"Alaikäisiä pakkosyötetään uskonnon kannattajiksi"

[Bergerac]

Hän halusi suojella alaikäisiä lapsia siltä, että heidät ennalta määrätään ja pakkosyötetään jonkin uskonnon kannattajiksi. Lasten mieltä ei saa Tuomiojan mielestä myrkyttää.

Tuomioja puhuu täyttä asiaa. Käytännön vaikeudet kuitenkin estävät tämänlaisen toteutumisen.

Vaikka virallisen rekisteröitymisen ikärajaksi asetettaisiin 18v, niin kuvainnollinen aivopultti on tehnyt jo tehtäväänsä 0-17v iässä. Perhekasvatusta tai esimerkiksi uskonnollisen yhdyskunnan tilaisuuksissa käymistä kun ei valitettavasti voi Suomessa kieltää. Tai voisi kieltää, mikäli joku uskonnollinen yhdyskunta todettaisiin hengenvaaralliseksi ja laittomaksi tältä osin. Suomen valtiolla vaan ole munaa tähän asiaan. Veri-itsemurhat tai jopa valtiosta riippuen omien lastensa tappaminen verikiellolla pitäisi jo olla riittävä peruste. Riippumatta siitä että joku lahko voi piiloutua uskonnon vapaan harjoittamisen taakse tai "mukamas jäsenten omantunnon" taakse, kun todellisuus on kuitenkin erilainen lahkon sanktio-seurauksineen sekä jokapäiväiseen elämään vaikuttamiseen.

Syntymä-jehovat ovat siinä asemassa että he mielestäni valitettavasti kasvavat tähän Seuran tosi tm totuuteen, jonka Seura saa suoraan Jehovalta. Ylpeiden vilpittömien Jehovan Todistaja vanhempien seuratessa/tukiessa lapsensa toimia ja mahdollista urakehitystä lahkossa.

Kiinnostuneiden tai jakaantuiden perheissä tilanne voi olla toinen ja mielestäni ehkä osittain lasten osalta jopa pelastettavissa. Tai edes jotain tehtävissä.
Kiinnostuneiden osalta vaikuttava tekijä tietenkin lasten ikä. Jos kiinnostuneessa perheeessä kummatkin vanhemmat vakuuttuvat kuvainnollisen aivopultti-asennuksen jälkeen Seuran tosi tm totuudesta...ja lapset ovat 1-2 vuotiaita...niin sitten se on soronmoo. Jos lasten ikä esimerkiksi 17 tms niin vaikutusalttius voisi toivottavasti olla pienempi.

[almi]

En tiedä, mahtaako Tuomioja ymmärtää, että valittu uskonnottomuus on myös eräänlaista pakkosyöttöä, eli lapselle ei anneta mahdollisuutta tutustua uskonnollisiin elementteihin...

[hijt]

En tiedä, mahtaako Tuomioja ymmärtää, että valittu uskonnottomuus on myös eräänlaista pakkosyöttöä, eli lapselle ei anneta mahdollisuutta tutustua uskonnollisiin elementteihin...

No eipä kyllä ole pakkosyöttöä, päinvastoin. Lapsen herkkään ja kyseenalaistamattomaan mieleen ei syötetä mitään uskontoa, vaan hänen annetaan itse ottaa selvää asioista sitten jos/kun uskonnoista kiinnostuu -> täysin ideaali tilanne.

[Ninth]

En tiedä, mahtaako Tuomioja ymmärtää, että valittu uskonnottomuus on myös eräänlaista pakkosyöttöä, eli lapselle ei anneta mahdollisuutta tutustua uskonnollisiin elementteihin...

No eipä kyllä ole pakkosyöttöä, päinvastoin. Lapsen herkkään ja kyseenalaistamattomaan mieleen ei syötetä mitään uskontoa, vaan hänen annetaan itse ottaa selvää asioista sitten jos/kun uskonnoista kiinnostuu -> täysin ideaali tilanne.

Jep, eihän uskonnottomuus ole yhtä kuin uskonnonvastaisuus.

En usko että Tuomioja tarkoitti uskonnottomalla kasvatuksella sitä, että tolkutetaan lapselle kaikkien uskontojen olevan pahoja, ja pakotetaan pysymään niistä visusti erossa.

[Jonna84]

Hän halusi suojella alaikäisiä lapsia siltä, että heidät ennalta määrätään ja pakkosyötetään jonkin uskonnon kannattajiksi. Lasten mieltä ei saa Tuomiojan mielestä myrkyttää.

Tuomioja puhuu täyttä asiaa. Käytännön vaikeudet kuitenkin estävät tämänlaisen toteutumisen.

