Kirjoittaja Love_is_a_lie » 16.06.2014 16:30
Muistan selvästi että ollessani pieni lapsi, kauan ennen kuin kuulinkaan Charles Mansonista ja hänen lahkonsa kohtalosta, minulla oli pelko että jonain päivänä veljet lavalta käskevät ottamaan myrkkyä. Että se on uskollisen todistajan merkki jos puraisee kapselin rikki, silloin pääsee paratiisiin elämään onnellisena. Tämä pelko iski aina salille mennessä.
Tietenkään en siitä kenellekään puhunut, tiesinhän että olisin joutunut vaikeuksiin. Tästä en ole itseasiassa kenellekään maininnut tätä ennen.
Näin siitä usein untakin. Muistan sen edelleen vaikka tästä on tosiaan ainakin 15 vuotta. Niin pelottava ja vaikuttava se oli.
Unessa seurakuntamme iäkkäin ja kunnioitetuin vanhin, isoenoni, käski muistonvieton tyyliin muutamaa veljeä jakamaan ne myrkkykapselit jokaiselle läsnäolijalle. Sitten hän piti juhlallisen hiljausuuden saattelemana puheen jossa kertoi että hallintoelimeltä on tullut uutta valoa, että kukaan ei voi päästä elävänä paratiisiin ja harmagedon on nyt. Se joka ei myrkkyään ota on kelvoton ja ansaitsee jäädä tuhoutuvaan maailmaan. Tosiuskon merkki on tappaa itsensä oli puheen viesti ja lopussa kaikki nappasivat sen pillerin.
Minä jäin kahden vaiheille, katselin kuinka kaikki ympärilläni kuolivat tuskallisesti. Itse en myrkkyä ottanut vaan juoksin pois kun korahtelu oli vaiennut.
Siinä vaiheessa yleensä heräsin.
Onko muilla ollut tämän kaltaisia selittämättömiä tai selitettyjä pelkoja liittyen lahkoon?
Muistan selvästi että ollessani pieni lapsi, kauan ennen kuin kuulinkaan Charles Mansonista ja hänen lahkonsa kohtalosta, minulla oli pelko että jonain päivänä veljet lavalta käskevät ottamaan myrkkyä. Että se on uskollisen todistajan merkki jos puraisee kapselin rikki, silloin pääsee paratiisiin elämään onnellisena. Tämä pelko iski aina salille mennessä.
Tietenkään en siitä kenellekään puhunut, tiesinhän että olisin joutunut vaikeuksiin. Tästä en ole itseasiassa kenellekään maininnut tätä ennen.
Näin siitä usein untakin. Muistan sen edelleen vaikka tästä on tosiaan ainakin 15 vuotta. Niin pelottava ja vaikuttava se oli.
Unessa seurakuntamme iäkkäin ja kunnioitetuin vanhin, isoenoni, käski muistonvieton tyyliin muutamaa veljeä jakamaan ne myrkkykapselit jokaiselle läsnäolijalle. Sitten hän piti juhlallisen hiljausuuden saattelemana puheen jossa kertoi että hallintoelimeltä on tullut uutta valoa, että kukaan ei voi päästä elävänä paratiisiin ja harmagedon on nyt. Se joka ei myrkkyään ota on kelvoton ja ansaitsee jäädä tuhoutuvaan maailmaan. Tosiuskon merkki on tappaa itsensä oli puheen viesti ja lopussa kaikki nappasivat sen pillerin.
Minä jäin kahden vaiheille, katselin kuinka kaikki ympärilläni kuolivat tuskallisesti. Itse en myrkkyä ottanut vaan juoksin pois kun korahtelu oli vaiennut.
Siinä vaiheessa yleensä heräsin.
Onko muilla ollut tämän kaltaisia selittämättömiä tai selitettyjä pelkoja liittyen lahkoon?