Veljesseura.org

Minulla on orastava suhteen alku Jehovan todistajaan.
Kuinka asiaan olisi suhtauduttava. Mitä tulisi ottaa huomioon?
Onko jutussa mitääm mahdollisuutta onnistua koska itse en ole mikään uskovainen. Eikä sellaista minusta koskaan tule!
Voiko olla jotain mitä minulta edellytetään että suhde olisi edes mahdollinen?

Riippuu ko. henkilön perheestä ja siitä onko hänellä vahvat siteet uskoonsa, ts. onko "aito" uskova vai pelkkä tapatodistaja.

Pahimmillaan uskonto ja perhesiteet saattavat koitua seurustelun kohtaloksi, itselleni kävi näin jt-aikoinani.

Tämä JT on kastettu 3-4 vuotta sitten. Hänen suvussaan ei ole tietääkseni muita Jtodistajia.

Neppula kirjoitti:Minulla on orastava suhteen alku Jehovan todistajaan.
Kuinka asiaan olisi suhtauduttava. Mitä tulisi ottaa huomioon?
Onko jutussa mitääm mahdollisuutta onnistua koska itse en ole mikään uskovainen. Eikä sellaista minusta koskaan tule!
Voiko olla jotain mitä minulta edellytetään että suhde olisi edes mahdollinen?

Mielestäni asiaan on suhtauduttava kuin y-tienristeykseen, jossa edessä on vain kaksi kestävän kehityksen polkua:
1) jehovantodistaja lakkaa lahkolaisjäsenyytensä kumppaninsa tukemana; tai
2) jehovantodistaja painostaa ko. henkilön virallistamaan suhteen avioliitolla ja avioliitossa painostaa puolisonsa liittymään lahkoon.
Muut polut kuin nuo kaksi aiheuttavat jatkuvaa konfliktia ja pyrkimystä joko vaihtoehtoon 1) tai 2).

Jos väite: 'Minusta ei koskaan tule uskovaista eikä jehovantodistajaa', otetaan totena olettamana, jää jäljelle vain vaihtoehto 1) eli jehovantodistaja lakkaa lahkolaisuutensa.

Jos suhteella on edellytyksiä jatkua ja vahvistua niin, että vaihtoehtoon 1) edetään johdonmukaisesti lahkositoutumista (lahkotyötä ja kokousosallistumista) vähittäin vähentäen ja lahkoajattelusta poisoppimista kehittäen, niin suhteen jatkaminen voi olla mielekästä.

Suosittelen, että jos jatkat suhdetta, niin tulostat tässä ketjussa saamasi neuvot paperille, jotta voit tarvittaessa aika ajoin palata niihin. Jos huomaat jonain päivänä istuvasi valtakunnansalilla jehovantodistajana, niin sinua on varoitettu.

Neppula kirjoitti:Tämä JT on kastettu 3-4 vuotta sitten. Hänen suvussaan ei ole tietääkseni muita Jtodistajia.

Helpottaa asiaa kovasti, hänellä on paljon vähemmän menetettävää.

Tämä vastaus antoi sopivasti ajattelemisen aihetta. Juttuni on vasta alkumetreillä että pyyhe on helppo vielä heittää kehään. Parempi ehkä niin?

Itse ajattelisin asian niin että mikäli henkilö olisi aito uskova, ei teillä olisi tällä hetkellä edes sitä orastavaa suhteen alkua. Koska sellainen kuitenkin on olemassa, on se ensimmäinen merkki siitä että hän ei suhtaudu uskontoonsa kovin vakavasti.

En välttämättä torppaisi asiaa vielä. Tämä on kuitenkin vain minun mielipiteeni.

Neppula kirjoitti:Juttuni on vasta alkumetreillä että pyyhe on helppo vielä heittää kehään. Parempi ehkä niin?

Riippunee henkilökemioista ja jt-kytköksistä... Saatat muuten mahdollisesti olla lopullinen tekijä, joka ehkä riuhtaisee jt:n irti järjestöstään, jos seurustelukumppanisi siis on ns. reunajehova. Itselleni kävi juuri niin: aloitin suhteen ei-jt:n kanssa. Muutaman kuukauden jälkeen erosin yhteisöstä.

Jos suhde jatkuu ja kaverisi on yhtään kiinni uskonnossa, niin voin ennustaa että edessäsi on mielenkiintoisia aikoja. Teitä voidaan lähestyä seurakunnan taholta vanhinten toimesta ja kysellä seurustelun sujumisesta. Esim miten olette järjestäneet esiliinan, onko ollut sopimattomia hellyydenosoituksia ja tietenkin oletteko harrastaneet seksiä. Koita totutella ajatukseen, että nuo asiat eivät kuulu yksityisiin jos maailmallinen seurustelee seurakunnan jäsenen kanssa. Koska jt-opin mukaan jt ei saisi seurustella ulkopuolisen kanssa sinua koitetaan houkutella kaikin keinoin ryhtymään jt:ksi. Jos et mene niin teitä koitetaan saada eroamaan toisistanne.

Jos olette harrastaneet jo seksiä, olet vahvoilla, koska silloin jt on jo tehnyt lahkon silmissä väärin ja hänet voidaan erottaa. Voi olla että hän jopa toivoo sitä. Jos taas ette ole harrastaneet niin valmistaudu odottamaan avioliittoon saakka.

