Mikä se jumalan nimi olikaan?

Jehovan todistajiin liittymätön uskonnollissävytteinen keskustelu. Alueella tiukka moderointi.

Valvoja: Moderaattorit

Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Pro et contra kirjoitti:Muotoilin vastine-tekstini lauseen huolimattomasti epäkielisesti jotenka pahoittelen jos se sai ajatukset hakoteille, kielipoliisille olisi tekstistäni varmasti muutakin huomautettavaa.
Ajatukset eivät sen takia menneet hakoteille, eikä tämä ollut kuin yksi siinä virrassa johon PC-tulostinporukka typografiaan nojaa yhä enenemässä määrin. Typografia on ammattilaisten näkökulmasta alennustilassa juuri sen takia, että kaikenlaista näkemystä löytyy.
...kursivointi tarkoittaa käsitykseni mukaan juuri sitä kuinka jokin termi, nimi, asia tms. halutaan tekstissä erottaa ja painottaa sekä siirtää huomio kursivoituun tekstiin ja luonnollisesti tämä painotus näkyy myös tai tulisi näkyä niin lausumisena kuin kursiivin ajatuksen ja sen idean ymmärtämisenä.
Kursivointi on typografinen termi ja sillä tarkoitetaan fontin (tai kirjain-, ei kirjasinleikkauksen) tiettyä "perheen" osaa. Tämä teksti on groteskia ja tämä taas (insinööri)kursiivia samasta fontista, tässä se ero tämän palstan puitteissa lyhyesti esitettynä. "Perhe" on hieman laajempi kokonaisuus, hieman fontista riippuen, esimerkiksi otsikkoleikkauksen numeroiden leveysarvot ovat erilaiset jne.
Kursivointiin voidaan littää myös viitteet raunahuomautuksiin ja alaviitteisiin, esimerkiksi Raamatunoppineet Soferit tekivät raunahuomautukset niihin Tanakin tekstikohtiin joihin he tekivät muutoksia.
Typografian tuntemaan kursivoituun tekstiin eri tietoni mukaan voida liittää automaattiseti muuta erillistä kursivoitua tekstiosuutta, tämä on kursivointia ja pysyy sellaisena.. Kursivointi on lihavoinnin tapainen korostus, eikä mikään näistä eroa arkielämässä oleellisesti alleviivauksesta. Kursivointi-termiä tai kursivoitua osuutta ei typografisesti voi liittää kursivoimattomaan tai muuhunkaan erilliseen tekstinosaan millään tuntemallani perusteella. Tottamooses kursivointiin voi liittää alaviitteen tai muita tehokeinoja niin halutessaan, mutta tuntuu olevan kovin harvinaista, en heti muista ensimmäistäkään esimerkkiä.

Tämä on vaan tätä mun "kuka härillä on kyntänyt se häristä tuntuu puhuvan edelleen" -sarjaa.
Pro et contra
Viestit: 1634
Liittynyt: 04.08.2014 19:37

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Pro et contra »

Menee reippaasti ohi aiheen mutta tässä tietoa kursiivisuudesta:
" Kursiiviset järjestelmät eroavat keskenään muun muassa vokaalien merkitsemisen osalta, ja niitä luokitellaan vokaalin kirjoittaviin ja vokaalin osoittaviin. Esimerkiksi Melinin järjestelmä on vokaalin kirjoittava. Siinä vokaalit kirjoitetaan aina niiden omilla merkeillä.[57] Saksalaisista järjestelmistä merkittävimmät ovat pääosin vokaalin osoittavia, samoin kuin Neovius-Nevanlinnan järjestelmä. Niissä konsonanttien merkkejä vahventamalla tai niiden välistä etäisyyttä tai pystysuuntaista sijaintia vaihtelemalla voidaan ilmaista väliin tuleva vokaali."
Sitaatti on wikipedian pikakirjoitusjärjestelmiä koskevasta artikkelista.

Hebreassa vokaalit osoitetaan konsonanteilla tai vokaalimerkeillä, koska JHVH Nimen alkuperäinen vokalisointi on Nimen käyttämättömyyden johdosta unohtunut ja perustuu nykytutkimuksen perusteella todennäköisyyteen niin myöskään tästä syystä ei ole "oikeaa tai väärää" tapaa lausua Jumalan Nimi. Tuliko tämä nyt selväksi?

Tottathutmosis...
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Pro et contra kirjoitti:Sitaatti on wikipedian pikakirjoitusjärjestelmiä koskevasta artikkelista.
Ihan hyvä, pikakirjoitusjärjestelmien typografiaa en tunne lainkaan, vaan kun vielä käsittäisin miten nuo pikakirjoitusjärjestelmät voisivat ratkaisevalla tavalla liittyä' tuohon "oikein/väärin" lausumiseen, joka siis oli kursiivinen kysymys?
Hebreassa vokaalit osoitetaan konsonanteilla tai vokaalimerkeillä, koska JHVH Nimen alkuperäinen vokalisointi on Nimen käyttämättömyyden johdosta unohtunut ja perustuu nykytutkimuksen perusteella todennäköisyyteen...
Tämän nykytutkimuksen tilan Vt-seura on hyväksynyt jo 1940-luvulla ja yksiselitteisesti hyväksyy Jahve-lausunta-asun todennäköisemmin oikeammaksi kuin Jehova-lausunta-asun. Myöntää vielä, ettei ole siitä luopua harhalausunta-asusta kun se on niin tunnettu. Vt-seuran markkina-arvon menetys jäsenistön (ja muun maailman) silmissä ratkaisee sen miksi jumalan nimeä ei haluta pyhittää viimeisen päälle, vaikka sellaista hehkutetaan kaiken aikaa.
...niin myöskään tästä syystä ei ole "oikeaa tai väärää" tapaa lausua Jumalan Nimi. Tuliko tämä nyt selväksi?
En nyt heti muista tilannetta, jossa asiansa osaava entinen jehovantodistaja olisi esittänyt Jehova/Jahve -asiassa absoluuttista oikea/väärä -asetelmaa ja kaikkein vähiten pikakirjoitusjärjestelmän typografian pohjalta. Minulle selvisi lapsuuteni OJT-kirjasta, että jo 1940-luvulla Fred Franz kiersi asian kuin kissa kuumaa puuroa ja meno jatkuu. Ajattelevalle henkilölle on näillä näkymin kyllä selvää, ettei ole "oikeaa tai väärää", on Jehova ja todennäköisemmin lähempänä alkuperäistä oikeaa oleva Jahve, jonka asiaintilan Vt-seura on tunnustanut jo vuosikymmenien ajan. Se vaan on tehty strittaamalla tekstillä jäsenistöä öögaan sen verran kun on katsottu tarpeelliseksi.