Vaikka virallisen rekisteröitymisen ikärajaksi asetettaisiin 18v, niin kuvainnollinen aivopultti on tehnyt jo tehtäväänsä 0-17v iässä. Perhekasvatusta ... kun ei valitettavasti voi Suomessa kieltää.

Tuomiojan ajatuksissa voi olla tosiaan perää, jos niitä soveltaa jehovalaisiin (ja mahdollisesti muihin yhtä sulkeutuneisiin ja yhteiskuntavastaisiin liikkeisiin). Mutta, mutta, mutta...muistakaa samalla, että arvovapaata kasvatusta ei ole olemassakaan.

Tuomioja varmaan haluasi, että kaikki kasvattaisivat lapsensa sosiaalidemokraateiksi - mikä ei olisi ainakaan yhtään vähemmän aatteellinen (ja äärimmilleen vietynä myös uskonnollista muistuttava) kasvatustapa kuin keskimääräisen luterilaisen lapsilleen antama kasvatus.

[AchanBeroean]

Tuomioja varmaan haluasi, että kaikki kasvattaisivat lapsensa sosiaalidemokraateiksi - mikä ei olisi ainakaan yhtään vähemmän aatteellinen (ja äärimmilleen vietynä myös uskonnollista muistuttava) kasvatustapa kuin keskimääräisen luterilaisen lapsilleen antama kasvatus.

Sosiaalidemokraattinen kasvatus sisältää mm. perusopetukset:
a) yhteisö on tärkeämpi kuin yksilö (kollektivismi)
b) valtio käyttää rahasi viisaammin kuin sinä (valtiokeskeisyys)
c) puoluejohto on viisauden lähde (auktoriteettiriippuvaisuus)
d) politiikka on rahan siirtämistä kannattajillemme muiden puolueiden kannattajien taskuista (lyhytnäköinen omanedun tavoittelu ennen järjestelmäkokonaisuuden parantamista)
e) kyllä kunta- valtio tai kirkko kustantaa (oma-aloitteellisuuden väheneminen)

Sosiaalidemokraattisesti kasvatetuista tulee henkilöitä, jotka kyllä peräävät omaa etuaan, mutta eivät ymmärrä panostaa itse ja eivät laita itseään likoon. Heistä tulee alisuoriutujia ja he odottavat valtion tai kunnan laittavan heidän asiansa kuntoon.

Tyypillinen esimerkki alisuoriutuja-sosiaalidemokraatista on tietysti SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma, joka ei ole edes valmistunut valtiotieteellisestä, vaikka on jo yli 50-vuotias.

Jehovantodistajissa on samoja kollektivistisia yms. piirteitä kuten sosialisteissa (muistan vielä H2O:n keskustelun ovatko jehovantodistajat sosialisteja).

-MM

[Tony]

En tiedä, mahtaako Tuomioja ymmärtää, että valittu uskonnottomuus on myös eräänlaista pakkosyöttöä, eli lapselle ei anneta mahdollisuutta tutustua uskonnollisiin elementteihin...

Näin on siinä tapauksessa mikäli vanhemmat uskonnottomuuden autuutta lapselle korostavat, ehkä samaan tapaan kuin jehovantodistajat omaa suuntautumistaan. Jos taas uskonnottomuutta ei sinänsä korosteta, eikä sitä markkinoida lapselle ainoana oikeana vaihtoehtona, niin näkisin tuollaisen mallin olevan optimaalisin ja antavan lapselle aidon vapauden valita mihin haluaa uskoa - sitten kun siihen aidosti itse kykenee.

Itseasiassa väitän, että tuollaisessa neutraalissa ympäristössä kasvanut lapsi, kiinnostuessaan uskon asioista, kiinnostuu niistä aidosti. Tuo käsitykseni nojautuu tietenkin omaan kokemukseeni, jossa kiinnostus jehovantodistajuutta kohtaan oli enemmän tai vähemmän epäaitoa, sitä kun odotettiin eikä muita vaihtoehtoja esitelty.

Todellista valinnanvapautta on se ettei tarvitse valita.

[Vieras]

Joskus näyttää että sos.dem. eivät hoida parhaiten edes osaansa työmarkkina-asioista.

Tuo uskonto on perinne ja kotien asia osaltaan eikä poistettavissa siinä mielessä. Mutta lahkot.... tulisiko esim. kuluttaja- ja lapsiasiamiehen lisäksi olla uskontovaltuutettu ?

