Iankaikkinen elämä?

Jehovan todistajien oppien lähempää tarkastelua

Valvoja: Moderaattorit

Pro et contra
Viestit: 1634
Liittynyt: 04.08.2014 19:37

Re: Iankaikkinen elämä?

Viesti Kirjoittaja Pro et contra »

Ariadna kirjoitti:
Veli-Hopea kirjoitti:Jos tuossa kuvaillaan iankaikkista elämää paratiisissa, miksi nuorin kuitenkin....kuolee?
Jt:n mukaisia ikinuoriakaan ei paratiisissa VT: mukaan näytä olevan kun selvästi sanotaan "ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää"
Kun vielä ajatellaan, että varsinaista ylösnousemusoppia ei Vanhasta testamentista suoranaisesti löydy, eikä siihen liitettyä ikuista elämää, niin tässä tapauksessa tulkintojen tulkintoja tehdään olemattomasta opinkappaleesta.

Tässä todistajien tulkinnallisessa opissa ikävin seuraus onkin kun seurakuntalaiset ohjataan uskomaan ja elämään tulevaa maallista elämää silmälläpitäen ja luopumaan monista omista elämään sisältyvistä haluista ja tavoitteista.
Kaiketi perinteisen kristinopin näkökulmasta katsoen Jesajan kuvaukset koskevat Kristuksen seurakunnan hengellistä tilaa: Jumalan valtakuntaa, sen siunauksia ja armovaltakunnan hengellistä paratiisia. Perspektiivi Jesajan profetian paratiisi kuvauksissa alkaa esikristillisestä Jeesuksen syntymää seuraavasta askeleesta Messiaanisen vaaltakunnan syntymiseen ja kristilliseen seurakuntajärjestyksen aikaan.
Jumalan valtakunta on ollut aina ja nyt siitä on tullut "hänen Kuninkaansa valtakunta" ( sanotaan jossakin Raamatussa ), Jesajan profetialla on tietysti myös maanpäällisiä vaikutuksia samaan tapaan kuin auringolla maan suhteen.

Mihin saakka ajanvirrassa sitten Valtakunta hallitsee taivaasta armovaltakuntana on nähtävissä Johanneksen Ilmestyksen profetiasta kun se ensin hallitsee "vihollistensa keskellä" kuten Psalmissa todetaan on kysymys johon vastatessaan Vartiotorniseura on muuttanut käsitystään niin itse Valtakunnan olemuksesta kuin sen syntyajankohdastakin joka onkin hieman yllättäen ajoitettu v.1914... iankaikkisuudessa ei kuitenkaan mitata aikaa samalla tavalla kuin maassa "kelloon katsoen" ja kuolemassakin aika menettää merkityksensä joten näinollen loogisesti ajatellen hengellisessä mielessä iankaikkisuus alkaa sillä hetkellä kun henki erkanee ruumiista, aika on abstrakti määritelmä ja siksi aikaa ja ajankohtia joudutaankin katsomaan maan perspektiivistä käsin mikä on johtanut moniin tulkintoihin.

Näin ymmärtäisin pääosin perinteisen kristillisen näkemyksen tulkitsevan näiltä osin Jesajan kuvaamaa paratiisia ja sen ikuista elämää.
Ariadna
Viestit: 2177
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Iankaikkinen elämä?

Viesti Kirjoittaja Ariadna »

Pro et contra kirjoitti: Perspektiivi Jesajan profetian paratiisi kuvauksissa alkaa esikristillisestä Jeesuksen syntymää seuraavasta askeleesta Messiaanisen valtakunnan syntymiseen ja kristilliseen seurakuntajärjestyksen aikaan.
Jumalan valtakunta on ollut aina ja nyt siitä on tullut "hänen Kuninkaansa valtakunta" ( sanotaan jossakin Raamatussa ), Jesajan profetialla on tietysti myös maanpäällisiä vaikutuksia samaan tapaan kuin auringolla maan suhteen.
Jumalan valtakunta tai oikeammin hänen Kuninkaansa valtakunta liittyy VT:n teemaan joka oli aina maanpäällinen ja koski vain Israelin kansaa, mutta miten siitä saadaan kristillinen teema ja odote onkin jo mutkallisempi asia?
( * Paavali huomauttaa puheessaan sanhedrinille olevansa lähtöisin fariseus joka uskoo ylösnousemukseen Apt 23:6-9 ).
Palaan tähän aikaisempaan viestiisi.