Alan asiantuntijoiden pääjoukonkaan mukaan ei ole oikeaa (Jehova) eikä väärää (Jahve), vaan on todennäköisemmin Jehovaa oikeampana Jahve. Tätä Vt-seurakaan ei kiistä ja tämä on jokaiselle itselleen rehelliselle itsestäänselvyys.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Ariadna kirjoitti:Tuo 1300- 800 eaa. välinen aika onkin kaikkein mielenkiintoisinta ajatellen Raamattua. Jatkatko siitä?
En vielä. Kommentoin hieman tuota Osiris-tarua. Siinä esiintyy aineksia, joita mielestäni (eikä vain minun) on sisälletty huomattavasti myöhäisempään juutalaiseen ja kristilliseen Raamattuun. Tätä ennen on sanottava kursivoinnin (joka lienee jo tullut selväksi) tarkoittavan kirjoituksessani suoraa lainausta Holthoerin kirjasta.

Totta. Jokaisella kulttuurilla ja kansalla on oma Luoja-jumalansa, egyptiläisillä Ra-Atum (Atum). Raamatuun sisältyy tämä ajatus. Samoin kosteus ja maa, jotka taas epyptiläisille merkitsivät jumaluuksia. Osirikseen ja Horukseen sisältyy piirteitä Jeesuksesta, kuten ylösnousemus. Setehin ja Osiriksen välinen kateus ja veljessurma muistuttaa Kainin ja Abelin keskinäisiä suhteita.

Seteh (Seth), johon myöhemmin liitettiin myös Apep-käärme muistuttaa Raamatun Asaselia ja Saatanaa. Isis saa neitsytsynnyttäjänä Neitsyt Marian piirteitä. Samoin Keski-Euroopan kirkoissa esillä olevat Neitsyt Maria-patsaat Jeesus-lapsi sylissään ovat lähes yksi-yhteen egyptiläisistä veistoksista Isisksestä Horus-lapsi sylissään. Isiksellä on myös samoja piirteitä kreikkalaisten Afroditen kanssa.

Lainaamassani Osiris-tarussa on sisällön osalta useita samantapaisia sanontoja ja käsitteitä Raamatussa oleviin. Kaikki tämä yli tuhat vuotta ennen kuin juutalaisia tai heprealaisia edes mainitaan.

Vaan onhan tuo vallan vekkuli, tuo sumerien Dammuz-Inanna jumalpari myös Raamatun näkökulmasta, vai?
Ariadna
Viestit: 2177
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Ariadna »

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Seteh (Seth), johon myöhemmin liitettiin myös Apep-käärme muistuttaa Raamatun Asaselia ja Saatanaa. Isis saa neitsytsynnyttäjänä Neitsyt Marian piirteitä. Samoin Keski-Euroopan kirkoissa esillä olevat Neitsyt Maria-patsaat Jeesus-lapsi sylissään ovat lähes yksi-yhteen egyptiläisistä veistoksista Isisksestä Horus-lapsi sylissään. Isiksellä on myös samoja piirteitä kreikkalaisten Afroditen kanssa.
Näin on, kuvattuna molemmat Isis ja Maria ovat kopioita toisistaan, imettäviä äitejä, Marialla kuvataan usein kruunu tai tähdistä koostuva seppele, Iisiksella kruunu, toisinaan myös sarvien varassa aurinkoa kantava päähine, taivaan kuningattaria molemmat
Lainaamassani Osiris-tarussa on sisällön osalta useita samantapaisia sanontoja ja käsitteitä Raamatussa oleviin. Kaikki tämä yli tuhat vuotta ennen kuin juutalaisia tai heprealaisia edes mainitaan.
Taitaa olla jo aikaan ennen Noaa, juutalaisuudesta ei ollut silloin tietoakaan..

Uskomusten kulkeutuminen toisaalle onkin milenkiintoista kun niitä jo pystytään seuraamaan kirjoitetun historian mukaan.

Egyptin Isis uskonto virallisesti kiellettiin Augustuksen Roomassa, silloisen poliittisen epävarmuudenvuoksi. Sillä kiellolla ei ollut paljoakaan vaikutusta, kun samanaikaisesti Vergelius levitti oppia eyptiläisestä uskonnosta ja kuolleitten ylösnousemuksesta.

Myöskin myöhemmät keisarit Augustuksesta lähtien kielsivät Isiksen palvonnan ja saatiin odottaa aina Vespaniukseen asti sen julkista hyväksymistä ja vainojen loppumista, joka oli paikoin ankaraakin, palvojia ristiinnaulittiin kielletyn uskonnon harrastamisesta.

Vaan onhan tuo vallan vekkuli, tuo sumerien Dammuz-Inanna jumalpari myös Raamatun näkökulmasta, vai?
Juu, onhan se, kun tuon taruun uskovat naisetkin siinä kyynelehtii.
Heskiel 8:14 Hän vei minut Herran temppelin pohjoiselle portille. Siellä oli naisia istumassa, ja minä näin: he itkivät Tammus-jumalaa.* [Sumerilais-babylonialainen Tammus oli maan kasvun antava hedelmällisyydenjumala, joka kuivaksi vuodenajaksi kuoli.]
Niin ja mistä moinen sai alkunsa. Sumerien kautta Assyrian kautta Babylonian aina hiukan muuttuen ,mutta näin se alkoi.


Inannan taru kuuluu 5000 vuotta vanhaan sumerilaiseen kirjoituskokoelmaan ja tunnetuin niistä lienee kertomus juuri tuon kun Inanna matkustaa aliseen eli manalaan sisarensa Ereskigalin luokse. Miksi hän sinne meni ei tarusta käy selville.
Ensin hänen on matkattava seitsemän kuoleman portin kautta ja jokaisen portin kohdalla riisuttava kunnes viimeisellä on jo aivan alasti ja voimaton.

Manalassa hän tapaa sisarensa ja yrittää anastaa hänen kruununsa, siitä kaappauksen yrityksestä seuraa Inannalle kuolemantuomio.
Hänen ruumiinsa ripustetaan naulaan kaiken kansan nähtäväksi, silloin Inannan palvelija säikähtää ja menee hakemaan apua Enkiltä viisauden jumalalta.

Enkil loihtii kynsistään kaksi sanansaattajaa, jotka vapauttavat Inannan lopulta kuoleman otteesta. Tästä suuttuneena manalan hallitsija vaatii lunnaita.

Inannan on annettava puolisonsa lunnaiksi manalaan vuosittain puoleksi vuodeksi.

Kun nyt puoliso Dumuzi/Tammuz oli osallinen maan hedelmällisyyteen vain ollessaan Inannan luona niin puolivuotisen vankeuden aikana kaikki maassa kasvanut vilja ja kasvillisuus lakastui.

