Jaakko Ahvenainen kirjoitti:
Mielestäni pesah-valmistelut tehtiin nisankuun 13. päivänä tai joiltakin osin jo sitä ennen, koska 14. päivä vietettiin paastoten ja odottaen myöhäisen illan juhla-ateriaa, jonka tuli päättyä ennen puolta yötä. 14. päivä oli alkanut noin klo 18 ja päättyi seuraavana iltana klo 18.
14 päivä oli arki ja valmistautumispäivä, sapatti alkoi virallisesti 15. vaikka aikaa myöten kreikkalaisilla ne menivätkin iltapäivän osalta yhtenäisiksi pääsiäisjuhliksi. ymmärrettävää kun vuorokaudet käsitettiin toisin.
Tämä on linjassa johannekselaisen tradition kanssa, jonka Aejmelaeus katsoo luotettavammaksi.
Huolimatta siitä, että VT: tti antaa yksityiskohtaiset ohjeet ajoituksineen sen juhlan vietosta?
Tätä voisi lähteä purkamaan sillä kun Johannes on jo alusta lähtien päättänyt evankeliumissaan Jeesuksen olevan Jumalan karitsa aivan samoin kuin Hebr. kirjeen kirjoittaja viittaa Jeesuksen olevan 3.Moos.16:1-34 mukainen sovitus uhri. Heb.9:7,12-14,24-26,10:3,4 , Oli miten oli, mutta esikuvillakin oli aikarajoituksensa.
Näistä, pyhien tarkoin ajoitetuista vietoista on kirjoittanut Josefus sekä Muinashistoriassaan sekä Juutalaissodassaan, pappina ja fariseuksena tiesi varmaan miten niitä piti noudattaa.
Samoin Jeesuksen aikalainen, myös pappi, Filon ja Mishan Peserin 5:4 ovat yhtäpitävät joka kertoo siitä jos pääsinen osuu perjantaiksi aikaistetaan jokapäiväisen uhrin suorittamisen ajankohtaa, jotta pääsiäisuhrien alkaminen voidaan aloittaa kello 14.30 jälkeen heti kun aiemmat veret alttarilta on puhdistettu. Ja huom.Pääsiäislampaaksi ei kelpaa kuin jokapäiväisen uhrin jälkeen suoritetut uhrit.
Pilatuksen palatsiin sisälle meno tekisi hurskaan juutalaisen saastaiseksi ja näin kelpaamattomaksi osallistumasta juhlan seremoneihin. Tämä tulkinta vaikuttaa kieltämättä keinotekoiselta
Koko tapahtuma täytyy rikkaan mielikuvituksen tuotetta. Siis köyhä kalastaja ylimysten sisäpihalla? Pietari, jonka johtaja oli juuri saatu pidätettyä joka edelleen oli aseistettu?
Istuisi nyt ylipapin seurassa hänen esipihallaan vartioiden ollessa paikalla, kun vielä aivan vasta äskettäin oli lyönyt miekalla yhtä heistä.
Polyester kirjoitti:Jäin miettimään vielä tuota, miten julkiset teloitukset sopivat yhteen juhlapäivän pyhyyden kanssa, jos Jeesuksen kuolinpäivä oli happamattoman leivän juhlasapatti
Roomalaisten kannalta tämä oli paras päivä saada kapinallisia aisoihin. Juhlittiinhan vapautusta toisen kansan orjuudesta.
Alkukieli käyttää ristiinnaulatuista sanaa leistai ja Josefus käyttää tuota nimitystä vuonna 6 galialaisista kapinallisista.
Maallinen historia ja uskonnollinen Ut:n historia eivät täysin kohtaa.
Esim. Johannes-kastajan kuolin vuosi Josefuksen mukaan oli 36 ja Jeesuksen on täytynyt kuolla tuon jälkeen.
Vuonna 44 kuoli Herodes Agrippa ja Galilea joutui Rooman vallan alle, jo silloin alkoivat ne todelliset suuret kapinat jotka johtivat Jerusalemin tuhoon pääsiäisenä 70.
Miksi ja milloin Jeesus kuoli, siitä ei ole mitään varmuutta.
Roomalaisesta näkökulmasta Jeesus oli kapinallinen joiden tuomio oli ristiinnaulitseminen.
Sitten tuo Barabbaan vapauttaminen, sekään ei sovi oikeaan historiaan, sillä siihen vapauttamiseen olisi pitänyt olla keisarin lupa ja toiseksi mitään sellaista pääsiäsperinnettä ei roomalaisten taholta tunneta.
Juutalaisilla oli mahdollisuus kivittää uskonnolliset rikolliset maaherran suostumuksella, näin ei tehty, ainoa historiallinen tosiasia Jeesuksesta ehkä on, että hän kuoli ristillä ja oli Roomaa vastaan oleva kapinallinen, sillä ainakin kaksi hänen opetuslapsistaan mainitaan olleen selootteja, joita yhdistettiin lestai terroristeihin.