Veljesseura.org

Vuonna 1971 eräs Jehovan todistaja -isoäiti lähetti 16-vuotiaalle lapsenlapselleen kirjeen, missä hän yritti saada pojan kääntymään Jehovan todistajaksi. Kirjeen kirjoittamisen aikaan oli enää neljä vuotta siihen hetkeen, milloin Harmagedonin sodan piti tulla Vartiotorniseuran ennustelun mukaan. Tuo vuosi oli 1975. Sen jälkeen olisi aloitettu paratiisin rakentaminen. Isoäiti oli itse ollut todistajana jo 29 vuotta, ja hän oli huolissaan siitä, että poika kulkee laveaa tietä ja tulee tuhoutumaan.

http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s689.html

Ihana saada tällaisia lepposia kirjeitä mummilta!

ModestMuse kirjoitti:Ihana saada tällaisia lepposia kirjeitä mummilta!

Sinäpä sen sanot. Tuollainen syyllistäminen saattaa johtaa vakaviinkin seurauksiin.

Elämänsä kanssa eksyksissä olevan ihmisen mielenterveys voi helposti järkkyä, jos häntä pelotellaan piruilla ja perkeleillä kaiken maailman jumalien nimissä. Voipa joku epätoivoinen ja maailman murjoma päättää päivänsäkin siitä syystä alemmuutensa tunnossa.

Jokaisella on heikot hetkensä elämän varrella. Silloin ei kenenkään pidä mennä keikuttelemaan venettä varsinkaan taikauskoisilla horinoilla.

Olen itse saanut hyvin samantyylistä postia perheeni suunnasta. Teki kovin pahaa nähdä tuo kirje.

On silti hyvä, että kirje on kaikkien luettavissa. Lahkojen toiminta pitää paljastaa suurelle yleisölle viimeistä piirtoa myöten. Jos yksikin ihminen sen seurauksena avaa silmänsä, niin työ ei ole valunut hukkaan.

Vempula kirjoitti: Elämänsä kanssa eksyksissä olevan ihmisen mielenterveys voi helposti järkkyä, jos häntä pelotellaan piruilla ja perkeleillä kaiken maailman jumalien nimissä. Voipa joku epätoivoinen ja maailman murjoma päättää päivänsäkin siitä syystä alemmuutensa tunnossa.

Jokaisella on heikot hetkensä elämän varrella. Silloin ei kenenkään pidä mennä keikuttelemaan venettä varsinkaan taikauskoisilla horinoilla.

No mun velille kävi näin. Hän oli maanis-depressiivinen ja hänellä ilmeisesti nykyisen käsitykseni mukaan taisi olla adhd-häiriö myös.Tuolloin adhd-häiriöstä ei vielä tiedetty Suomessa.

Ainoa missä hän kykeni menestymään oli Judon harrastaminen. Kävi kilpailuissakin sm-tasolla ottelemassa.

Mutta sitten sai tietää jehovantodistajuudesta. Alkoi pelkäämään harmagedonia. Ei päässyt tupakasta eroon ja pelkäsi harmagedonia entistä enemmän.

Lopetti Judon koska Jehovantodistajuudessa kielletty. Siis ainoa asia jossa hän menestyi ja suoritti ruskean vyön, joka edeltää mustaa vyötä mikäli muistan oikein.

Hän edelleen halusi harrastaa judoa, mutta ei voinut koska pelkäsi harmagedonia. Lopulta hän sekosi ja otti kaikki lääkkeet kerralla. Se oli veljeni tarinan loppu.

Hän oli sentään rohkea. Harva uskaltaa päättää päivänsä. Useimmat siitä vain puhuvat.

Epätasapainoisia tuollainen ehdoton uskonto - joka kieltää melkein kaiken elämässä - rasittaa paljon enemmän kuin terveitä ihmisyksilöitä.

Terve ihmisyksilö voi olla jt-kultissakin tyytyväinen, koska terve pää osaa sumplia asioiden suhteita oikein ilman liiallista pelkoa. Sairas ei voi käsitellä asioita oikeissa suhteissa ja menee sekaisin.

Osanottoni jarkke... Ja täysin oikeassa olet. Jos ei pää ole täysin kunnossa, niin tää kultti pistää sen vain pahemmin sekaisin. Ja mikä on todistajille parasta kenttää? No tietenkin se, jolla pää ei ole kunnossa koska siihen tehoaa helpommin rakkauspommitus... Sairasta touhua

Nukahtanut kirjoitti:...No tietenkin se, jolla pää ei ole kunnossa koska siihen tehoaa helpommin rakkauspommitus... Sairasta touhua

Lienenkö ymmärtänyt väärin, mutta rakkauspommituksen olen ollut havaitsevinani kohdistuvan ainoastaan ns. kiinnostuneihin. Niihin, jotka ovat jo sisällä, ei tätä sovelleta "pään kunnosta" riippumatta. Heille riittää rukoilla enemmän, käydä salilla ahkerammin ja ennen muuta ravata kentällä entistä enemmän. Sairaasta touhusta olen samaa mieltä.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

Nukahtanut kirjoitti:...No tietenkin se, jolla pää ei ole kunnossa koska siihen tehoaa helpommin rakkauspommitus... Sairasta touhua

Lienenkö ymmärtänyt väärin, mutta rakkauspommituksen olen ollut havaitsevinani kohdistuvan ainoastaa ns. kiinnostuneihin. Niihin, jotka ovat jo sisällä, ei tätä sovelleta "pään kunnosta" riippumatta. Heille riittää rukoilla enemmän, käydä salilla ahkerammin ja ennen muuta ravata kentällä entistä enemmän. Sairaasta touhusta olen samaa mieltä.

Tottakai ja kiinnostuneista eritoten aikaisemmin mainitsemiini tapauksiin. Tarkoitin siis alunperin juuri kenttätyötä, ehkä kerroin asian vähän huonosti.