Kuoleman valtakunnasta palatessaan ja päästessään taas Innannan luo luonto heräsi taas uuteen kukoistukseen.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Ariadna kirjoitti:Näin on, kuvattuna molemmat Isis ja Maria ovat kopioita toisistaan, imettäviä äitejä, Marialla kuvataan usein kruunu tai tähdistä koostuva seppele, Iisiksella kruunu, toisinaan myös sarvien varassa aurinkoa kantava päähine, taivaan kuningattaria molemmat.
Jotkut historioitsijat ovat arvelleet, että jos Isis-kultti olisi pitänyt pintansa kristinuskon rinnalla, olisi naisen asema kehittynyt aivan toisenlaiseksi. Tämä netin syövereistä jonkun tuntemattoman sanonta todellakin saattaa olla totta. Isis oli Roomassa nimen omaan naisten palvoma, joskaan miehiäkään ei syrjitty, eikä millään tavalla vähäteltävä jumalatar tämä Isis-Maria.
Uskomusten kulkeutuminen toisaalle onkin milenkiintoista kun niitä jo pystytään seuraamaan kirjoitetun historian mukaan.

Tässä on mainio linkki tähän keskusteluun. Rupesin haikailemaan kaiman toimittaman "Uskontojen risteyksessä" opuksen puoleen ja sieltäpä löytyi, hyllyjeni kätköistä, kuten "Mare Nostrum" myös.
Juu, onhan se, kun tuon taruun uskovat naisetkin siinä kyynelehtii.
Heskiel 8:14 Hän vei minut Herran temppelin pohjoiselle portille. Siellä oli naisia istumassa, ja minä näin: he itkivät Tammus-jumalaa.* [Sumerilais-babylonialainen Tammus oli maan kasvun antava hedelmällisyydenjumala, joka kuivaksi vuodenajaksi kuoli.]
Niin ja mistä moinen sai alkunsa. Sumerien kautta Assyrian kautta Babylonian aina hiukan muuttuen ,mutta näin se alkoi.
Tämä on verratonta luettavaa ja lisää sitaatteja on muista uskonnoista Raamatussa vaikka miten. Aivan noin lineaarisesti eivät uskonnot edenneet, mutta sitähän et edes väitä. Alku oli juuri tuo Raamattuun nähden ja toinen kärki lähti Egyptistä. Saatana saapui Persiasta, ei suinkaan Moskovaan, vaan Jerusalemiin. Persian zarathustralaisuudesta ja toisaalta Egyptistä löytyivät myös vahva dualismi hyvän ja pahan välillä, mikä on tyypillistä juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Hedelmällinen puolikuu näyttää tuottaneen runsaasti muutakin kuin viljaa. Edes kolminaisuus ei ole puhtaasti kristillinen käsite, vaan sen juuret löytyvät Assyriasta.
Inannan on annettava puolisonsa lunnaiksi manalaan vuosittain puoleksi vuodeksi.

Kun nyt puoliso Dumuzi/Tammuz oli osallinen maan hedelmällisyyteen vain ollessaan Inannan luona niin puolivuotisen vankeuden aikana kaikki maassa kasvanut vilja ja kasvillisuus lakastui.

Kuoleman valtakunnasta palatessaan ja päästessään taas Innannan luo luonto heräsi taas uuteen kukoistukseen.
Sama toistuu myös muinaisen Egyptin mytologiassa, mutta ennen muuta tulee mieleen oitis taru Afroditesta ja Adoniksesta. Kun tässä nyt on seilaamaan päästy, emme toki unohda Gilgameshta ja Ukko-Nooaa arkeissaan.
Pro et contra
Viestit: 1634
Liittynyt: 04.08.2014 19:37

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Pro et contra »

18 -dynastian aika on kiintoisa, tuona aikana n.1300 -luvulla eaa. vahvistui Aton-jumalan asema farao Amenhotep III:n julistautuessa jo eläessään jumalaksi kun tavanomaisesti farao julistettiin vasta kuoleman jälkeen jumalaksi, Aton oli isä-jumala ja käsittäisin faraon olevan tämän maanpäällinen ilmentymä, ellen väärässä ole?
Amenhotep III:n vanhin poika kuoli ja tämä otti rinnakkaishallitsajaksi nuoremman poikansa joka sittemmin tunnetaan farao TutAnkhAmon:in isänä AkhEnAton nimellä.
Hän syrjäytti Theban papiston ja riisui nämä Amonin papit vallasta sekä rakensi uuteen paikkaan aurinkojumalan Atonin temppelin ja aloitti Atonin palvonnan ainoana jumalana jota hän yksin sai palvoa ja muut hänen kauttaan palvomalla häntä.
Farao Akhenaton poistatti Amonin nimen temppeleistä mikä osaltaan varmasti lisäsi papiston vihaa tätä kohtaan, kansa ei tästä faraosta ja hänen jumalastaan erityisemmin piitannut, eihän Atonia voinut edes suoraan palvoa ( papiston avustuksella) .
Myöhemmin tässä mainittujen faraoiden nimet sekä Tutankhamonin edeltäjän Smenkaran että tämän seuraajan Ayin nimet pyrittiin poistamaan kauttaaltaan farao Horemhebtitin toimesta joka palautti valtakuntaan jälleen entiset jumalat Aton yhtenä.muiden joukossa. 1300-luvun lopussa 18-dynastia päättyi ja alkoi 19-dynastian aika jona aikana hallitsivat mm. mahtava Ramses II:n.

Säveltäjä K. Ry...n on suomentanut Ekhnatonin Atonille omistetun ns. Auringonhymnin:

Ylistys sinulle Re-Harakhte, joka nouset itäisellä taivaanrannalla,
sinulle joka olet Aton, ikuinen ja kuolematon, elävä Aton, kaikkien juhlima!
Auringonkehä, taivas, maa, temppeli, kaikki taivaanrannasta taivaanrantaan
on Aton.

Ylä- ja Ala-Egyptin kuningas (eläköön hän oikeamielisyydessä!), Ra’n poika
(eläköön hän oikeamielisyydessä!), molempien maiden ja kruunujen Herra
EKH-EN-ATON, suuri on hän elämänsä ajan! Ja hänen rakas kuninkaallinen
puolisonsa, molempien maitten herratar NEFER-NEFERU-ATON NEFERTITI,
hän eläköön terveenä ja nuorena ikuisesti!

