Joulutunnelma

[lavanpalvelija]

Joulu ja sen lietsoma rauha sisältää paljon tunteita. Posiitivisesta asenteestani huolimatta en millään meinaa päästä ympäröivään aitoon jouluntunnelmaan. En myöskään halua myrkyttää "filistealaisten" fiiliksiä. Kaiken tunnen juontuvan jouluttomasta lapsuudestani. Olen tunteideni kanssa yksin ja hieman hämilläini. Kokemuksesta tiedän, että pienet viinaryypyt helpottaisivat.

Entiselle Jehovan todistajalle ryypytkään ei ole ratkaisu.

[hijt]

Joulu ja sen lietsoma rauha sisältää paljon tunteita. Posiitivisesta asenteestani huolimatta en millään meinaa päästä ympäröivään aitoon jouluntunnelmaan.

Ei kai sitä väkisin tarvitse jos ei perinteistä joulunviettoa omakseen tunne. Voihan sitä ottaa ihan vaan aikaa itselleen ja tehdä niitä juttuja jotka itseä kiinnostaa, muiden kanssa tahi itsekseen. Itse rupean kohta katsomaan toista osaa LOTR-leffoista, katson ne joka joulu.

[Vieras]

Samat tunteet kokeneena ymmärrän sinua varsin hyvin.
Nämä kirjoittamasi vähäiset rivit sisältävät niin kovin paljon. Jouluun on latautunut todella hyvin paljon tunteita. Tämä lataus vaikuttaa Jehovan todistajiinkin, vaikka he eivät haluakaan sitä tunnustaa. Varsinkin lapset ja nuoret ovat hämmennyksissä niistä monista ristiriidoista, joiden eteen he joutuvat koulussa ja ystävyyssuhteissaan. Myös ne aikuiset, jotka ovat joskus viettäneet joulua, ovat jossain määrin hämmennyksissään. Heille joulu tuo monia herkkiä ja kauniita muistoja. Oliko se kaikki todella väärin? Nyt ei saa toivottaa edes hyvää joulua sukulaisilleen, joiden kanssa on yhdessä vietetty monet, hyviä muistoja sisältävät, joulut.
Posiviinen asenne on mielestäni avainasia tässä asiassa. Hyväähän me haluamme lähimmäisillemme, joten emme halua loukata heitä tämä heille tärkeän juhlan vuoksi.
Mutta onko positiivisuuteen todellisia syitä? Ehdottomasti on. Sillä onhan hienoa, että edes kerran vuodessa muistetaan Jeesusta. Eihän siinä voi olla mitään väärää. Olisiko parempi, ettei häntä muistettaisi lainkaan?
Tulee muistaa, että on kahdenlaista joulua. Kaupallinen joulu ja uskonnollinen joulu. Ne jotka viettävät uskonnollista joulua, tekevät varsin hyvin luodessaan näin lapsilleen lähtemättömän suhteen Jeesukseen, jonka hän muistaa läpi elämämänsä. Perhe saattaa viedä kynttilän kuolleen omaisensa haudalle. Tällöin voidaan lapseen istuttaa myös usko ylösnousemustoivoon, jota lepattava liekki huureisen hautakiven juurella symboloi. Elämä ei ole vain tässä, vaan myös kuolleilla on Jeesuksen lunastama toivo.
Nämä asiat saattavat jäädä lapsen mielessä muiden kiinnostavampien asioiden varjoon, mutta jossain elämänsä vaiheessa nämä jouluun liittyvät tapahtumat nousevat hänen muistoistaan esiin. Jokainen meistä aikanaan kohtaa elämään liittyvät suuret kysymykset ja tällöin lapsuudessa vietetty joulu, jos se on ollut uskonnollinen, muistuu mieleen myönteisenä, iloisena ja hyvin lämmittävänä, elämälle merkitystä ja toivoa antavana, muistona.
Joulu, jolloin kaikki haluavat hyvää toisilleen, on kuin välähdys siitä ihanteesta, jota me kaikki haluamme koko ihmiskunnalle. Jouluna ei siis mielestäni ole mitään syytä tuntea olevansa yksin ja hämillään. On syytä tajuta kuuluvansa suureen ihmisperheeseen, jonka jokaista jäsentä Jumala rakastaa ja haluaa meille kaikille vain hyvää. Kaikenlainen tuomitseminen on syytä unohtaa. Pakanuudesta periytyvät jotkin joulutavat eivät merkitse enää niitä asioita joita ne ovat joskus historian hämärässä merkinneet. Moni muukin tapoihimme liittyvä seikka on peräisin pakanuudesta, mutta sillä ei ole merkitystä, koska ne eivät enää liity noihin muinaisiin pakanallisiin tapoihin.
Ei ole mitään syytä taistella sitä rauhan ja tyyneyden tunnetta vastaan, jonka joulu meille voi tuoda. Kuuma glögi mahdollisesti hieman terästettynä, saattaa sopia tunnelmaan varsin hyvin.

