Veljesseura.org

Päivitetty 4.3.2016 13:25, julkaistu 3.3.2016 06:00
Jumalan nimi katosi uudemmista käännöksistä



Minkä niminen on se Jumala, johon uskot? Tällä kysymyksellä on usein helppo saada vastapuoli hiljaiseksi.

Valtaosa luterilaisista, kun on tottunut kutsumaan Jumalaa Jumalaksi tai Herraksi ilman sen tarkempaa personointia.

Jumalan nimi oli laajasti käytössä Ruotsin vallan aikana 1200–1800-luvulla, mutta nimeä ei juuri ole näkynyt Suomen Bibliaseuran raamatunkäännöksistä enää 1900-luvulta alkaen.

Toijalalaisen Kauko Koskisen kokoama Jumalan nimi -näyttely kertoo, julisteiden ja videon keinoin, miten Jumalan nimi on esiintynyt Suomessa kirkkotekstiileissä, kuten pappien messukasukoissa, kirkollisissa rakennuksissa sekä aiemmin käytössä olleissa rahoissa. Näyttely kertoo myös nimen alkuperästä ja siitä, miten Jumalan nimi esiintyy kirjallisuudessa ja elokuvissa.

Raamatun toista käskyä: Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä on näyttelyn Janakkalaan tuoneen turenkilaisen Jukka Tuovisen mukaan noudatettu turhankin konkreettisesti.

– Juutalaiset kirjanoppineet olivat sitä mieltä, että Jumalan nimeä on väärin lausua ääneen. Jehova tai Jahve on ainoa Jumalaa tarkoittava erisnimi, joka on muutettu myöhemmissä Raamatun käännöksissä. Esimerkiksi Zeus ja Hermes Raamatussa kyllä mainitaan, Tuovinen muistuttaa.

Hepreankielessä oikealta vasemmalle luettava tetragrammi kirjoitetaan nykymuodossa JHVH tai JHWH. Alkuperäisessä Vanhassa testamentissa eli Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa tetragrammia käytetään lähes 7 000 kertaa Jumalasta puhuttaessa. Hepreankielessä merkittiin tuolloin vain konsonantit, ei vokaaleja.

– Aleksis Kiven kirjoissa ja Hella Wuolijoen elokuvissa Jumalasta käytetään Jehova nimeä. Myös yhdessä Indiana Jonesissa ratkaisu edellytti latinankielisen Iehova sanan ratkaisua.

Jumalan nimi -näyttely Turengin kirjaston Galleria Idassa 24. maaliskuuta asti.

Pro et contra kirjoitti:Mukava kun saadaan vähän otetta tuohon hommaan, Kauko Koskisella on asennetta, jess!

Pro et contra kirjoitti:Mukava kun saadaan vähän otetta tuohon hommaan, Kauko Koskisella on asennetta, jess!

Polyester kirjoitti:Vaan sitä voi ihmetellä, miksi hän haluaa tuoda esille keskiaikaista käytäntöä...

"Mitään ei voiteta sillä väitteellä, että hänen nimensä ei ole oikein lausuttuna Jehova." ( OJT s. 24)

kotijehova kirjoitti:Käynkö kuvaamassa nuo taulut?

Marjolie kirjoitti:Jotenkin huvitti tuo Indiana Jones elokuva kommentti
Nähnyt kyseisen elokuvan ja se oli käsikirjoittajan näkemys mihin arvoitukseen nimi sopii.

Ylöjärven Uutiset kirjoitti:Jaa nimi, Jumalalla?

Jaa: 8.1.2017 Helka Pylkkö

Akaalaismies koosti näyttelyn Jumalan nimestä ja sen hiipumisen historiasta. Alkuperäisen nimen ovat korvanneet kiertoilmaukset, kuten Herra ja Jumala. Leija on kiertävän näyttelyn 12. esityspaikka.



Vajaa pari vuotta sitten akaalainen Kauko Koskinen sai yllättävän ehdotuksen.

Toijalan kirjaston työntekijä kysäisi, voisiko uskonnosta kiinnostunut mies kehitellä kirjastoon vaihteeksi jonkin uskontoaiheisen näyttelyn. Ei moinen ollut miehen mielessä käynyt, mutta mietittyään asiaa hän äkkäsi aiheen, jossa voisi olla itua. Se oli Jumalan nimi.

Koskinen oli näet törmännyt siihen, että usein kristittyjen ja juutalaisten Jumalan nimi – Jehova, Jahve tai jokin muu muodoista – joko on ihmisille vieras tai sitten se liitetään aina yhteen uskontokuntaan, Jehovan todistajiin.

– Kun vaikka koululaisilta kysyy, mikä on Jumalan nimi, heidän silmänsä ovat kuin kaksi teevatia. ”Miten niin nimi?”

Mies siis päätti valaista asiaa.

– Tämä ei ole meidän Jehovan todistajien näyttely. Tässä ei ole meidän esittämäämme vakaumusta, vaan tämä on informatiivinen näyttely. Tässä on pala Suomen historiaa.

Nimi karisi käytöstä

Kun tuonne historiaan katsotaan, ei nimi ole ollenkaan niin outo kuin aikalaisillemme.

Heprealaisessa Raamatussa se esiintyy liki 7 000 kertaa, ja nimi löysi myös monen raamatunkäännöksen sivuille. Vaikkapa vuosien 1642 ja 1886 suomenkielisissä käännöksissä sitä niin ikään käytetään.