Hän sanoo:
Kaunis olet kun nouset taivaanrannalla, sinä elävä Aton, elämän antaja!
Kun ilmestyt itäiselle taivaanrannalle, täytät koko maan kauneudellasi.
Kaunis ja suuri ja loistava olet korkeudessasi! Säteesi täyttävät koko
maanpiirin, jonka sinä olet luonut. Sinä olet Ra, joka annat kaiken kansan
rakkaan poikasi hallittavaksi. Vaikka olet korkealla, sinä kuvastut heidän kasvoillaan.

Kun laskeudut länteen, maan ylle laskeutuu pimeys kuin kuolema.
Kaikki nukkuvat peitteen suojassa, silmä ei toisen silmää näe.
Jos varas vie tavarat päitten alta, he eivät sitä huomaa.
Leijonat lähtevät luolistaan, maassa matelevat käyvät puremaan.
Tulisijat ovat sammuneet, maa vaikenee. Sen luoja lepää näkyväisen takana.

Aamulla nouset, Aton, ja teet päivän. Sinä karkoitat pimeyden.
Molemmat Maat juhlivat säteitäsi, kaikki heräävät ja nousevat jaloilleen.
Kaikki peseytyvät ja saavat puhtaat vaatteet. Kaikki kohottavat kätensä
sinua ylistääkseen. Kaikki ryhtyvät töihinsä. Kaikkinainen karja käy laitumelle,
pensaat ja kasvit kukoistavat, linnut lentävät pesistään, niiden höyhenpuku
ylistää sinun Kaa’tasi, Aton. Kaikki maassa kulkeva ja lentävä herää eloon
sinun loistossasi.

Venheet soutavat ylävirtaan, toiset takaisin. Kaikki tiet ovat kuljettavissa
kun sinä ne valaiset. Kalat joessa hyppelevät kasvojesi alla.
Säteesi tunkeutuvat Suureen Vihreään Mereen.

Sinä luot sikiön vaimojen kohtuun, siemenen miehiin. Pojalle äitinsä kohdussa
annat elämän. Sinä rauhoitat hänen itkunsa, sinä hoidat häntä äitinsä sisällä.
Sinä annat kaikille luoduillesi hengen heidän elääkseen. Ja kun aika tulee
lähteä äidin ruumiista, syntymän aika, sinä avaat hänen suunsa ja täytät
hänen tarpeensa. Linnunpoika piipittää munassa - sinä annoit hänelle hengen.
Sinä vahvistit sitä, se rikkoo kuoren ja nousee jaloilleen piipittämään.

Kuinka monet ovatkaan sinun luomistyösi, meiltä salatut! Oi Ainoa Jumala,
kukaan ei ole kaltaisesi. Sinä loit maan tahtosi mukaan, kun olit yksin.
Sinä loit miehen ja naisen, karjan ja pedot, kaiken mikä on maan päällä,
kaiken jaloilla kulkevan, ja kaiken taivaalla lentävän, Syyrian ja Nuubian erämaat
ja Egyptin maan. Sinä asetit jokaisen ihmisen omalle paikalleen.
Sinä kasvatat jokaiselle hänen osansa ravinnosta, lasket hänen elinikänsä.
Kaikilla on oma kielensä ja luonteensa ja ihonsa väri, kussakin maassa erilainen.

Sinä loit maan alisessa virran, Niilin, ja annoit sen elättää kuolevaiset alamaisesi,
sillä sinä loit heidät itseäsi varten, sinä kaikkien Herra, elättäjä.
Oi sinä päivän auringonkehrä, kaikkien maiden Herra, sinä majesteetti, Aton!
Sinä loit taivaassa Niilin, jotta se virtaisi alas meille, jotta sen aallot löisivät vuorten kylkeen kuten Suuri Vihreä Meri, jotta se kastelisi kylien pellot.

Siunatut ovat sinun työsi, oi ikuisuuden Herra! Sinä olet taivaallinen Niili,
joka virtaa kaikkien maiden ihmisten ja eläinten iloksi. Maan alta tulee Niili Egyptiin. Sinun säteesi ravitsee kaiken maan, se elää sinun kunniaksesi.
Sinä loit vuodenajat, jotka vahvistavat työtäsi. Talven loit jotta luotusi lepäisivät, kesän jotta he sinusta nauttisivat. Sinä loit korkean taivaan,
jonne voit nousta katsomaan luomistyötäsi. Sinä Ainoa, Kohoava, Elävä Aton,
sinä nouset, loistat, lasket, palaat takaisin. Sinusta on lähtöisin kaikki, kaupungit, kylät, pellot, tiet ja joet. Kaikkien silmät kohoavat puoleesi, sinä Keskipäivän Aton.

… Sinä olet sydämessäni. Ei kukaan tunne sinua niinkuin poikasi,
Nefer-kheperu-Ra wa-en-Ra. Sinä opetit voimallasi hänet ymmärtämään tekosi.
Kädelläsi loit maan ja ihmiset. Kun nouset, he elävät. Kun lasket, he kuolevat.
Sinä olet elämä ja elämän mitta. Kaikki katsovat kauneuttasi, auringonlaskuun asti.
Silloin he jättävät työnsä, kunnes nouset jälleen.

Sinä loit maan, ja kasvatit sen kukoistamaan poikaasi varten, sinusta syntynyttä.
Hän on Ylä- ja Ala-Egyptin kuningas (Eläköön hän oikeamielisyydessä!),
kummankin maan herra, EKH-EN-ATON, suuri koko elinaikansa. Ja hänen suuri kuninkaallinen puolisonsa, rakastettunsa, molempien maiden herratar NEFER-NEFERU-ATON NEFERTITI, eläköön hän ikuisesti.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Pro et contra kirjoitti:18 -dynastian aika on kiintoisa, tuona aikana n.1300 -luvulla eaa. vahvistui Aton-jumalan asema farao Amenhotep III:n julistautuessa jo eläessään jumalaksi kun tavanomaisesti farao julistettiin vasta kuoleman jälkeen jumalaksi, Aton oli isä-jumala ja käsittäisin faraon olevan tämän maanpäällinen ilmentymä, ellen väärässä ole?
Amenhotep III tosin aloitti uskonnon muutoksen, mutta vasta hänen poikansa Amenhotep IV, joka muutti nimensä Akhenateniksi (Ekhnaton), sai varsinaisen mullistuksen aikaan. Egyptin uskonnossa monoteismi ei sinänsä ollut tuntematon. Se ilmeni näkymättömässä netjerissä jo vanhan valtakunnan ajoilta ja jolta muut jumalat ammensivat voimansa. Monoteismi eli sulassa sovussa polyteismin kanssa. Uutta oli se, että Akhenaten antoi tälle näkyvän hahmon, auringonkehrän ja pyrki syrjäyttämään kaikki muut jumalat. Seurauksena oli valtava kaaos koko Egyptissä, sillä kansa ei voinut hyväksyä uutta käännettä ja kaikkein vähiten sitä saattoi hyväksyä Amonin papisto Thebessä, ei vähiten syystä, että Karnakin temppelin tulot alkoivat hiipua.
Amenhotep III:n vanhin poika kuoli ja tämä otti rinnakkaishallitsajaksi nuoremman poikansa joka sittemmin tunnetaan farao TutAnkhAmon:in isänä AkhEnAton nimellä.
Nämä Amarna-kauden faraot olivat:
Akhenaten (Amenhotep IV) 1352–1336 eaa. ja Smenkara 1338–1336 eaa. Tutankhamen, joka muutti nimensä Tutankhamoniksi 1336–1327 eaa. ja palautti vanhan uskonnon. Nuorena kuollutta Tuthankamonia seurasi faraona Ay (Eje) 1327–1323 eaa.
Lähde, Wikipedia.