Äkkä ajatellen tuntuu ainoahkolta keinolta. Tulisiko lahkon oikeuskomiteassa olla valtion asiamies, pikku-Tuomioja, joka viimesijassa voisi viedä käräjille asian. Ja kuittaisi palkkionsa lahkon kassasta ?

[Jakke]

En tiedä, mahtaako Tuomioja ymmärtää, että valittu uskonnottomuus on myös eräänlaista pakkosyöttöä, eli lapselle ei anneta mahdollisuutta tutustua uskonnollisiin elementteihin...

Se voi toki olla sitäkin, mutta itse olen pyrkinyt kasvattajana sellaiseen kaikki ovet avoimeksi jättävään tyyliin. Muutaman kerran ipanat on kyselleet mm. "onko Jumalaa olemassa?" ja "meneekö ihminen taivaaseen?" -tyyppisiä kysymyksiä. Olen vastannut, ettei kukaan tiedä asiaa varmaksi ja selittänyt, että jotkut uskovat niin ja toiset eivät. Sitten olen lisännyt, että lapsilla on oikeus ja mahdollisuus selvitellä asioita ihan itse ja valita uskovatko. 7-vuotiaatkin ymmärtävät tuollaisen vastauksen ja ainakin meillä olivat siihen ihan tyytyväisiä.

[AchanBeroean]

Erkki Tuomioja puhui Skepsis ry:n tilaisuudessa ja "halusi suojella alaikäisiä lapsia siltä, että heidät ennalta määrätään ja pakkosyötetään jonkin uskonnon kannattajiksi. Lasten mieltä ei saa Tuomiojan mielestä myrkyttää." :idea: :!:

Koko juttu täällä http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1471877

Sitäkös sattuvammin sanoisi... Vai mitä mieltä?

Kuuntelin Löschin puhetta, josta oli maininta ketjussa "Hallintoelimen jäsen ennustaa tulevaisuutta".

Jehovantodistajalahkolainen voisi yhdistää Erkki Tuomiojan lausunnon ja lahkon maailmanlopunennusteen "väärän uskonnon tuhosta" toisiinsa. Erkki Tuomioja onkin eräs Jehovan välikappale, jonka ajatukset ovat alkusoittoa tapahtumille, joka toteuttaa "väärän uskonnon" eli kirkkojen tuhon.

[almi]

olen lisännyt, että lapsilla on oikeus ja mahdollisuus selvitellä asioita ihan itse ja valita uskovatko. 7-vuotiaatkin ymmärtävät tuollaisen vastauksen ja ainakin meillä olivat siihen ihan tyytyväisiä.

Ihan kelpo vastaus. Lapsenkin on hyvä ymmärtää, että uskonnollisia asioita saa pohdiskella vapaasti.

[Pehmoluopio]

Ennen kaikkea sosiaalidementiapuolue muistuttaa vartiotornilahkoa siinä, että puheiden ja tekojen välillä on ammottava ristiriita, tosin muutkin puolueet kunnostautuvat tässä suhteessa.

[Bergerac]

Ennen kaikkea sosiaalidementiapuolue muistuttaa vartiotornilahkoa siinä, että puheiden ja tekojen välillä on ammottava ristiriita, tosin muutkin puolueet kunnostautuvat tässä suhteessa.

Seuran osalta esimerkkinä luopiopelotteet/luopiot vääristävät kaiken, veri-itsemurhat sekä sanktiopykälät kaikkeudessaan ovat karua totta sanasta tekoihin.

[Vieras]

Erkki Tuomioja selittää itse lausuntoaan näin:

Teologisista tiedekunnista



Olin Skepsis r.y.:n 20-vuotisjuhlassa yhtenä puhujana. En ollut tehnyt mitään kirjallista puheenvuoroa, mutta puhettani on sinänsä asiallisesti ja oikein referoitu Skepsiksen kotisivulla ja heidän lehdessään. En siis ollut varautunut mihinkään suureen julkisuuteen ja keskusteluun, jota puheenvuoroni Ilta-Sanomien tartuttua asiaan on synnyttänyt.

Eniten keskustelua on herättänyt ja palautetta tuonut sivuhuomautukseni, jossa kyseenalaistin teologisen tiedekunnan ylläpidon osana valtion tiedeyliopistoa. Vastauksena tähän runsaaseen palautteeseen on nyt jälkiviisaampana todettava, että tätä olisi pitänyt käsitellä huomattavasti huolellisemmin ja perustellummin.