Hyvää ja rauhaisaa joulua sinulle.

[Analysoija]

Mun aattoilta taitaa koostua kinkku-sinkkubileistä

[Turhapuro]

Vein hetki sitten lapsilleni lahjat, koska ovat tämän joulun äidin kanssa mummeleineen. Lapset oli iloisia =) Huomenna haen lapset ja tyttöystäväni kanssa pidämme toisen joulu aaton molempien lapsille yhdessä. Kivahan siinä on katsella ja leikkiä lasten kanssa, kunnes ne lyhytkasvuiset "aikuiset" pyytää poistumaan ihan vaikka olohuoneeseen, ettei leikit mene sekaisin... on ne ihan mageita nämä nykyajan lelut minunkin mielestä =)

Ystäväni osti 2 kk vanhalle pojalle kaukoohjattavan helikopterin... perusteli vaimolleen, että lapsi tykkää katsoa kun se lentää =) Olen samaa mieltä.

[Ninth]

Kaiken tunnen juontuvan jouluttomasta lapsuudestani. Olen tunteideni kanssa yksin ja hieman hämilläini. Kokemuksesta tiedän, että pienet viinaryypyt helpottaisivat.

Et tosiaan ole yksin. Itselläni on ihan sama juttu. Arvelinkin tänään ääneen, etten itse varmaan koskaan tule pääsemään tuohon paljonpuhuttuun joulutunnelmaan kokonaan sisään, koska useimmilla siihen näyttää vaikuttavan nimenomaan lapsuus ja se että joulu on täynnä muistoja ja perinteitä. Itse vietin ensimmäiset jouluni tänään, ja vaikkeivat fiilikset tosiaan olleet negatiiviset, tuntui olo melko hämmentyneeltä ja irralliselta ilmeisesti nimenomaan tuon jouluttoman lapsuuden takia.

Ei sillä, että olisi jäänyt paha maku: yhdistän negatiiviset fiilikset Jehovan todistajien ankeaan kulttuuriin, en todellakaan perheeseen jonka kanssa vietin jouluaaton. Juhla oli hyvällä tavalla yllättävän epäjuhlallinen, tunnelma oli rauhallinen ja leppoisa ja kaikki olivat omia itsejään. Ei ollenkaan samanlaista kuin Jehovan todistajien "juhlat" eli konventit ja muistonvietto, jotka ovat täynnä teennäistä iloa ja epätoivoista, pakotettua yhteenkuuluvuuden tunnetta.

[4everyoung]

Mulla on ihan sama ongelma. Oon kans ihan yltiö positiivinen, ollut koko joulun ajan, mutta silti tuntuu että en pääse fiilikseen kiinni. Se on musta hyvä idea, että alkaa tekee sellaisia omia joulujuttuja eikä niitä mitä kaikki muutkin tekee. Myös mulla on olut tapana katsoa LOTR elokuvia, hengailla kotona ja kuunnella Vesa-Matti Loirin Ivalo- ja Kauneimmat Joululaulut- levyjä. Mulla oli lapsuudessa aina ihana joulu, mut menetin jotenkin kaiken kun viisi vuotta elin jehovien ehdoilla. Mut oon saamassa otetta taas vanhaan elämään ja niihin mukaviin muistoihin kun elämä ei ollut niin pirun kyynistä. Kannattaa antaa itselleen aikaa ja nauttia elämästä ja itsestään

[Nightderanger]

Minulla on ollut hirveä vitutus perinteisesti jouluna. Vanhempien luona käyn sapuskalla ja kirkossa (lähinnä kavereiden joita ei muuten nää takia).... mutta jouluna ryyppääminen on yllättävän hauskaa

Kuvainraastaminen on kivaa, pussikaljaa leikkipuistossa ja taskumatin tyhjennystä kirkon vessassa.... ja kapakkaan tuhlaamaan joululahjarahat. Ja elämäni pahin krapula... ensi joulua odotellessa

[am-ha·’a’rets]

Joulu ja sen lietsoma rauha sisältää paljon tunteita. Posiitivisesta asenteestani huolimatta en millään meinaa päästä ympäröivään aitoon jouluntunnelmaan.