Ayn jälkeen tuli Horemheb (1323–1295 eaa.) ja palautti maahan järjestyksen sekä poistatti Amanra-kauden faraoiden nimet ja muiston niin tehokkaasti, että käsitys tuosta kaudesta on edelleen osittain hämärän peitossa. Tämä Amarna-kausi on sikäli merkityksellinen, että Mooseksen otaksutaan tuolloin omaksuneen monoteismin. Jos näin on, on tällä ollut valtava vaikutus länsimaiseen uskonnolliseen kulttuuriin ja on yhä edelleen.

Jos ajatellaan Lähi-Itää, 1400- ja 1300-luvut eaa. ovat merkitykselliset syystä, että sumerin kieli vaihtui akkadiin, josta kehittyi koko hedelmällisen puolikuun virallinen kauppa- ja kulttuurikieli aina Persiasta Egyptiin asti, sumerin jäädessä uskonnon kieleksi ja hiipuessa. Manner-Kreikkaa akkadin kieli ei tavoittanut. Todettakoon muinais-akkadia puhutun jo 1000 vuotta aiemmin.
Ariadna
Viestit: 2177
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Ariadna »

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Tämä Amarna-kausi on sikäli merkityksellinen, että Mooseksen otaksutaan tuolloin omaksuneen monoteismin. Jos näin on, on tällä ollut valtava vaikutus länsimaiseen uskonnolliseen kulttuuriin ja on yhä edelleen
Tai sitten unohdetaan Aabraham joka oli kaiketi jo monoteisti.

Tähän Egyptin lyhyen monoteismikauden rinnalle liittyy läheisesti profeetta Zaradhurstan (1200 eaa. tai jo aiemminkin ?) opetus kahdesta hallitsevasta voimasta, hyvyydestä, ilman jumalaan Ahura Mazdasta ja vastavoimasta pahuudesta Ahrimanista, ja vielä tarkennettuna niin uskonnollinen opetus liittyi kahteen periaatteeseen totuuteen ja valheeseen.

Nämä termit totuus ja valhe toistuvat Avestassa joka oli/on pyhä raamattu, arameaksi kirjoitettuna, siitä syystä, koska pyhää sanaa ei aiemmin saanut kirjoittaa, se oli demonistista, sillä uskottiin, että ainoastaan pakanat tarvitsivat kirjoituksia.

Oikeat totuudessa vaeltavat opettajat osasivat kaikki ne lukemattomat hymnit ulkomuistista.

Avestan kirjoitusten erittäin laajan kokoelman tiedetään kootun noin 600 eaa. ja vain vieraalla kielellä arameaksi eikä silloisella omalla puhutulla muinaispersialla. Nämä aramealaiset kirjoitukset kuitenkin tuhottiin ja siitä voidaan kiitää tai syyttää Aleksanteri Suurta.

Nyt varmaan herää kysymys tuosta mainitsemastani ajoituksesta, sillä kun tietoa löytyy monenlaista eikä kukaan oikeastaan tiedä milloin monoteismin perustaja profeetta Zaradhusrta eli, siihen ajoitukseen saadaan kuitenkin viitteitä kielelliseltä pohjalta.

Tiedetään näiden kielellisesti indoeurooppalaisten paimentolaisheimojen aluksi asuneen Baktrian (nyk Afganistan) ja Araksjoen ( Azerbaidnistan) välisellä alueella josta heimot karjan lisääntyessä ja laidunmaiden käydessä ahtaiksi siirtyivät eripuolille maata länteen, etelään ja itään.

Näistä heimoista kiinnostavimmat ovat ne jotka siirtyivät Intian, Meedian ja Persian alueille.

Ajoitusta auttaa mm. Intian uskonnon vanhin osa Rigveda ja sen hymmnit 2-5 jotka ovat kielellisesti vastaavia Zarathurstan Avestan gathojen kanssa ja joita pystytään ajoittamaan 1200 eaa.

(Rigvedaa lukiessani yllätytyin, kun Mitrha mainitaan jo heti 1,32, tämähän on tullut minulle tutuksi vasta roomalaisten sotilaiden myötä
Nyt tiedän jo senkin, että Mitrha mainitaan myös Avestassa arkkienkelina tai vain enkelinä.)

Ja sitten ne yhtäläisyydet Vt:ttiin, niitähän löytyy useita, mm. heimot olivat paimentolaisia, uhrituli, eritoten eräs piirre erottuu selvästi, jumalasta ei tehty kuvaa, kuten silloinen maailma kuvasi omiansa.

Mazdalaisuudessa pyhää oli vain tuli jota vaalittiin, se puhdisti epäpuhtaan, ja sen avulla uhrit välitettiin jumalalle.

Ketjun otsikkoon liittyen, Mikä se jumalan nimi olikaan niin mazdalaisuudessa jumalalla ei ollut nimeä, Ahura tarkoittaa jumalaa tai Herraa ja Mazda Viisasta.

Tunnetuimmat mazdalaisuuden edustajat olivat Raamatussakin mainityt Kyyros Suuri ja Dareios I.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Ariadna kirjoitti:Tai sitten unohdetaan Aabraham joka oli kaiketi jo monoteisti.
Tämä olisi yllättävää, ainakin minulle. Aabrahamin sanotaan olleen Kaldean Urista. Paikka sisältyi Sumeriin ja sittemmin Muinais-Babyloniaan, joka omaksui uskontonsa sumereilta. Tämä uskonto oli polyteistinen, mikäli olen oikein ymmärtänyt.
Tähän Egyptin lyhyen monoteismikauden rinnalle liittyy läheisesti profeetta Zaradhurstan (1200 eaa. tai jo aiemminkin ?) opetus kahdesta hallitsevasta voimasta, hyvyydestä, ilman jumalaan Ahura Mazdasta ja vastavoimasta pahuudesta Ahrimanista, ja vielä tarkennettuna niin uskonnollinen opetus liittyi kahteen periaatteeseen totuuteen ja valheeseen.
Arhimina, myös Angra Mainjuna tunnettu, muodosti pahan poolin. Juuri Zarathustralaisuudesta selittyy juutalaisuuden dualismi ja Saatanan saapuminen kuvioihin, mitä joskus on täällä ihmetelty, koska raja on niin selvä ennen eksiiliä ja sen jälkeen. Persialaisilta juutalainen uskonto lainasi omaansa paljon. Juutalaisuuden välityksellä myös kristinusko ja manikealaisuus saivat zarathustralaisuudesta vaikutteita. Uskonnoillakin on tapana kehittyä.
...siihen ajoitukseen saadaan kuitenkin viitteitä kielelliseltä pohjalta.

