestit: 10
Liittynyt: 05.10.2015 11:39

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Roshiah »

Aloitusviestistäni on kulunut aikaa jo kuukausia. Mutta taistelen silti noista peloista, tosin paljon harvemmin kuin ennen. Olen oppinut tajuamaan mikä laukaisee nämä pelot ja miten voin itse koittaa välttää niitä.

Olen ollut nyt reilut 2 vuotta eronneena ja asun edelleen onnellisesti yhdessä tyttöystäväni kanssa, mutta silti Harmagedonin pelko varjostaa takanani aika-ajoin.

Olen tajunnut kuinka "pakonomainen tarve" minulla on esim. käydä aika ajoin jw.org sivustolla. Katsomassa jos "lopusta" olisi tullut uutta tietoa. Miksi teen tätä? Hyvä kysymys. En vieläkään tiedä miksi kiusaan ja kidutan itseäni lukemalla aiheesta jonka tiedän saavan minut "hullun pelon partaalle". Olen kuin peura ajovaloissa. Säntäilen ajatusteni kanssa poukkoilen sinne tänne.

Ilman järjen hiventä. Olen kuin antilooppi joka pakenee leijonaa. Ajatuksiani ovat yleensä "nyt se loppu tulee, se tulee huomenna, kuukauden, vuoden päästä jne. " Tai " Nyt mun on pakko palata kun vielä voin, ennen kuin kuolen."

Rehellisesti sanottuna, uskon edelleen todistajien oppeihin. Tulen luultavasti aina uskomaan. Olin teininä todella kurinalainen toditaja, henkeen ja vereen. En koskaan lähtenyt siksi , koska en uskonut oppeihin. Lähdin koska tunsin vetoa naisiin. En vain kyennyt esittään "täydellistä sisarta", jota veljet voisivat kyylätä kokouksissa ja konventeissa. En voinut kuvitella, eläväni miehen kanssa. Tiesin ,että jos ajautisin siihen kuolisin mielummin.

Kaikkein pettynein olen toisiin todistajiin. Mietin usein "jos tämä todella on jumalan johdattama uskonto, miten veljet ja sisaret voivat toimia näin?" En voi myöskään sietää karttamisoppia tai sitä kuinka todistajat tuomitsevat muut ihmiset. Tekisikö Jumala todella niin?

Vaikka uskoni seurakuntaan on mennyt, jokin osa minusta on edelleen sielä. Siinä seurakunnassa jossa olen koko lapsuuteni ollut. Jokin pitää mua vieläkin kahlittuna. Onko se pelko? Vahva ja suuri pelko kuolemasta, suuresta hävityksestä ja sodasta ja omasta tuhosta Harmagedonissa.

Olen nähnyt kuinka petollisia ja epäaitoja todistajat osaavat olla. Mietin sisimmässäni, että minä olin aikoinani todella aito ja tahdoin palvella vain Jumalaa. Mutta se ei riittänyt toditajille. Tärkeintä oli ulkoinen kuva, kuinka hyvästä perheestä olet, millainen koti sinulla on, miltä näytät yms.

Niin miten juuri minä olen lopulta se joka erosi? Johtuuko se juurikin siitä että eronneet ovat huomanneet jotain mitä todistajat eiv'ät todellakaan ole huomanneet - sairasta noidankehää jossa ei saa olla omia mielipiteitä tai persoona.


Voin sanoa,että rakastan itseäni ihmisen enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Olen ylpeä siitä kun viimein osaan kertoa millainen ihminen oikeasti olen. En ole sitä mitä järkestö käski minun olevan vaan olen juuri se ihminen jollaiseksi olen kasvanut lähtöni jälkeen. Olen viimeinkin sellainen ihminen joksi olen aina tahtonut tulla. En enää tuomitse muita, olen empaattinen. Ja olen sitä aidosti. En väännä enää sitä tekohymyä jonka jouduin iskostamaan naamaani kokouksessa tai kentällä. Minä olen vihdoin minä.


En usko, että koskaan lakkaan uskomasta täysin en voi . Koska vaikka todistajista mulla on erittäin paska maku suusssa en osaa inhota Jumalaa. Enkä usko, että niin tarvitsekkaan olla. Ainoa mitä todella tahdon , että oikeus tapahtuisi joskus. Että juuri ne ihmiset jotka "loistavat" olemassa olollaan valtakunnansalin eturivissä "esimerkki" perheinä, veljinä, sisarina kotaisivat sen "mitä ovat taakseen jättänet."

