Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Vertaistuelle pyhitetty osio.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Vertaistuki-alueen tarkoitus on tarjota mahdollisuus vertaistuelle, sanomisen, kuuntelemisen ja parhaimmillaan ymmärtämisen muodossa. Alueella voit avautua jehovantodistajuuden aiheuttamista haasteista ja saada tukea tilanteeseesi.

Vertaistuki-alueella ei suvaita minkään sortin väittelyitä, tinkaamisia, eikä opillisia debatteja. Niitä varten on omat, kyseiseen tarkoitukseen paremmin sopivat alueensa.

Vertaistuen eräs määritelmä.
Jalo Sukuinen
Viestit: 208
Liittynyt: 07.02.2016 22:39

Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Jalo Sukuinen »

Yön unettomina tunteina mietin miten vaikeaa on valita kahden huonon vaihtoehdon välillä. Gary Larson ilmaisee sen naurettavan kepeällä tavalla: https://padresteve.files.wordpress.com/ ... u-dont.jpg

Alkuperäinen syyni uskoni menettämiseen oli ristiriitaisuudet vedenpaisumus-kertomuksessa, joita en saanut selitettyä itselleni. Se johti minut tutkimaan vedenpaisumuksen-kertomuksen vedenpitävyyttä (no pun intended). Huomasin että todisteita sen puolesta oli selvästi yritetty väkisin keksiä, ikäänkuin ryhtyisi valmistamaan juustoa reikien ympärille. Tämä sai minut tutkimaan evoluutiota ja luomista uudelleen. Pian huomasin että luominen oli se teoria, johon todisteet oli yritetty väkisin sovittaa. Yhtäkkiä kreationistit alkoivat silmissäni näyttää kieroilijoilta. Aluksi olin agnostikko ja kiistin vain raamatun version Jumalasta, mutta mitä enemmän asiaan perehdyin, sen epätodennäköisemmältä Jumalan olemassaolo mielestäni vaikutti.

Tässä vaiheessa minulla ei ollut enää mitään menetettävää ja aloin tutkimaan uudelleen myös Vartiotornin opetuksia ja sen profetioita. Huomasin vääristeltyjä lainauksia ja ontuvia todisteluja. Huomasin myös ettei Vartiotornin peruskulmakivi vuosi 1914, pidäkkään sitä pystyssä.

Nyt olen varma, etten voi jatkaa ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. En voi saada tehtyä tekemättömäksi ja palata aikaan, jolloin sokea uskoni ohjasi minua. Olen tienhaarassa, jossa näen vain kaksi vaihtoehtoa.

Vaihtoehto A)
Kertoa perheelleni menettäneeni uskoni Jumalaan ja Raamatun henkeytykseen, syyttämättä kuitenkaan Vartiotornia.
Vaihtoehto B)
Kertoa perheelleeni menettäneeni uskoni Jumalaan, Raamatun henkeytykseen sekä Vartiotornin opetukseen.

Vaihtoehto A olisi helpompi ja voisin jatkaa ehkä jonkinlaista kanssakäymistä perheeni kanssa.
Vaihtoehto B olisi tuhoisampi, sillä silloin paljastaisin lyöttäytyneeni luopioiden joukkoon, mikä on pahinta mitä Jehovan todistaja voisi koskaan tehdä. Tämä olisi kuitenkin ainoa mahdollisuuteni saada perheeni tarkastelemaan uskoaan uudelleen. He eivät ole mitään kiihkoilijoita ja saattasivat ehkä ottaa epäilykset tosissaan. Jos tekisin sen tarpeeksi varovaisesti, mahdollisuuteni onnistua kasvaisi.