Farisealaisuuen ymmärtämiseksi ajassa on palattava vuoteen n.170 eKr. jolloin viimeinen sadokilainen ylipappi sai olla vallassa ja makkabilaiskapinan aikaan.

Josefuksen, Makkabilaiskirjeiden sekä qumranilaisten kirjoituksen mukaan tuolloin juutalaisuus jakautui saddukeuksiin, fariseuksiin sekä essealaisiin.

Essealaisten voidaan sanoa vaalineen ns."oikeaa juutalaista uskoa" heille Jerusalemin temppeli oli saastunut, siinä ei palvellut enää Mooseksen asettama sukulinja, samalla se osoittautui Jumalan hylkäämäksi.
Saddukeukset olivat kuitenkin uskossaan saman mielisiä-- joskin pettureita essealaisesta näkökulmasta katsoen----mutta katsoivat oman etunsa vuoksi alistua silloiseen valtaan.

Fariseuksista essealaiset käyttivät pilkkanimeä "liukkaiden seurakunta" koska he pyrkivät tekemään Lakia turhaksi tai lieventämään sitä omilla säädöksillään, vastakohtana Lain tulkitsijalle.

Tämä tieto, että fariseuksilla tiedetään olleen lähetystyötä jo ennen evankeliumien mukaista Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä on mielenkiintoista ajatellen Paavalin toimintaa.

Varhaiskristillisyyden historiasta tiedämme kuinka tästä "liukkaasta" ryhmästä lähtöisin oleva Paavali "loi nahkansa" kääntyen kristityksi ja sen jälkeen kolmen vuoden ajan saaden opetusta suoraan Herralta, joka tosin aitojen Jeesuksen seuraajien mukaan oli jo taivaassa isänsä oikealla puolella, eikä enää maan päällä antamassa opetusta.

Gal.1:15
"Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta oli valinnut minut ja armossaan kutsui minut työhönsä, 16 näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä 17 enkä heti lähtenyt Jerusalemiin tapaamaan niitä, joista oli tullut apostoleja jo ennen minua. Sen sijaan menin Arabiaan ja palasin sieltä takaisin Damaskokseen."

Paavalin sanoma keskittyi uskoon perustuvaan oppiin, joka hänen mukaansa alkoi Abrahamista syrjäyttäen Mooseksen vanhurskauden mittapuuna.
Hänelle kreikkalainen vastine vanhurskaudesta ilmaisee sanana eettisen näkökulman kun taas hebreankielinen sana alkuaan perustuu juridiikkaan.
Jo tämän perusteella Jeesuksen käyttämä kieli aiheuttaa pientä ristiriitaa Paavalin opetuksen ja Jeesuksen sanoman suhteen.

Gal.1:6
Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. 7 Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. 8 Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu. 9 Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu."

Tämä ylläoleva tiivistää hyvin tuon alkukristillisyyden ja sen moninaisuuden jota kirkkoisät myöhemmin muokkasivat yhtenäiseksi ja jota meidän aikanamme saarnataan ainoana oikeana uskona.

Tuskin tuota alkuperäistä Jeesuksen oppia enää löytyneekään, ainakin sitä joutuu kaivamaan kuin neulaa heinäsuovasta. Se on kuitenkin selvää,että hänet on riistetty irti juutalaisuudesta, mutta millaisesta?
Vastaa Viestiin