Näin ainakin Hämeen-Anttila väittää ja otaksun hänen tietävän, mistä puhuu. Mutta toki paljon jää vielä otaksumien varaan ja iso osa tärkeistä kielellisistä seikoista odottaa edelleen ratkaisuaan, esim. Faistoksen kiekko. Vaan väliäkö tällä. Käytetään sitä ajoitusta, mikä on saatavilla ja mikä niistä on todennäköisintä.
(Rigvedaa lukiessani yllätytyin, kun Mitrha mainitaan jo heti 1,32, tämähän on tullut minulle tutuksi vasta roomalaisten sotilaiden myötä
Nyt tiedän jo senkin, että Mitrha mainitaan myös Avestassa arkkienkelina tai vain enkelinä.)
Uutta tämä on minullekin, sillä en ole lukenut Rigvedaa. En liioin Avestaa, mutta näköjään joka päivä oppii jotain uutta ja se tuntuu mukavalta.

Lukiessani aiheeseen liittyvää kirjallisuutta huomaa, miten suuri merkitys kansojen kohtaamisella jo muinaisuudessa on ollut ja tätä on edistänyt merkittävällä tavalla kirjoitustaito. Uskonnon käsitteitä ei voida ymmärtää ilman intensiivistä vuorovaikutusta. Jumalien nimet ovat muuttuneet, mutta ominaisuudet ovat säilyneet. Lisäksi ne ovat saaneet uusia piirteitä. Myöskään käsite universaalista jumalasta ei ole Raamatun tai juutalaisuuden idea, kuten on tullut osoitettua.

Pitäisiköhän tässä vaiheessa, kun helleenien Adoniskin osoittautuu nimensä perusteella pelkäksi herraksi (hepr. adon), aloittaa pohtiminen Assyriasta, sitten juutalaisuuden ja kristinuskon jumalan nimestä ja se alkuperästä ja palata tämän jälkeen joko takaisin Persiaan ta vaihtaa mannerta Kreikan puolelle ja sieltä Roomaan. Kelttien ja germaanien kuten suomalaisten jumalat, nekin ovat käsittelemättä.
Ariadna
Viestit: 2177
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Ariadna »

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Tämä olisi yllättävää, ainakin minulle. Aabrahamin sanotaan olleen Kaldean Urista. Paikka sisältyi Sumeriin ja sittemmin Muinais-Babyloniaan, joka omaksui uskontonsa sumereilta. Tämä uskonto oli polyteistinen, mikäli olen oikein ymmärtänyt.
Noin se menee jos pitää kiinni vanhasta ajoituksesta ja näkemyksestä.

Oman tämän hetkisen ymmärrykseni mukaan uskon muinaishebrean tuntijan ja juutalaisen arkeologin Israel Finkelsteinin ajoitukseen johon sopii ja mahtuu tuo Arbahamin monoteismi jos hän nyt oli todellinen historiallinen henkilö. i.Moos. kirja on hänen mukaansa Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeisen ajan kirjallisuutta ja juutalaisuuden oma historia alkaa 600 eaa. ,sitä ennen se oli kanaanilaisten heimojen yhteistä historiaa.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Israel_Finkelstein

Eyptistä tulleet lainauksetkin mahtuvat hyvin tähän kuvaan kun niitä käyttivät muutkin uskonnot kuin juutalaisuus. Akhenatonilla oli ollut palatsi myös Palestiinassa ja siellä esim. tuo hänen kirjoittamansa hymni ja muut siltä ajalta tulleet lainat olivat jo paikallisten tiedossa.

Ja kun vielä tiedetään miten tutkimusten mukaan ihmisillä on ollut (on) valtava muisti jolloin tarinat pystyivät säilymään muuttumattomina.

Juutalaisuudessa on myös Baalin palvonnasta tunnettuja lainoja joiden alkuperä on paljastunut Ugaritista löytyneiden kirjoitusten myötä, nekin tuolta 1300-1200 eaa.
Arhimina, myös Angra Mainjuna tunnettu, muodosti pahan poolin. Juuri Zarathustralaisuudesta selittyy juutalaisuuden dualismi ja Saatanan saapuminen kuvioihin, mitä joskus on täällä ihmetelty, koska raja on niin selvä ennen eksiiliä ja sen jälkeen. Persialaisilta juutalainen uskonto lainasi omaansa paljon. Juutalaisuuden välityksellä myös kristinusko ja manikealaisuus saivat zarathustralaisuudesta vaikutteita. Uskonnoillakin on tapana kehittyä.
Myös itse zarathurstalaisuus muotoutui ajansaatossa moneksi eri lahkoksi..
Näin ainakin Hämeen-Anttila väittää ja otaksun hänen tietävän, mistä puhuu. Mutta toki paljon jää vielä otaksumien varaan ja iso osa tärkeistä kielellisistä seikoista odottaa edelleen ratkaisuaan, esim. Faistoksen kiekko. Vaan väliäkö tällä. Käytetään sitä ajoitusta, mikä on saatavilla ja mikä niistä on todennäköisintä.
Hämeen-Anttilan Mare nostrum kuuluu kaikkien "pakko lukea" kirjojen joukkoon.
Lukiessani aiheeseen liittyvää kirjallisuutta huomaa, miten suuri merkitys kansojen kohtaamisella jo muinaisuudessa on ollut ja tätä on edistänyt merkittävällä tavalla kirjoitustaito. Uskonnon käsitteitä ei voida ymmärtää ilman intensiivistä vuorovaikutusta. Jumalien nimet ovat muuttuneet, mutta ominaisuudet ovat säilyneet. Lisäksi ne ovat saaneet uusia piirteitä. Myöskään käsite universaalista jumalasta ei ole Raamatun tai juutalaisuuden idea, kuten on tullut osoitettua.
Minä luulen silloisten suurten sotien olleen tienraavajina uusille uskomuksille, kun samalla niiden seurauksina syntyi muuttoliikkeitä jolloin oma identiteetti oli kadotettu ja uusia vaikutteita otettiin helposti vastaan.
Pitäisiköhän tässä vaiheessa, kun helleenien Adoniskin osoittautuu nimensä perusteella pelkäksi herraksi (hepr. adon), aloittaa pohtiminen Assyriasta, sitten juutalaisuuden ja kristinuskon jumalan nimestä ja se alkuperästä ja palata tämän jälkeen joko takaisin Persiaan ta vaihtaa mannerta Kreikan puolelle ja sieltä Roomaan. Kelttien ja germaanien kuten suomalaisten jumalat, nekin ovat käsittelemättä.
Adonis ei ollut helleeni vaan syyrialais-foinikilainen hedelmällisyyden jumala, joka oli liian kaunis jätettäväksi sille alueelle.
Afrodite rakkauden jumalatar omi hänet rakastajakseen, josta seurasi hirveä Afroditen puolison Areen mustasukkaisuus joka johti Adoniksen kuolemaan, kaikesta huolimatta hänkin sai nauttia vuosittaisesta ylösnousemuksesta, hedelmällisyyden jumala kun oli.
aloittaa pohtiminen Assyriasta, sitten juutalaisuuden ja kristinuskon jumalan nimestä ja se alkuperästä ja palata tämän jälkeen joko takaisin Persiaan ta vaihtaa mannerta Kreikan puolelle ja sieltä Roomaan.
Siinä sitä hommaa riittäisi tulevaksi talveksi, nautitaan nyt ensin kesästä jos se vielä tulee.
Kelttien ja germaanien kuten suomalaisten jumalat, nekin ovat käsittelemättä
Juu, Kun Väinämöinenkin lupasi palata. Mutta missähän muodossa?

