Mietteitä Baabelin tornin tarinasta
Lähetetty: 13.03.2008 10:09
Raamattua lukiessa ilman ennakkokäsityksiä tai pakkoa uskoa siihen, raamattu näyttäytyy lukijalleen usein hämmentävänä kokoelmana tarinoita, joiden varaan ei elämäänsä haluaisi laskea. Luonnollisesti vanha testamentti jumalan äkkipikaisuuden ja arvaamattomuutensa ylistyksenä on omaa luokkaansa hämmennystä lisäämään.
Sitä kuuluisaa kiistakysymystä ajatellen jumala vaikeutti peliä langettamalla rangaistukseksi yhden hedelmän syömisestä koko ihmiskunnalle järkyttäviä sairauksia, tuskaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja tietenkin kuoleman kaikkine lieveilmiöineen. Ja jotta pelin reilusta meiningistä saataisiin viimeinenkin häivähdys hävitettyä, jumala päätti sekoittaa vähän myöhemmin ihmiskunnan tärkeimmän kommunikaatiokeinon, eli kielen. Ehkä kiistakysymyksen säännöissä oli porsaanreikä, joka antoi jumalalle oikeuden muuttaa sääntöjä entisestään jos oli häviöllä?
No mistä syystä itse rakkaus sitten päätti sekoittaa ihmisten kommunikaatiokyvyn ja käytännössä jakoi ihmiset omiin kuppikuntiinsa? Tarinan mukaan ihmiset aikoivat rakentaa niin korkean tornin, että tavoittaisivat taivaan. Jumalalle tuollainen ei kuitenkaan käynyt. Ei, vaan jumala päätti tuon leikin alkuunsa. Tuon kielten sekoittamisen johdosta ihmiskunta ajautui lopulta luonnollisesti sotimaan keskenään ja jumala sai olla rauhassa taivaassaan. Oliko ihmiskunnan yhtenäisyys jumalalle todella niin suuri vaara, että se täytyi sekoittaa? Ja miksi?
Miksi jumala piti Baabelin tornia niin kovin vaarallisena ja antaa nykyään ihmisen matkata vaikka avaruuden halki? Jumalalla tuntuu olevan mittasuhteet hieman hakusessa, ensin kauhea häly yhdestä hedelmästä ja myöhemmin panikoituu jostain tiilirakennuksen suunnittelusta niin että varmistaa ihmisten sotivan keskenään lopun aikaansa. Nykyään jumalaa ei nappaa sentin vertaa mitä maassa tapahtuu.
Wikipedian tynkä aiheesta
Sitä kuuluisaa kiistakysymystä ajatellen jumala vaikeutti peliä langettamalla rangaistukseksi yhden hedelmän syömisestä koko ihmiskunnalle järkyttäviä sairauksia, tuskaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja tietenkin kuoleman kaikkine lieveilmiöineen. Ja jotta pelin reilusta meiningistä saataisiin viimeinenkin häivähdys hävitettyä, jumala päätti sekoittaa vähän myöhemmin ihmiskunnan tärkeimmän kommunikaatiokeinon, eli kielen. Ehkä kiistakysymyksen säännöissä oli porsaanreikä, joka antoi jumalalle oikeuden muuttaa sääntöjä entisestään jos oli häviöllä?
No mistä syystä itse rakkaus sitten päätti sekoittaa ihmisten kommunikaatiokyvyn ja käytännössä jakoi ihmiset omiin kuppikuntiinsa? Tarinan mukaan ihmiset aikoivat rakentaa niin korkean tornin, että tavoittaisivat taivaan. Jumalalle tuollainen ei kuitenkaan käynyt. Ei, vaan jumala päätti tuon leikin alkuunsa. Tuon kielten sekoittamisen johdosta ihmiskunta ajautui lopulta luonnollisesti sotimaan keskenään ja jumala sai olla rauhassa taivaassaan. Oliko ihmiskunnan yhtenäisyys jumalalle todella niin suuri vaara, että se täytyi sekoittaa? Ja miksi?
Miksi jumala piti Baabelin tornia niin kovin vaarallisena ja antaa nykyään ihmisen matkata vaikka avaruuden halki? Jumalalla tuntuu olevan mittasuhteet hieman hakusessa, ensin kauhea häly yhdestä hedelmästä ja myöhemmin panikoituu jostain tiilirakennuksen suunnittelusta niin että varmistaa ihmisten sotivan keskenään lopun aikaansa. Nykyään jumalaa ei nappaa sentin vertaa mitä maassa tapahtuu.
Wikipedian tynkä aiheesta