No niin. Kun hartaasti odottaa, saattaa toive toteutua. Kirjallisuuskärryjen vartijoista on pulaa. Apua on tänään saatu naapurikunnasta. Nähtävästi systeemi on ollut se, että sillä aikaa, kun herrat päivystävät, rouvat tekevät kenttää. Sitten vuoroja vaihdetaan.
Lauantaina olin huomaavinani tutun parinvaljakon kulkevan pihamme läpi. Kukaties jotain tuli mieleen, sillä juuri äsken ovikelloni soi varovaisesti. Kaksi herraa siellä oli. Toinen jo kahdeksaakymmentä käypä ja toinen viisissäkymmenissä. Vanhemmalle oli opetettu tabletin käyttö ja siitä hän halusi minulle jotain näyttää. Ei ehtinyt.
Pyysin sisälle istumaan ja kun oma koneeni oli sopivasti auki, aloin esitellä Veljesseuran sivuja. Kerrottuani sivujen sisällöstä, kiinnostus katosi, joten laiton veli Mouritzin puheen kuulumaan. Emme kovin pitkälle ehtineet, sillä herroilla oli aidosti kiire rouviaan hakemaan, sillä vuoro oli päättymässä. Viime vuoden joulukuun Herätkään jättivät. Huomasin sen puuttuvan arkistoistani. Nyt on.
Myös uskonnostani kyselivät kirjahyllyäni vilkuiltuaan. Luterilaiseksi arvelivat. Pieleen meni. Ilmaisin hyväntahtoisesti olevani uskonnoton, ettei nyt vallan väärää tietoa levitettäisi.
Raulista kyselin, eivät osanneet sanoa. Eivät tienneet ja pitivät asiaa mahdottomana. Koetin etsiä Raulin blogia, mutta kiireensä sen estivät. Harmi, olisi ollut niin paljon juteltavaa pitkästä aikaa. Ai niin, nimikorttinsa jättivät. Etupuolella lukee Jehovan todistajat ja JW:ORG'in logo. Toisella puolen: Tutustu tarkemmin Raamattuun ja sitten passeli raamatunjae (Matteus 5:3) sekä tuttu teksti: Haluaisitko ilmaisen raamatuntutkistelun tai lisää tietoa? ja viittaus firman sivuille.
Mission accomplished