Edessäni on suuri dilemma: Pelatakko turvallisesti, jolloin tappiotkin olisivat pienemmät, vaiko nostaa panosta, jolloin tappiot olisivat paljon paljon suuremmat, mutta voitto olisi riskin arvoinen. Vai onko vielä joku vaihtoehto jota en ole vain nähnyt? Toimettomuus ei ole mielestäni vakasti otettava vaihtoehto, sillä stigma jäisi vainoamaan loppuelämäkseni.
Jokainen juustohampurilainen on tietenkin jonkun kasaama, mutta kaiken kasaaja on lentävä spagettihirviö. Raamen!
Avatar
Tony
Viestit: 7520
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Tony »

Yksi vaihtoehto on pelata ensin pienillä panoksilla ja nostaa niitä myöhemmin tilanteen mukaan. Toki siinä on sellainen epäkohta, että jos nostaa panoksia vasta kun on entisen todistajan statuksella, panoksen nostamisella ei välttämättä ole enää toivottavaa vaikutusta.

Kuten Gary Larsonkin kuvaa, tienhaarassasi on tällä hetkellä vain huonoja vaihtoehtoja. Tai siltä ne ainakin juuri nyt tuntuvat. Mitä tahansa valitsetkin, toivon mukaan se näyttäytyy myöhemmin oikeana valintana. Kuten monien meidän muidenkin tapauksessa.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
sinner74
Ylläpitäjä
Viestit: 2754
Liittynyt: 12.01.2009 14:12
Paikkakunta: Rollo

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja sinner74 »

Sinulla on isoja valintoja edessä. Toivotan voimia ja jaksamista sekä valintojen tekemiseen, että seurausten kanssa elämiseen. "Sivusta viisastelijoita" ei kannata kuunnella liikaa, mutta toki voi napata ajatuksen sieltä täältä ja siten mahdollisesti jalostaa omaa näkemystään.

Allekirjoittaneella "sivusta viisastelijalla" tulee mieleen, että eikö vaihtoehto A automaattisesti sisällä vaihtoehdon B? Jos kokee jumalan fiktiivisenä hahmona ja raamatun kaunokirjallisuutena, lienee mahdotonta samaan aikaan pitää Vartiotornin opetuksia paikkansapitävinä?

Kuitenkin tuo vaihtoehto A olisi ehkä "pehmeämpi" tapa jehovantodistajalähimmäistesi näkökulmasta, siinä ei tulla niin iholle, ei suoraan syytetä tahoa jolle he ovat uhranneet suuren osan elämästään? Merkitys olisi kuitenkin käytännössä sama kuin vaihtoehto B:llä, ja varmasti lähipiirisi sen tajuaa, ja parhaassa tapauksessa herää pohtimaan asioita itsekin.

Korostan spekulaatiossani sanaa "ehkä" :) Se lienee varmaa, ettei kumpikaan vaihtoehdoista lähipiirillesi kovin mieluisa ole.
And Justice For All
Misled
Viestit: 209
Liittynyt: 29.10.2013 13:18

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Misled »

Itse valitsin aikoinaan vaihtoehdon B. Kyllähän siinä helvetti repesi vähäksi aikaa. Toisaalta nyt kun ratkaisusta on kulunut muutama vuosi, on jo paljon helpompaa. Turvallisesti pelaamalla olisin todennäköisesti edelleen vähintäänkin kiirastulessa. :)
Jalo Sukuinen
Viestit: 208
Liittynyt: 07.02.2016 22:39

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Jalo Sukuinen »