Tästä näiden muiden uskontojen miettimisistä jää mieleen se, että sonni/nauta näyttää olleen näissä uskonnoissa aina jossain muodossa mukana.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Ariadna kirjoitti:Oman tämän hetkisen ymmärrykseni mukaan uskon muinaishebrean tuntijan ja juutalaisen arkeologin Israel Finkelsteinin ajoitukseen johon sopii ja mahtuu tuo Arbahamin monoteismi jos hän nyt oli todellinen historiallinen henkilö.
Moni olisi yllättynyt jos toi olisi todellista historiaa kun Mooses ja erämaavaellus on torpattu monen muun mukana.
i.Moos. kirja on hänen mukaansa Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeisen ajan kirjallisuutta ja juutalaisuuden oma historia alkaa 600 eaa. ,sitä ennen se oli kanaanilaisten heimojen yhteistä historiaa.
Tämän kun käsittää on jo pitkällä, Jahve ei ole sama kuin lättymaan kasaaja.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Ariadna kirjoitti:Noin se menee jos pitää kiinni vanhasta ajoituksesta ja näkemyksestä.
No, minä pidän toistaiseksi.
Oman tämän hetkisen ymmärrykseni mukaan uskon muinaishebrean tuntijan ja juutalaisen arkeologin Israel Finkelsteinin ajoitukseen johon sopii ja mahtuu tuo Arbahamin monoteismi jos hän nyt oli todellinen historiallinen henkilö. i.Moos. kirja on hänen mukaansa Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeisen ajan kirjallisuutta ja juutalaisuuden oma historia alkaa 600 eaa. ,sitä ennen se oli kanaanilaisten heimojen yhteistä historiaa.
Näkemys on minulle uusi ja ruotsin kieltä huonosti osaavana myönnän ymmärtämättömyyteni. Tämän sijaan mielelläni yhdyn näkemykseensä Mooseksen kirjojen kirjoittamisesta ja juutalaisuuden varsinaisesta historian alkamisesta, joskin voisin siirtää aikarajaa noin 100-200 vuotta myöhemmäs. Tämä ei tässä yhteydessä ole kovin oleellista. Beduiinimaisessa elämässä on varsin mahdotonta synnyttää varsinaista historiaa, saati kirjallisia dokumentteja, mutta siirryttäessä kaupunkimaiseen asutukseen tämä on mahdollista.
Eyptistä tulleet lainauksetkin mahtuvat hyvin tähän kuvaan kun niitä käyttivät muutkin uskonnot kuin juutalaisuus. Akhenatonilla oli ollut palatsi myös Palestiinassa ja siellä esim. tuo hänen kirjoittamansa hymni ja muut siltä ajalta tulleet lainat olivat jo paikallisten tiedossa.
Näin on. Lisäksi kaikki psalmilainaukset eivät ole olleet Egyptistä, vaan myös Mesopotamiaan kuuluvalta alueelta ja muualtakin, mutta tämä ei sinänsä liity jumaluuksiin, vaan orientaaliseen viisaukirjallisuuteen.
Ja kun vielä tiedetään miten tutkimusten mukaan ihmisillä on ollut (on) valtava muisti jolloin tarinat pystyivät säilymään muuttumattomina.
Ihmisten valtavasta muistista voi olla montaa mieltä. Yleensä se tapaa muuntumaan, kuten on jo osoitettu. Mielestäni tarinat eivät pysyneet tyystin muuttumattomina, vaan muuntuivat senkään estämättä, että aivan suorasanaista lainaa löytyy. Verrataan nyt vaikka sumerilaista itsenäistä vedenpaisumuskertomusta myöhempään Gilgamesh-epokseen ja tätä myöhempiin Nooa-kertomuksiin Raamatussa.
Juutalaisuudessa on myös Baalin palvonnasta tunnettuja lainoja joiden alkuperä on paljastunut Ugaritista löytyneiden kirjoitusten myötä, nekin tuolta 1300-1200 eaa.
Myös tämä pitää paikkansa. Niitä on vain Tanakissa suodatettu juutalaisuuden läpi, mikä pitää yhtä Tanakin myöhäsyntyisyyden kanssa kirjallisena, tokihan suusanallisia kertomuksia ennen eksiiliä on ollut olemassa ja varmaan joitakin tekstejä myös. Ne vain eivät ole säilyneet. Ugarit oli tähän huomattavana kauppakeskuksena erityisen sovelias.
Myös itse zarathurstalaisuus muotoutui ajansaatossa moneksi eri lahkoksi.
Jo tokkiinsa, mikäpä uskonnollinen suuntaus ei olisi omia satelliittejaan saanut, jopa Islam.
Hämeen-Anttilan Mare nostrum kuuluu kaikkien "pakko lukea" kirjojen joukkoon.
Olen täysin samaa mieltä. Ellei tätä teosta ole lukenut, se saattaa kuvastaa peräti sivistyksen puutetta tai siihen kiinnostamattomuutta, ainakin tultuaan tietoiseksi moisen opuksen olemassaolosta.
Minä luulen silloisten suurten sotien olleen tienraavajina uusille uskomuksille, kun samalla niiden seurauksina syntyi muuttoliikkeitä jolloin oma identiteetti oli kadotettu ja uusia vaikutteita otettiin helposti vastaan.
Mielelläni olen samaa mieltä. Ilman eksiiliiä ja Persian suurvaltaa ei Saatanaakaan olisi nykymuodossaan, ei liioin viimeistä tuomniota jumalan edessä. Vaikka vaikutteita näyttäisi olevan muualtakin, epäilemättä juuri zarathustralaisuudessa, joka oli Persian uskonta (ja voi hyvin edelleen mazdalaisuutena Iranin nuorison keskuudessa varsinkin, mutta kovin parhaista ajoistaan supistuneena.). Oikeastaan tämän uskonnon suvaitsevuuden piikkiin voidaan laittaa, että israelilaiset yleensäkään saivat palata omaan maahansa ja säilyttää uskontonsa.
Adonis ei ollut helleeni vaan syyrialais-foinikilainen hedelmällisyyden jumala, joka oli liian kaunis jätettäväksi sille alueelle.
Afrodite rakkauden jumalatar omi hänet rakastajakseen, josta seurasi hirveä Afroditen puolison Areen mustasukkaisuus joka johti Adoniksen kuolemaan, kaikesta huolimatta hänkin sai nauttia vuosittaisesta ylösnousemuksesta, hedelmällisyyden jumala kun oli.
Areksen vika, mitäs meni villisiaksi tekeytymään.
Juu, Kun Väinämöinenkin lupasi palata. Mutta missähän muodossa?
Toivottavasti ei sentään Paavo Väyrysenä.
Tästä näiden muiden uskontojen miettimisistä jää mieleen se, että sonni/nauta näyttää olleen näissä uskonnoissa aina jossain muodossa mukana.
Aivan, voimaa ja mahtia yhtä kaikki, joten uhrieläimetkin Raamattuun on lainattu ja jollei vallan sonnia aina saatu, pelkkä vasikka riitti. Tästä minulla olisi myyttistä tarinaa Siinailta kerrottavana, mutta olkoon. Johtuikin mieleen tuo kuun jumalan (Sin) palvonta, joka levisi laajalle ja kukaties häneltä myös Siinai on saanut nimensä. Näin ainakin erään kuulemani ja lukemani tarinan mukaan (Siinain luostarin englanninkielinen opasvihko, missähän lienee, jossain kätköissäni kuitenkin).

