Veli-Hopea kirjoitti: Ei kai se millään tavalla ole mitään järkevää että valtio taikka mikään taho jakelee tuosta ihan ilmaiseksi satasia sinne tänne, tai voisiko tähän muotoilla sellaisen kysymyksen että jos rahaa annetaan, olisko väärin pyytää että saaja edes yrittäis tehdä jotain sen eteen?
Jos valtio / taho tekee palvelun joka on rahallinen tuki, saaja tehkööt oman pikku palvelunsa. Vaikka edes viiden arkipäivän duuni kuussa.
Silti se viiden arkipäivän työpanoksesta muodostunut mahdollinen tuotto pitäisi mennä sille taholle joka työkokeilijalle/duunintekijälle maksaa, ei niin että yrityksen johtaja kerää hyödyt uusiin kevytmetallivanteisiin.
En pidä itse kunnan tai kaupungin osoittamaa kuntouttavaa työtä orjatyönä. Olen tehnyt sitä jo kohta 2 vuotta putkeen. Olen oppinut kunnostamaan ja maalaamaan vanhoja huonekaluja alusta loppuun. Koen sen hienoksi taidoksi ja koko ajan opin lisää.
Sen sijaan se on mielestäni väärin että yksityiset firmat lupaavat että pääsee myös työsuhteeseen kun on riittävästi ollut työharjoittelussa esmes 6 kuukautta. Ja kun se aika kuluu, niin näistä monista työharjoittelijoista ei ehkä palkata ketään vaan otetaan vain uusia työharjoittelijoita jonossa sisään. Sanotaan vaan että terppa ja heippa. Kiitos orjatyöpanoksestasi. Läheppäs lätkiin siitä. Tulijoita riittää.
Tämä vääristää kilpailua yritysten välillä. Se yritys joka ei halua hyväksikäyttää ilmaistyöntekijöitä, joutuu kärsimään kun edelle tarjouskilvassa rynnii ilmaisen työvoiman hyväksikäyttäjät joiden ei tarvi maksaa palkkaa ilmaistyöntekijöilleen.
Tämä on väärin tässä keississä. Mutta kun se ei ole laitonta käyttää ilmaistyöntekijöitä kuin orjia niin sitä siksi tietysti hyödynnetään.
Siksi sellaisen joka on valmis ottamaan harjoittelupaikan vastaan, tulisi sopia jo alussa että tehdään sopimus, joka takaa harjoittelupaikan ja harjoittelupalkan. Tällaista harjoittelijaa kunnioitetaan myöhemmin työnhaussa, koska ei ole suostunut orjaksi vaan on sopinut harjoittelupalkasta harjoitteluajalta joka on tavallisesti 70-80 prosenttia alan pienimmästä palkasta.
Ja jos sellaista harjoittelupaikkaa on vaikeaa tai jopa mahdotonta nykyään löytää niin on kunnioitettavaa, kun koulut päättänyt henkilö sanoo ettei ole suostunut harjoittelemaan ilmaiseksi "orjana" missään firmassa. Se kertoo siitä että on kyseessä henkilö joka kunnioitettavasti on pitänyt omia puoliaan ja on siksi varteenotettava mahdollinen palkattava koska ei suostu "orjaksi".
Kun kerran suostut "orjaksi", niin se sama jatkuu sitten joka firmassa että hyväksikäytetään näitä jotka eivät osaa pitää omia puoliaan ja suostuvat orjiksi helposti edelleen kuvitellen että saisivat myös työpaikan. Miksi he työpaikan saisivat kun kerran aina suostuvat helposti orjiksikin?
Eihän kukaan pelkälle orjalle palkkaa maksa. Palkat maksetaan niille jotka asiallisesti ryhtyvät tekemään työtä vain työsopimusta ja palkkaa vastaan, koska laki vaatii niin. Laki ei vaadi palkanmaksua nykyajan orjille.
Itse aion jatkossa pitää kiinni siitä että jos minua vaaditaan menemään johonkin yksityisfirmaan työkeiluun tai harjoittelemaan joksikin aikaa, niin VAADIN että tulen ainostaan jos tehdään sopimus harjoitteluajasta ja siihen kuuluvasta harjoittelupalkasta.
No tämä ei ehkä todennäköisesti onnistu, mutta voi sen perustella sitten työvoimatoimistolle joutumatta välttämättä karenssiin. Koska eihän laki sitä kiellä että yrittää neuvotella ja pitää omia puoliaan.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
palkalla pitää tulla toimeen). Käytännössä tämä johtaa kuitenkin hyvien työpaikkojen sijaan siihen, että huonosti kannattava työ jää tekemättä ja huonosti tuottavat työntekijät ovat enimmän aikaa työttömänä (mitenkäs tämä nyt näin meni 
). Lysti rahoitetaan korkean tuottavuuden työpaikkojen verotulolla ja velkarahalla.