Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Vertaistuelle pyhitetty osio.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Vertaistuki-alueen tarkoitus on tarjota mahdollisuus vertaistuelle, sanomisen, kuuntelemisen ja parhaimmillaan ymmärtämisen muodossa. Alueella voit avautua jehovantodistajuuden aiheuttamista haasteista ja saada tukea tilanteeseesi.

Vertaistuki-alueella ei suvaita minkään sortin väittelyitä, tinkaamisia, eikä opillisia debatteja. Niitä varten on omat, kyseiseen tarkoitukseen paremmin sopivat alueensa.

Vertaistuen eräs määritelmä.
SonOfJesus
Viestit: 744
Liittynyt: 15.05.2007 12:39

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja SonOfJesus » 25.01.2018 23:14

Weathertop kirjoitti:Ensi kuussa pukkaa todennäköisesti elämäni ensimmäistä sairaalajaksoa mielenterveyssyistä. Diagnooseina erittäin vaikea masennus ja erittäin vaikea ahdistus, jotka tällä hetkellä vain pahenevat hoidosta huolimatta. Koen olevani psykofyysisesti lopussa, ja ajattelen kuolemaa koko hereilläoloajan.

Koska minulla ei ole asiasta kokemusta, kysyn niiltä, joilla mahdollisesti on sitä viime vuosilta: pääseekö sairaalassa puhumaan ongelmien alkusyystä eli uskonnollisista traumoista kenenkään kanssa? Vai onko homma pelkkää lääkityksen testaamista ja ylityöllistettyä henkilökuntaa, joka ei muutenkaan halua kommentoida mitään uskontoihin liittyvää?
Minä olin vuonna 2011 tammikuusta hoidossa noin kuukauden. Minä silloin hoin itselleni "tapa ittes, tapa ittes" noin neljä kertaa minuutissa. Se oli syy hoitoon hakeutumiseeni.

Siellä on mahdollisuus puhua psykiatrin kanssa sekä omahoitajan kanssa, koka on mielenterveyden erikoissairaanhoitaja. Monet heistä ovat miehiä. Heidän kyvykkyytensä on tietysti vaihteleva. Itse olen tyytyväinen hoitojaksoon, joka jatkui avohoitona useamman vuoden. Suosittelen. Aikaa heillä oli.

Heillä on oma käsityksensä siitä, mikä sinua vaivaa. Se voi ottaa päähän, mutta kannattaa mukautua.

Avohoidossa opin hallitsemaan ajatteluani. Se on helpottanut. Sairaala on kait aina melko lääkekeskeinen. Minulla lääkkeet toimi, vaikken olisi uskonut. Nykyisin en enää käytä lääkkeitä ja viimeinen lääkärin tapaaminen on kohta.

Edit: Aika korjattu ei kuusi vuotta sitten.
Viimeksi muokannut SonOfJesus, 26.01.2018 00:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
SonOfJesus
Laki ja Seura toimivat kasvattajina: kaikki mikä ei tapa, kasvattaa.

J Hepatiitti
Viestit: 506
Liittynyt: 12.01.2018 02:03

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja J Hepatiitti » 25.01.2018 23:39

Olisipa tietoa. Omalla kohdalla tosiaan aika lailla saanut opettaa näitä asioita henkilökunnalle, mutta ei sitä sivuuttettu ole. Jos lataamokeikka tulee, niin suosittelisin paikanpäällä ihan suoraan kysymään olisiko ketään, jolla asiaan kuuluvaa kokemusta tai ainakin avoin suhtautuminen. Osastolla olosta kokemusta ei ole kertynyt.

Rankalle kuulostaa. Voimia Weathertopille.

EDIT:lisäys
"I used to be a good person. I think there's something seriously wrong with me." -Veikko Leinonen

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1490
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 29.01.2018 14:21

Sairaalajakso vaihtuikin vapaamuotoisempaan oleskelujaksoon hoito- ja kuntoutumisyksikössä. No, katsotaan nyt sitten, olisiko tuosta jotain apua. Paikan lääkärin ainakin tiedän etukäteen asialliseksi.

Jos tuon rupeaman aikana saisi vaikka luettua vielä lukematta olevia luopioklassikoita. Pentonin Jehovah's Witnesses and the Third Reich on tällä hetkellä työn alla.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Minävaan
Viestit: 1
Liittynyt: 01.02.2018 10:37

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Minävaan » 01.02.2018 10:45

Jännä homma, on kulunut 10 vuotta kun hiivuttiin pois vaimon kanssa järjestöstä ja vieläkin mielessä että harmittaa valtavasti kun huomasi ettei järjestö ollutkaan sellainen kuin kuvittelimme, järjestön sisällä olevat ystävyyssuhteet eivät olleetkaan aitoja, kaikki ulkopuolelta katsottuna loisti silmissä kunnes kuului itse järjestöön, saimme huomata kuinka riitaisa seurakunta oli sisältäpäin katsottuna, olimme mukana vain 2 vuotta.

Polyester
Viestit: 2969
Liittynyt: 11.05.2007 22:11

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Polyester » 02.02.2018 16:33

Minävaan kirjoitti:Jännä homma, on kulunut 10 vuotta kun hiivuttiin pois vaimon kanssa järjestöstä ja vieläkin mielessä että harmittaa valtavasti kun huomasi ettei järjestö ollutkaan sellainen kuin kuvittelimme, järjestön sisällä olevat ystävyyssuhteet eivät olleetkaan aitoja, kaikki ulkopuolelta katsottuna loisti silmissä kunnes kuului itse järjestöön, saimme huomata kuinka riitaisa seurakunta oli sisältäpäin katsottuna, olimme mukana vain 2 vuotta.
Kiiltokuva, nukkekoti ja teatteri kuvaavat menoa hyvin. Monet kaipaavat aitoa, syvällistä sisältöä elämäänsä ja etsivät sitä tuollaisista paikoista. Harmi, ettei sitä sieltä löydä.

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1490
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 02.02.2018 17:58

Polyester kirjoitti: Kiiltokuva, nukkekoti ja teatteri kuvaavat menoa hyvin. Monet kaipaavat aitoa, syvällistä sisältöä elämäänsä ja etsivät sitä tuollaisista paikoista. Harmi, ettei sitä sieltä löydä.
Uskonnoista etsitään usein mm. mystiikkaa ja hengellisyyttä. Oltiin niiden tarpeellisuudesta sitten mitä mieltä tahansa, Jehovan todistajista niitä löytyy yhtä paljon kuin esimerkiksi kommunismista. Sitä vaan saattaa päätyä indoktrinoiduksi ennen kuin tätä asiaa ehtii hoksata. Sitten eletään todellisuudessa, jossa koetaan, että jotain on pielessä, mutta syytä etsitään ennemmin omasta itsestä kuin maailmankatsomuksesta.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Sudenkorento

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Sudenkorento » 04.02.2018 17:58

:clap: Kun jäin totuudesta pois minulla hoidettiin vaikeaa masennusta 10v.Se oli hyvin traumaattista ja raskasta aikaa,Suruni on tyttäreni aktiivisesti mukana.Kun käyvät kylässä tosi ihanaa tietty.Mutta ahdistavaa....loppua odotellaan ja rauhan julistusta.Minä sanoin että uskon että Jumala kaikesta kaikista huolenpito,mistä tarvitaankin♥️huolen pitää .

Vastaa Viestiin