Jahve, Jehova on myöhäisempiä jumalan nimiä ja esiintyy ensimmäistä kertaa vasta Raamatussa Ex. 3:14, mutta tätä ennen, juutalaisen polyteismin aikaan oli jo Eloah-Elohim, missä jälkimmäinen on edellisen monikkomuoto kuvaten suuruutta ja mahtavuutta. Taustalla lienevät sumerilaiset Enki (viisaus, vesi) ja Enlil ("herra ilma", taivas, myös mahtava vuori), mistä Babylonian Ea (veden, käsityötaidon, älyn ja luomisen jumala). Koetan etsiä yhteyttä tähän Eloah-Elohin-jumaluuteen juuri pohjoista reittiä, mutta en juuri nyt jaksa. Joka tapauksessa sen on oltava lainaa ja nimen muunnos. Näin otaksun.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Maken kommentti Ariadnalle, koskien Mooses versus Abraham on oikeutettu. Kukapa tietää asioiden todellisen laidan. Mitään todisteita Abramista kuten Mooseksesta ei Raamatun ulkopuolelta liene. Abram saattoi olla yhden jumalan palvelija, koska noihin aikoihin (ajat hyvin väljästi käsitettyinä) jokaisella kaupungilla oli oma nimetty jumalansa Mesopotamiassa ja näin myös Urin kaupungissa.

Urin jumala oli kuun jumala Nanna, jolle "baabelintorni", zikkurat, rakennettiin. Nanna tunnettiin sittemmin nimellä Sin, johon olen viitannut aiemmin. Tällaista jumalaa saattoi Abram paimentolaisena palvoa. Näet Sin oli merkittävä jumala, jota palvottiin laajalti ja Raamatun mukaan Abram oli lähtöisin juuri tuolta alueelta.

Lainaan Wikipedian artikkelia Sin jumalasta:
Sin (akkadialainen nimi: Sîn, Suen, sumeri: Nanna, valaisija) oli sumerilaisessa ja mesopotamialaisessa mytologiassa esiintynyt kuun jumala. Häntä palvottiin Babyloniassa, Assyriassa, Harranissa ja Sumerissa. Hän oli Enlilin ja Ninlilin poika. Hänen vaimonsa oli Ningal, ja heidän lapsiaan olivat Utu ja Inanna (eli Ištar).
Nannan pääpyhättöä Urissa oli nimeltään E-giš-šir-gal ("suuren valon talo"). Sinin pyhättö sijaitsi Harranissa ja oli nimeltään E-khul-khul ("ilojen talo"). Myöhemmin alun perin erillisiset jumaluudet Nanna ja Sin alkoivat viittata samaan jumalaan, vain eri nimillä. Sin on yleensä kuvattu vanhana parrakkaana miehenä joka kantaa sirppiä ja ratsastaa siivekkäällä härällä.


Jumalaa paitsi tämä täsmää suuresti Raamatun kertomukseen Abramista ja jälkeläisistään. Lisäksi tuolloin olla jumalaton, on täysin mahdotonta. Tietenkään ei ole poissuljettua, etteikö Raamatun kertomus Abramista olisi myöhempää lainaa tai suorastaan tarua. Eivät ihmiset ole kuitenkaan eläneet missään "säkissä", mikä säkki on sekin suomeen mutkien kautta juurtunut lainasana akkadin sanasta shqqu, karkea vuohenkarvoista kudottu kangas, mihin antiikin aikana käärittiin tuontitavaroita.
Pro et contra
Viestit: 1634
Liittynyt: 04.08.2014 19:37

Re: Mikä se jumalan nimi olikaan?

Viesti Kirjoittaja Pro et contra »

Mooseksen* historiallisuudesta kertoo tämän nimi joka muistuttaa egyptiläistä nimeä Thutmosis sen loppuosasta ( Thoth-jumalasta syntynyt ) ,

*Nimi Mooses (hepreaksi Mo e), joka on egyptiä ja merkitsee 'lapsi', muistuttaa heprean sanaa
ma a 'nostaa vedestä'.
2Mos.2:10

Voidaanko Moosesta nimittää "vedestä syntyneeksi" faraon tyttären aivoituksissa jäänee arvailun varaan sillä nimen antamiseen liittyi muinoin paljon merkityksiä.
Vastaa Viestiin