Lisäksi nimi on esiintynyt monissa ihmiselon ympäristöissä, kuten kirkkojen seinissä, messukasukoissa pappien yllä, patsaissa, asiakirjoissa ja kolikoissa. Onpa se elänyt myös taiteessa, kuten Aleksis Kiven ja Hella Wuolijoen näytelmissä ja Verdin oopperassa.

1900-luvulla nimi kuitenkin hiipui suomalaisessa kulttuurissa. Se hävisi raamatunkäännöksistämme ja sitä myötä paljolti kielenkäytöstä ja muista käytänteistä. Tosin vuoden 1992 käännökseen se palasi seitsemän maininnan verran.

– Se hävisi ihmisten suusta. Mielestäni sitä käytettiin Suomessa aiemmin ihan ronskisti. Ei sitä kartettu.

Ei nimen käyttö toki katkotonta ollut aiemminkaan. Juutalaiset alkoivat välttää sitä ensin lausuttuna ja sitten kirjoitettunakin jo parituhatta vuotta sitten, kun ajattelivat, ettei nimeä saa käyttää turhaan. Latinankielisissä Raamatuissakaan nimeä ei viljelty. Luther väisti ajan hengen mukaan nimeä raamatunkäännöksessään, vaikka muissa kirjoituksissaan nimesi Jumalan.

– Nimi on ollut vähän sellainen kiistakapula.

Jumala, Jumalan nimi, Jehova, Jahve, Raamattu, Kauko Koskinen, pääkirjasto Leija
Uusimmissa suomalaisraamatuissa Jumalan nimi loistaa poissaolollaan, mutta vaikkapa virolasikäännöksessä se esiintyy tiheään. Historiastakin löytyy paljon yhteyksiä, joissa nimeä on käytetty.

Syväsukellus nimeen

Aihe oli Koskiselle toki tuttu entuudestaan, mutta näyttelyn kokoaminen oli syväsukellus siihen. Mies oppi paljon uutta.

– Yksi asia, jonka opin, oli se, ettei useinkaan ole käytetty tetragrammia eli nelikirjaimista muotoa JHVH vaan muotoa JEHOVAH. Samalla tajusin, että olin virheellisesti käyttänyt kaikista muodoista nimitystä tetragrammi.

Mies perkasi näyttelyä varten paljon paikkoja ja tietoa. Hän vieraili kirkoissa ja Kansallismuseon rahakammiossa, kävi läpi raamatunkäännöksiä, tarkkasi nettiä, tietosanakirjoja, lehtileikkeitä, käännöskomitean kirjoituksia… Elokuviakin hän katsoi, vaikkapa Indiana Jones -leffan, jossa nimi mainitaan.

Tutkimusretki sai miehen myös jännittämään, suhtaudutaanko häneen penseästi. Mutta hyvin meni.

– Olen ihmetyksen kanssa kiitollinen, kuinka hyvää yhteistyö oli.

Osa yleissivistystä

Nimen karttaminen häiritsee Koskista, koska hän pitää tietoa yleissivistyksenä, jonka tunteminen on perusoikeus.

– Käytetäänhän Raamatussa myös Jeesuksen ja muiden jumalien nimiä. Miksei Jumalankin nimeä tuotaisi tietoisuuteen?

Näyttelyn tekijä toivoisikin, että tieto leviäisi eikä nimeä yhdistettäisi aina vain Jehovan todistajiin.

– En vaadi, että ihmiset käyttäisivät nimeä, mutta toivon, että se tulisi tunnetuksi. Siksi tämä näyttely kiertää ympäri Suomea.

Satakunnan Kansa kirjoitti:Jehovan todistajien propagandaa poistettiin kirjaston näyttelystä

SATAKUNTA10.05. 09.54 Päivitetty 11.50



Ville Hammarberg
Pori

Porin kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti on määrännyt poistamaan Porin pääkirjastossa olevasta Jumalan nimi -näyttelystä Jehovan todistajien propagandaa.

Toijalalaisen Kauko Koskisen kokoama Jumalan nimi -näyttely kertoo julisteiden ja videon avulla Jumalan nimen ilmentymistä Suomessa kirkkotekstiileissä kirkollisissa rakennuksissa sekä aiemmin käytössä olleissa rahoissa. Näyttelyssä käsitellään myös nimen esiintymistä elokuvissa ja kirjallisuudessa.

Kauko Koskinen on aktiivinen Jehovan todistajien jäsen. Alun perin näyttely on rakennettu Toijalan kirjastoon, mutta sen jälkeen se on kiertänyt useissa kirjastoissa.

Tarkkaavaiset kirjaston asiakkaat huomasivat näyttelyn taustalla kuitenkin Jehovan todistajien propagandaa. Näyttelyssä oli lehtisiä, joissa oleva QR-lisätietokoodi johti Jehovan todistajien sivuille. Niin ikään näyttelyssä ollut video oli asiakkaiden tarkastelun mukaan Jehovan todistajien tuottama.

–Näyttelyyn oli ujutettu Jehovan todistajien aineistoa. Siellä oli lappuja pöydällä. Kyseinen materiaali on poistettu näyttelystä tänä aamuna. Muuten näyttely on paikoillaan, kertoo kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti.

Hurstilla ei ollut keskiviikkona tietoa, oliko poistettu materiaali näyttelyn järjestäjän vai ulkopuolisten tuomaa.

–Katsoin myös näyttelyyn liittyvän videon, jota en kokenut propagandistisena.

Hursti muistuttaa, että kirjastoa ei saa valjastaa minkään uskontokunnan propagandaan.

Jehovan todistajat on Suomen kolmanneksi suurin uskonnollinen yhteisö evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jälkeen ja niin sanotuista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista suurin.