Juuri nämä kiiltokuva ihmiset ovat niitä julmimpia ja petollisimpia. Ja oma rakas siskoni on elävätodiste siitä kuinka voi joutua kateellisen panettelun kohteeksi. Vaikka minusta sanottaisiin mitä niin ainakin itse viimein tiedän, että en ole " paha ihminen" niinkuin seurakunta opettaa. Minä olen minä. Enkä vain ex- Jehovan todistaja. Se ei määrittele minua.
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Jokin pitää mua vieläkin kahlittuna. Onko se pelko?
Se pelkohan on yksi mutta toinen taitaa olla se että uskot jt-oppien olevan totta. Aika kova taakka se , toivottavasti jaksat sen kantaa.

Vaihtoehto on koetella ja tarkistaa nuo opit. Jos ne osoittautuu ihan muuksi kuin luulee, samaan kategoriaan muiden uskontojen joukkoon, aika kovat kahleet ja taakat tippuu, ethän sinä muidenkaan uskomusten ja uskomusten pelotteluja ja uhkakuvia usko, eivätkä ne sinua paina. Miksi?

Ethän sinä usko piinahelvettiinkään vaikka jokin muu usko sitä opettaa. Se ei ole kivi hartioilla.

Miksi pitää yhdestä kiinni ? Kova taakka.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Roshiah kirjoitti:Rehellisesti sanottuna, uskon edelleen todistajien oppeihin.
Millä perusteella? Kokeile ihan oman valintasi mukaan perustella niitä vaikka minulle privaatisti.
Tulen luultavasti aina uskomaan.
Höpö höpö, kaikki on kiinni vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi. Itse uskoin jehovantodistajuuteen 25 vuotta erottamiseni jälkeen ja olin kaiken aikaa ryömimässä takaisin kunnes vihdoin sain netin ja kaikki muuttui noin kahdessa viikossa, olin tällöin jo viisikymppinen. Tuohon asti minua vaivanneet säännölliset maailmanloppu- ja muut alalle ominaiset painajaiset loppuivat kuin seinään. Viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat olleet elämäni seesteisintä aikaa, katteettomiin juttuihin ei kannata elämäänsä perustaa.
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

kaikki on kiinni vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi.
Näinhän se menee.

Tässä muutama esimerkki joistakin muista uskonnoista. Niissäkin monet uskovat ihan satasella kaikkiin niihin lupauksiin ja pelotteluun kuvitellen jumalan häärivän taustalla.

Saa kuvitella ja saa uskoa ihan jos niin tahtoo, mutta kukaan ei pakota ellei itse halua.

Yhtälailla kun nämä esimerkit voidaan katsoa hölynpölyksi ja hulluudeksi, voidaan samoin tarkistella jehovantodistajuutta. Ei niin raju uskonto kuin esimerkit, mutta eipä sielläkään taustalla hääri jumalolennot vaan ihmisten ahneus ja manipulointi.



http://www.metropoli.net/uutiset/rikoks ... n-uskonto/

Kyllä kovasti suosittelen tarkistamaan uskomuksensa ettei turhaa elä elämäänsä pelossa ja kahleissa, liian lyhyt se elämä sellaiseen on.

Pelko on tervettä kun vastassa on todellisuus. Lapsetkin pelkäävät mörköjä sun muuta, mutta ei sen niinkään tarvi mennä.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Vieras

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Itsellä auttoi se, että otin selvää pitääkö ne todistajien "totuudet" paikkansa, eikä ne pitänyt.
Jos susta todistajien opit tuntuu vielä järkeviltä sen jälkeen, kun olet ottanut selvää asioista (muista lähteistä kuin pelkästä vartsikasta), niin ainahan sulla on mahdollisuus palata seurakuntaankin, uskoisin että tuo välitila on pahinta. Mutta kovasti paljon tsemppiä ja itsesi vuoksi kehotan ottamaan härkää sarvista ja aktiivisesti selvittämään todistajien taustoja.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Vieras kirjoitti:Itsellä auttoi se, että otin selvää pitääkö ne todistajien "totuudet" paikkansa, eikä ne pitänyt.
Jos se edes kulminoituisi siihen, että opetus ei pidä paikkaansa, mutta kun ei. Kun minä otin selvää asioista kaksi vuosikymmentä sitten, niin havaitsin, että minulle oli kaiken aikaa valehdeltu siitä mitä aiemmin oli opetettu.
Jos susta todistajien opit tuntuu vielä järkeviltä sen jälkeen, kun olet ottanut selvää asioista (muista lähteistä kuin pelkästä vartsikasta), niin ainahan sulla on mahdollisuus palata seurakuntaankin...
Jos ei ole valmis kohtaamaan todellisuutta, niin eikun salille, koska:
...tuo välitila on pahinta.
25 vuoden välitilakokemuksella voin vakuuttaa, että välitilassa ei tärvää ainoastaan omaa elämäänsä, vaan siinä ohessa tärvää myös läheistensä elämää melkoisen tehokkaasti, ei liene mielekäs valinta.
Avatar
Tony
Viestit: 7520
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Tony »