Varmasti voisit löytää helpommassakin koukussa olevan kumppanin, mutta onhan se toisaalta todellista rakkautta, jos on valmis auttamaan toisen pois orjuuttavasta lahkosta. Toisaalta jos itse menet uskontoon kumppanisi vuoksi voidaan jo puhua jeesus-tason elämänsä uhraamisesta. Tässä tapauksessa on tosin turha odottaa ylösnousemusta kolmantena päivänä.

Suurin haitta todistajuudesta on juuri aivopesu, lahkon aivottomaksi liekanarussa olevaksi lehtikaupustelijaksi joutuminen, ja tätä epäitsenäisyyttä vastaan ja sen paljastamiseksi hänelle joudut työskentelemään.

Em. persoonallisuuden menetyksen rinnalla pidän vähäisempänä elämänajan menetystä ja rahojen uhraamista, jopa hengenmenoa verenluovutuskiellon takia, hengenmeno-onnettomuuden riski on kuitenkin pieni.

Kuinka hän suhtautuu esim. Pasi Turusen kirjan "Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa" tutustumiseen ? Net-palstoilla on sellaisia kirjoittajia, jotka ovat siitä saaneet ainekset eroamiseen.

Malttia menettämättä tulisi ystävällisesti lähestyä häntä näillä lahkon mädännäisyyden käsittelyillä ja paljastamisillä.

Mahdollisuuksien mukaan välittömästi tulisi vähentää ja poistaa hänen lahkon kokouksissa käymistään. Tulisi saada häntä niiden sijasta muihin normaalin ihmisen aktiviteetteihin, muiden kaverien kanssa. Tämän neuvon olen kuullut ammattipsykologilta.

Terve ketjualoittaja_vieras,

tunnen tapauksen, jossa maailmallinen oikein 'pelimiesten pelimies' jallitti itsellensä aina vaimoksi asti jt -siskon. Vakuutti, ettei liity, eikä liittynytkään mutta kaikessa muussa sitten hävisikin. Sisko toi perheeseen kaikki VT -lahkon rajoitukset ja säännöt, painoi samaa rataa omien 'ystäviensä' seurassa, kävi kentällä ja kouksissa entiseen tahtiin. Kaveri käpristeli kotona, holistoitui, katkeroitui jopa invalidisoitui. Vt -lahko ei auttanut pätkän pätkää tämän perheen kriisiä, saati kaveria kun ei liittynyt. Kaverihan oli demonien vallassa. Näin pelimieskin löysi voittajansa tosin karmealla ja häikäilemättömällä tavalla.

Kiitos teille viesteistänne!

Päätös on tehty.
Eiköhän minua varten ole jossain muualla joku sopivampi ja ns helpompi tapaus odottelemassa.

Selvisikin tänään että kasteesta olikin jo lähemmäs 10 vuotta. Ilmeisesti olin ymmärtänyt väärin.
Kuinka syvällä ihminen on tuollaisen jälkeen.
Sanoi että jos jatkaisimme ei hän mitenkään tulisi painostamaan minua. Suhteemme voisi toimia vaikka en uskoon kääntyisikään. Kuullosti hieman erikoiselta?

Neppula kirjoitti:Eiköhän minua varten ole jossain muualla joku sopivampi ja ns helpompi tapaus odottelemassa.

Tuli tässä äkkiseltään mieleen ihan mahdollisuuksien rajoissa oleva esimerkki veriopista. Jos parilla olisi lapsi ja lapsen elämän ylläpito edellyttäisi verensiirtoa, niin ristiriita olisi perheessä ilmeinen.

Lähtökohtaisesti jehovantodistajan tulee uskontonsa sanelemana pyrkiä säilyttämään saliuskottavuutensa ja estämään tällainen lapsen mahdollisesti pelastava hoito. Jehovantodistajan itsensä ollessa mahdollisesti samassa tilassa olisi sitten taas edessä mahdollinen uuden puolison - ja lapselle uuden vanhemman - etsintä.

Puhumattakaan siitä kaikesta uskonnollisessa riennossa vietetystä ajasta, joka on pois yhteisestä ajasta, esimerkiksi vaikka jehovantodistajien säännölliset juhannusseurat. Tai erilaiset pippalot, joita jehovantodistajat karsastavat.

Tuo kahtiajakoisuus ei ole helpointa jehovantodistajallekaan, joka taas heijastuisi helposti yhteiseloon.

Neppula kirjoitti:Kuinka syvällä ihminen on tuollaisen jälkeen.

On kovin yksilöllistä, mutta jos on omaehtoisesti liittynyt seurakuntaan, niin todennäköisemmin on myös syvällä mielenhallinnassa.

Sanoi että jos jatkaisimme ei hän mitenkään tulisi painostamaan minua. Suhteemme voisi toimia vaikka en uskoon kääntyisikään. Kuullosti hieman erikoiselta?

A) Jehovantodistajan ei odoteta pariutuvan toisuskoisen kanssa. Jos jt näin menettelee, niin yleensä hänen saliuskottavuutensa kärsii siitä.

B) Jos jehovantodistaja kuitenkin pariutuu muun kuin jt:n kanssa, niin hänen odotetaan jatkavan käännyttämistä, jos se ei onnistu, niin jälleen on hyvä mahdollisuus, että jokin osa saliyleisöstä pitää häntä II-ryhmän tapauksena.

C) Hullaantuneena sitä lupailee mitä tahansa, asioita sen kummemmin puntaroimatta, asia vielä korostuu jos kyseessä on nuori ja ensimmäinen parisuhde.