Enin osa palautteesta huomauttaa aivan oikein, että teologisessa tiedekunnassa harjoitetaan uskontoihin ja kirkkoon kohdistuvaa tieteen sääntöjen mukaista tutkimusta ja opetusta, joka ei ole millään tavoin tunnustuksellista. Tämän toki tiedän ja siksi myös totesin puheenvuorossani, että uskonnon ja uskomusten tutkimukselle pitää olla tiedeyliopistossa paikkansa. Mutta tarvitaanko sitä varten erillistä teologista eli jumaluusopillista tiedekuntaa vai olisiko sen oikeampi paikka muiden tieteiden yhteydessä?

Teologisilla tiedekunnilla on kannettavanaan enemmän tieteenvastaisia historiallisia rasitteita kuin muilla tiedekunnilla. Ontuvaa analogiaa käyttäen kukaan ei enää samankaltaisista syistä kannata marxismi-leninismin nimeä kantavaa oppituolia saatikka tiedekuntaa yliopistoon, vaikka marxismi-leninismi sinänsä onkin legitiimi tutkimuskohde (erotuksena tutkimusmetodista, joka ei koskaan tieteellisyyden kriteeriä täyttänyt).

Oma kysymyksensä on tiedeyliopiston suhde kirkon pappiskoulutukseen. Tästä voi todeta, että kun kerran elinkeinoelämäkin haluaa vaikuttaa siihen, millaisen koulutuksen saanutta (ja joskus myös millaisin taloustieteellisin uskomuksin varustettua) väkeä se korkeakouluista palvelukseensa saa, niin miksi ei kirkkokin.

Yksi vahva perustelu sille, että kirkon toimihenkilöiden koulutus on sidottu teologiseen tiedekuntaan on, että näin on tehokkaasti torjuttu sellaista uskonnollista fundamentalismia, joka kukoistaa helpommin olosuhteissa, joissa uskonnollinen yhteisö itse vastaa heidän kouluttamisestaan. Tämä on varmaan totta, mutta synnyttää kysymyksen siitä, onko kuitenkaan julkisen yliopistolaitoksen ja valtiovallan asiana toimia minkään uskonnollisen opin oikeaoppisuuden vaalijana, vaikka se kohdistuisikin sellaisen "vääräoppisuuden" torjumiseen josta olisi laajempaa yhteiskunnallista vahinkoa?

10.1. 2008

http://www.tuomioja.org/

Hän ei siis vastusta uskontotutkimusta vaan asialle omistettua omaa tiedekuntaa.

[Aamu]

Aikuisena olen tuntenut jonkin verran katkeruutta siitä, etten tiedä luterilaisuudesta juuri mitään. Kouluaikoina olin vapautettu uskonnonopetuksesta, koska Jehovan todistajana sain jo uskonnollisen koulutukseni muualta. Erottuani todistajista olen etsinyt itselleni uskonnollista yhteisöä. Kuulun siis niihin, jotka ovat uskontomyönteisiä, ja kaipaavat uskontokunnan tuomaa yhteisöllisyyttä kaikkine riitteineen. Koska todistajien keskuudessa kaikki muut suuntaukset opetettiin yhtälailla huonoiksi, en tiennyt mistä aloittaa. Päätin aloittaa "läheltä" eli luterilaisesta opista, ja totesin, ettei ollutkaan niin helppoa löytää esim. kirjastosta teosta, jossa olisi selitetty "evankelisluterilaisuutta aloittelevalle aikuiselle". Aivopesun estäminen on toki suotavaa, mutta mielestäni kasvavalta lapselta ei tule myöskään riistää mahdollisuutta saada jo peruskoulussa perustiedot siitä uskonnosta, joka on vallitseva ympäröivässä yhteiskunnassa. Mitenkään tunnustuksellista opetuksen ei tietenkään tarvitseisi olla, ja uskonnonopetuksen koulussa tulisi sisältää myös tutustumista muihin uskontoihin (mitä se kai tekeekin, en tiedä, kun en ole osallistunut). Tätä voisi verrata vaikkapa evoluution/kreationismin opetukseen kouluissa. Molemmat teoriat puutteineen ja vahvuuksineen on hyvä tuntea, mutta kumpaakaan ei ole syytä opettaa ainoana ehdottomana totuutena. Mitä vanhempien rooliin tulee, vaikka olen katkera siitä, että minut kasvatettiin todistajaksi, en voi syyttää vanhempiani siitä että he tekivät niinkuin heidän mielestään on parasta. Kun ilmoitin lähteväni todistajista ja halustani tutustua muihin suuntauksiin he hyväksyivät sen ja tukivat minua. Yhteenvetona oman kokemukseni pohjalta: yhteiskunnan pitäisi opettaa enemmän kriittistä ja vapaata ajattelua ja asioiden tutkimista.