Harmagedonin pelko on siitä jännä, että se ei aina häviä vaikka pelon syyt olisivatkin tiedossa ja rationaalisesti ajatellen pelkoa ei pitäisi olla. Tällaisissa tapauksissa näkisin että pelosta kannattaa kuitenkin yrittää oppia pois. Joitain vinkkejä opetteluun onkin jo annettu edellä. Yksi keino voisi olla maalailla mielikuvia Jehovan todistajista yli sadan vuoden ajalta, miettiä miten he ovat pelänneet samaa asiaa aivan samalla tavalla, ja kuinka turhaa pelko heidän(kin) kohdalla oli.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Mag Mell
Viestit: 541
Liittynyt: 10.04.2009 17:10

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Mag Mell »

Roshiah kirjoitti: Ajatuksiani ovat yleensä "nyt se loppu tulee, se tulee huomenna, kuukauden, vuoden päästä jne. " Tai " Nyt mun on pakko palata kun vielä voin, ennen kuin kuolen."
Entäs sitten jos se loppu tulisikin? Katuisitko sitä että olet lähtenyt, saanut elää onnellisena ja rauhassa juuri itsesi näköistä elämää, tehdä omat valintasi ja olla vapaa niin ajatusten kuin tekojenkin suhteen? Harmittelisitko omia valintojasi, pyytäisitkö niitä anteeksi?

Koska minä en ainakaan osaisi, en mitenkään.
En nöyristelisi kenenkään edessä siksi että olen parhaani mukaan tehnyt omat valintani ja ratkaisuni vilpittömästi sen perusteella miten luulen oikein olevan. Mitä hävettävää tai anteeksipyydeltävää siinä on? Jos/kun rehellisesti parhaansa yrittää ja suoraselkäisesti toimii, ei yleensä kai ole suuria vaikeuksia katsoa itseään peilistä.
Ja jos on olemassa jonkinsorttista jumalaa joka tietoisesti on tehnyt ihmiset erehtyviksi ja epätäydellisiksi, se ottaa tämän myös huomioon. Eikä vaadi keneltäkään muuta kuin sen että parhaansa on yrittänyt, lopputuloksesta riippumatta.

Ja sitten taas, loppuhan koittaa aivan kaikille ajallaan. Ei ehkä Harmagedonissa, mutta esim. suojatiellä auton alle tai tapaturmaisesti kotona. Tai sitten voi käydä niinkin kuten Eput lauloi, että pienehkö pyrstötähti mäjähti (tosin se taisi mäjähtää koiraan, mutta silti). :mrgreen:
Nykyisellä kokemuksella valitsisin silti aina ja joka kerta lyhyemmän ajan tinkimätöntä omannäköistä elämää kuin pidemmän pätkän jt-kiiltokuvaa.
With oblivion's obscuration fill my senses to the brim,
make me taste obliteration, in this dimness let me dim.
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: Tukea ahdistukseen

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Mikä saa ihmisen uskomaan harmagedoniin?

Itsenäinen raamatun kertomus? Ilmestyskirja? Tekeekö se sen itsessään vai vaaditaanko pelkoon tulkitsija ja oppi uskonlahkolta?

Mikä tekee ilmestyskirjasta totta? Jos jokin, tekeekö se muistakin ilmestyksistä (esim: Aabrahamin taikka danielin muista ilmestyksistä totta? Esran,Elian taikka Mooseksen ilmestyksistä totta? Pietari, Sadrak,Samuel? Sefanja ja Serubaabbeli? Tuntematon ilmestys?
Sinuhe,Stefanus, ,Tuomaan tai tietäjien ilmestys?

Siinäpä jännää luettavaa. Niitäkin voi pelätä, oma valinta.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Vastaa Viestiin