En tiedä onko vaihtoehto B:ssä mitään järkeä. Juttelin äsken puhelimessa äidin kanssa ja ihan mukavaahan se oli jutustella. Huomasin kuitenkin meidän ajatelumaailman eron. Aktiivisen todistajan ajatusmaailma pyörii niin paljon "totuuden" ympärillä, että hän ei kykene, eikä halua kuulla mitään, mikä pistäisi hänet epäilemään. Ihan sattumalta tuli puhetta voidelluista ja heitin siinä ajatuksen et mitenhän toi voidelluksi tuleminen oikein menee, kun Gerrit Löschkin tunsi olevansa voideltu jo ennen kastettaan. Hän ei nähnyt tässä mitään epäilyttävää vaan vastasi:"Ehkä Jehova on jo siinä vaiheessa nähnyt hänet niin hyväksi." En kommentoinut siihen enää mitään. Mutta osoittaa vaan sen, että jos aktiivinen todistaja joutuu epäilemään jotain, hän korjaa ajatteluaan tai sivuttaa ristiriitaisuudet kokonaan, jottei hänen ajatusmaailmansa järkkyisi. Jo epäileminen ajatuksen tasolla olisi uskottomuutta Jehovalle. Yleensä tälläisiä ajatuksenkorjauksia ovat "vain Jehova tietää", tai "vain Jehova näkee sydämen." Jos heittäisin ajatuksen että olen ruvennut epäilemään Russellin laskelmia, niin vastaus olisi todenäköisesti sen suuntainen, että "Jehova korjasi orjaluokan näkemyksen ja nyt me tiedämme paremmin". Itselläni vaati useiden kuukausien lähes toimettomuuden, ennen kuin pääsin tästä "Jehova yksin tietää" ajattelusta. Heränneenä sitä ajattelee että järkipuhe varmasti uppoaisi todistajaan, mutta se vaan ei uppoa. Se vaatii useiden kuukausien vieroitushoidon totuuden saastuneista vesilähteistä ts. kokouksista, kenttäpalveluksesta ja henkilökohtaisesta tutkimisesta.

Tuli sellainenkin mieleen, et ehkä mun ei sittenkään kannattais kiirehtiä järjestöstä ulos. Ehkä olis parempi et perhe tottuu siihen ajatukseen, etten ole enää aktiivinen. Niin kauan kuin pidän suuni kiinni näistä luopioajatuksista, voin pysyä järjetössä. Mutta jos kerrankin menen suuni avamaan, niin ei ole mitään takaita siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Jokainen juustohampurilainen on tietenkin jonkun kasaama, mutta kaiken kasaaja on lentävä spagettihirviö. Raamen!
Jalo Sukuinen
Viestit: 208
Liittynyt: 07.02.2016 22:39

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Jalo Sukuinen »

Pari vuotta sitten olin tosi masentunut, koska tunsin itseni niin yksinäiseksi seurakunnassa. Ajattelin että on kuitenkin parempi olla uskollinen Jehovalle, ja niinpä kävin viikosta toiseen kokouksissa, vaikka tiesin että saisin istua ennen kokousta aivan yksin ja melko pian kokouksen jälkeen lähdinkin kotiin. Oli jopa sellaisiakin ajatuksia että huomaisiko kukaan, jossei mua oliskaan. Niin hullulta kuin se kuulostaa, niin silti puolustin mielessäni sitä ajatusta, että rakkaus on Jeesuksen tosi seuraajien tunnusmerkki ja se on nähtävissä seurakunnassa. Mutta tämä ajatusmaailman vääristymä johtui siitä, että olin edelleen riippuvainen tästä saastuneesta vesilähteestä. Ehkä olisi tehnyt hyvää jo siinä vaiheessa jättäytyä taka-alalle, mutta halusin mielummin kuolla, kuin olla uskoton Jehovalle.

Sen jälkeen kun mä eroan tai tulen erotetuksi, niin totta kai muut ajattelee sen johtuvan siitä, että annoin uskoni heiketä, koska en käynyt kokouksissa enkä ollut aktiivinen. Voisin kuitenkin väittää että tekisi kaikille todistajien aivoille ihan hyvää olla pari kuukautta rukoilematta, tutkimatta ja käymättä kokouksissa tai kentällä.
Jokainen juustohampurilainen on tietenkin jonkun kasaama, mutta kaiken kasaaja on lentävä spagettihirviö. Raamen!
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Tärkeintä on hankkia todellisia ystäviä näennäisystävien tilalle mahdollisimman aikaisin.
Jalo Sukuinen
Viestit: 208
Liittynyt: 07.02.2016 22:39

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Jalo Sukuinen »

Markku Meilo kirjoitti:Tärkeintä on hankkia todellisia ystäviä näennäisystävien tilalle mahdollisimman aikaisin.
Rehellisesti sanottuna tunnen jo paljon enemmän veljeyttä täällä, kuin seurakunnan sisällä. Täällä ei ole aiheita, joita ei tarvitsisi pelätä ottaa esille. Ja olen varma että jos erottuani jostain kumman syystä menisinkin takasin järjestöön, niin luopiot eivät alkaisi vainoamaan mua tai kieltäytyisi pitämästä minkäänlaista kontaktia.