Kuten joku fiksu joskus sanoi...
"Kerran jehovantodistaja, aina jehovantodistaja."

Tänään tuossa juuri mietin niitä, jotka ovat koko elämänsä olleet ilman joulua ja uuden kumppanin löydettyään yrittävät sopeutua tähän niin "pakanalliseen" juhlaan. Mahtaa olla vaikeaa löytää se oikea tunnelma. Joululaulut eivät varmaankaan yhtään helpota tilannetta... eivät ainakaan minun kohdallani helpottaisi.

Lopuksi kysymys... jos sinun ei ole pakko, niin miksi siihen joulutunnelmaan on väkisin itsensä tungettava? Siksikö, että se on "normaalia"? Se fiilis tulee jos se on tullakseen...

[lavanpalvelija]

Lopuksi kysymys... jos sinun ei ole pakko, niin miksi siihen joulutunnelmaan on väkisin itsensä tungettava? Siksikö, että se on "normaalia"? Se fiilis tulee jos se on tullakseen...

No joo kaikki hyvin. Ehkä se on jotain sydämen kaipuuta; sitä kokee itsensä jollain tapaa invalidiksi. Teeskennelty joulufiilis on raskas rooli. Pakotin itseni mukaan enkä juntturoimalla aiheuttanut muille pahaa mieltä. Haudoilla käynti ja lasten tapaaminen pitkästä aikaa kruunasi kaiken. Kantilla toteutetut rutiinit helpottivat oloa eikä hämmennys vallanut sydäntäni.

[RaM]

Ratkaisuna ehdotan omaa malliani. Minä en juhli Joulua vaan Saturnaliaa. Sen tunnelmaan pääsee oikein mukavasti mukaan.

[Torninvartija]

Ratkaisuna ehdotan omaa malliani. Minä en juhli Joulua vaan Saturnaliaa. Sen tunnelmaan pääsee oikein mukavasti mukaan.

Juuri näin! Joulun vietto on paljon kristinuskoa vanhempaa. Ei sitä tarvitse välttämättä kristinuskoon sekoittaa ja siten sitä ei tarvitse myöskään sekoittaa jehovantodistajuuteen ja sen kieltoihin.

Mutta olen samaa aikaisempien kirjoittajien kanssa. Lapsuuden joulut missanneena joulunvieton fiiliksiin on vaikea päästä. Onneksi on jo kertynyt paljon kivoja joulubileitä filistealaisten kanssa, joita voi jouluna muistella.

[wolframium]

Minä en juhli Joulua vaan Saturnaliaa. Sen tunnelmaan pääsee oikein mukavasti mukaan.

"TULKOON" [aka Pakanain talviloitsu]

Taivaan ylle tulikivi
räystään alle räntäreuna
Tulikivi kultahippu
räntäreuna valkotippu

Saimaan ylle syvätaivas
Vetten alle vesirikko
Syvätaivas siniverho
Vesirikko vihermatto

Miehen ylle ikäviisaus
Rinnan alle sydänsuvi
Ikäviisaus hopeainen
Sydänsuvi purppurainen


- Itsekeksitty Saturnalian kunniaksi

[madgyver]

joo, vähän vaikea on joulutunnelmaan virittäytyä kun vanhemmat paasaa kuinka he ovat ylpeitä siitä että eivät vietä joulua ja aikovat kertoa kaikille siitä kysyville kuinka pakanallinen ja turmiollinen juhla se on on ja kuinka se ei ole edes Jeesuksen syntymäpäivä ja hohhoijjaa... Plus että kaikki kaverit on omilla tahoillaan joulunvietossa. Perkele!

[am-ha·’a’rets]

Ratkaisuna ehdotan omaa malliani. Minä en juhli Joulua vaan Saturnaliaa. Sen tunnelmaan pääsee oikein mukavasti mukaan.

Heh... meillä oli taas vaimon kanssa vuoden löysin päivä. Syödä mässytettiin sitä sun tätä ja katsottiin kasa leffoja (ei niitä ainasamojajoululeffoja telkkarista)... hyvin meni. No kolme (loma)päivää olin töissä ja täytyy sanoa, että nyt voisi pitää koko tammikuun lomaa näillä rahoilla.

lavanpalvelija... hyvä että meni hyvin!