En voi nähdä tämäntyypistä keskustelua mielessäni:
"Olen päättänyt mennä takaisin järjestöön. Kaipaan sitä tosi kristittyjen välistä rakkautta."
"Okei, mut tiedäthän sä et me ei voida enää olla ystäviä sen jälkeen."

Lisäisin viellä, että kuukausi sitten todennäköisesti en olisi ollut valmis jättämään järjestöä, sillä olisin tuntenut jääväni tyhjän päälle. Nyt kuitenkin uskon, että ulkopuolella on joukko ihmisiä eri taustoista, joihin voi luoda kontakteja. Ehkä kaikista ei tule läheisiä ystäviä, mutta miksi pitäisi. Miksi mun pitäis olla niin erinomainen tyyppi, että kaikki haluais olla mun parhaita ystäviä? On myös tuttavuuksia, jotka on parempi pitää sillä tasolla.
Jokainen juustohampurilainen on tietenkin jonkun kasaama, mutta kaiken kasaaja on lentävä spagettihirviö. Raamen!
Avatar
Tony
Viestit: 7520
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Tony »

Jalo Sukuinen kirjoitti:Lisäisin viellä, että kuukausi sitten todennäköisesti en olisi ollut valmis jättämään järjestöä, sillä olisin tuntenut jääväni tyhjän päälle. Nyt kuitenkin uskon, että ulkopuolella on joukko ihmisiä eri taustoista, joihin voi luoda kontakteja. Ehkä kaikista ei tule läheisiä ystäviä, mutta miksi pitäisi. Miksi mun pitäis olla niin erinomainen tyyppi, että kaikki haluais olla mun parhaita ystäviä? On myös tuttavuuksia, jotka on parempi pitää sillä tasolla.
Aivan näin. Järjestössä yritetään ylläpitää illuusiota, että kaikki todistajat voivat olla toistensa hyviä ystäviä. Se ei nyt vain mene niin vaikka kuinka yrittäisi. Meitä ihmisiä on sen verran moneen junaan ja resiinaan, ja osa jää vielä asemallekin, että kaikkien luonteenpiirteet tai muut ominaisuudet eivät vain yksinkertaisesti mätsää kaikkien kanssa. Eikä siinä edes ole mitään pahaa. Täysin luonnollinen juttu.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
SonOfJesus
Viestit: 744
Liittynyt: 15.05.2007 12:39

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja SonOfJesus »

Vielä tämmöinen viipynyt ajatus vaihtoehdosta c:

C) Kerro menettäneesi uskosi Seuran uskollisuudelle Jehovaan. Tähän on helppo löytää todisteita. Se johtaa tietysti erottamiseen jollain aikataululla, mutta läheisten on helpompi olla, jos he ajattelevat sinun kinaavan Seuran kanssa eikä Jehovan. Muinaisina aikoina Jehova lähetti profeettoja, jotka kertoivat viestinsä Jehovan nimessä. Monet heistä tietysti tapettiin (= erottaminen), mutta jos on Jehovan lähettämä, niin on pakko puhua. Raamatussa ei taideta juuri kertoa kenestäkään vallassa olijasta, jota Jehova olisi estänyt tekemästä väärin. Korkeintaan lähetettin profeetta, joka ehkä tapettiin.

Oikein hyvällä tuurilla läheiset tukevat sinua.
SonOfJesus
Laki ja Seura toimivat kasvattajina: kaikki mikä ei tapa, kasvattaa.
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

En tiedä nykytilannetta, mutta itse kun erosin, sanoin etten usko vtseuran olevan jumalan edustaja. Olen aina jatkanut että jos jumala on olemassa niin sitten on, hyvä juttu varmaan ja onnea kaikille siitä.

Kukaan sukulainen ei ole (julkisesti) tuominnut minua siitä ja jotkut pitävät yhteyttä.

Enivei mitäpä näiden kanssa kiiruhtamaan, perhe ja rakkaushan tässä on tärkeintä ja jos ei muuta keinoa vielä pysty käyttämään niin roikkuu sitten vaikka mukana väkisin.

Aika tekee tehtävänsä ja ehkä sitä samalla saa mahdollisuuksia selittää muillekkin miksi tosiaan ei enään usko vtseuran tämä "edustussakki" olevan.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Mag Mell
Viestit: 541
Liittynyt: 10.04.2009 17:10

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Mag Mell »

Jalo Sukuinen kirjoitti:Toimettomuus ei ole mielestäni vakasti otettava vaihtoehto, sillä stigma jäisi vainoamaan loppuelämäkseni.
Avaatko vähän tätä?

Noin hlökoht näkökulmasta olen aina pikkaisen ihmetellyt sitä, miksi omista uskonkäsityksistään (tai niiden puutteesta) tarvitsisi tehdä mitään the Julistusta oikeastaan kenellekään. Koska mitäs se nyt loppuviimeksi kelleen kuuluu? Toki jt-säännöstö kiemuroineen ja kommervenkkeineen tekee poikkeuksen yhteen jos toiseenkin terve järki -pohjaiseen päätelmään, tiedostan tämän kyllä.
Mutta miksi julistaa mitään, jos ei ole siihen valmis? Miksei voisi vaan rauhassa antaa päänsisäisen keitoksensa muhia ja kenties valmistua sitten joskus ihan omia aikojaan, hiljaa ja huolella?

Toki ymmärrän että oma näkemykseni on kovin pragmaattinen, mukavuudenhaluinen, ja minä-lähtöinen, joku toinen voi toimia täysin erilaisista lähtökohdista. Ehkäpä tämä vaan pohjautuu siihen ettei mulla edes todistaja-aikoina ollut juuri minkäänmoista sisäistä tarvetta jakaa omia näkemyksiäni kenellekään, edes kenttäpalveluksessa. :lol:
With oblivion's obscuration fill my senses to the brim,
make me taste obliteration, in this dimness let me dim.
Avatar
Tony
Viestit: 7520
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Tony »

Ehkä noi on osaltaan jonkin tason henkimaailman juttuja? Itselle esmes tuntui tärkeältä kirjoittaa erokirje, vaikka ei se mikään välttämättömyys olisi ollut. Eroaminen ja siitä seuraava vapaus tuntui konkreettisemmalta. Jo pelkkä ajatus siitä että joku amerikkalainen lahko pitäisi jäsenenään on häiritsevä.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Mag Mell
Viestit: 541
Liittynyt: 10.04.2009 17:10

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Mag Mell »

Juu, ja sama se oli mullakin siinä kohtaa kun maistraatin nettipalvelun kautta havaitsin edelleen olevani jt-lahkon jäsen, instant-verenpaineennousukilarit, ja saman tien korjaamaan maistraatin tieto oikeaksi.

Lähinnä jäin ihmettelemään tuota toimettomuuden loppuelämänpituista stigmaa, kun en ihan sisäistä sen syntymekanismeja.
With oblivion's obscuration fill my senses to the brim,
make me taste obliteration, in this dimness let me dim.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Unettomat yöt ja mahdottomat valinnat

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

SonOfJesus kirjoitti:...jos he ajattelevat sinun kinaavan Seuran kanssa eikä Jehovan.
Kokeilla voi, mutta kuinkahan moni saliuskottavuutta hakeva jt näkee mitään eroa Vt-seuran ja Jehovan ohjeistuksen välillä? Etenkin kun jo seurakunnan vanhimmat koetaan Jehovan edustajina. Ja vaikka vanhimmat ovat hengellisen ravintoketjun alapäässä, niin jo he omaavat rajoittamattoman mielivallan seurakunnan ulkojäseniin.
Vastaa Viestiin