Kirjoittaja Freedom » 14.08.2014 22:59
jak kirjoitti:En tiedä, muta eikö noi omaisuusriidat ole kohtuullisen yleisiä erotapauksissa? Vanhoja ihmisiä höpläytetään testamentaamaan asuntonsa ja omaisuutensa seuralle. Sitten seura pistää sinne asumaan jonkun kalvakan kierrosvalvojan tms ja perinee seurakunnilta käyvän vuokran niistä kämpistä. Miten lienee näillä perheillä jossa esimerkiksi ainoa poika on saanut tossua seurasta, mutsi ja faija testamenttaa omaisuutensa seuralle. Lakiosuutta ei kai voi seurakaan varastaa?
Joo, harva avioero hoituu kivutta, mutta tässä tapauksessa ihmetyttää miten suunnitelmallista kaikki rahan siirtäminen sivuun on ollut. Oletan, että omaisuuden ositukseen tulee ohjeistusta seuralta samoin kuin tulee tarkat ohjeet mitä vastataan esim. huoltajuus oikeudenkäynneissä kysymyksiin. Onneksi sitä taistoa ei tarvitse käydä. Lasten isällä, kun ei luonnollisestikaan riitä aikaa olla lasten kanssa niin paljoa, kun "tärkeämmät asiat" eli jehovantodistajuus vie kaiken ajan. Kohtuuttomuuden huippuna hän osasi vaatia asumishyötyä talostamme johon jäin lasten kanssa. Hänen vaateensa ovat niin kohtuuttomia, että ositus on venynyt vuosia. Talon saimme aikanaan ostaa edullisesti vanhemmiltani ja saimme heiltä myös korottoman kymmenien tuhansien lainan. Palkinnoksi kaikesta tästä hän on jättänyt talon hoitamatta vuosien ajan, olen maksanut eromme jälkeen yhteisen lainan, talon öljylämmitysmenot yms. ja hoitanut ison tontin ja talon kunnossapidon. Mutta laki ei kiellä häntä olemasta millainen mitään tekemätön taivaanrannanmaalari tahansa. Lain mukaan asumishyötyä on oikeus saada ja hän nettoaa rahaa sillä, että ositus ei edisty, minä huhdon hulluna talon eteen ja saan maksaa takautuvasti hänelle vuokraa talosta. Huippusuunnitelma hänen kannaltaan ei voi muuta sanoa! Ja aikaa ei itselläkään jää työn ja näiden hommien jälkeen luonnollisestikaan lapsille. Mutta seuran huippusuunnitelma toimii, maailmallisten rahat jehovantodistajille. Harmi, kun itse ei ole saanut sellaista "uskonnollista kasvatusta" jossa kaikkien muiden uskontojen edustajat olisi yhtä järjestelmällisesti haukuttu kuin jehovantodistajilla, että olisi osannut suhtautua Jehovantodistajiin suurella varauksella eikä suvaitsevalla toisesta ihmisestä hyvään uskovalla asenteella. Muistan kerran ex-Jt-anoppini sanoneen pojalleen eräästä heidän tuntemastaan maailmallisesta herttaisesta vanhuspariskunnasta näin: Sunhan kannattais alkaa käymään siellä, lapsettomia kun ovat, voisit saada ison perinnön! Luulin tätä silloin vaan huulenheitoks, mutta hitto vie todellisuus näyttää, et ei todellakaan ollut mikään vitsi

[quote="jak"]En tiedä, muta eikö noi omaisuusriidat ole kohtuullisen yleisiä erotapauksissa? Vanhoja ihmisiä höpläytetään testamentaamaan asuntonsa ja omaisuutensa seuralle. Sitten seura pistää sinne asumaan jonkun kalvakan kierrosvalvojan tms ja perinee seurakunnilta käyvän vuokran niistä kämpistä. Miten lienee näillä perheillä jossa esimerkiksi ainoa poika on saanut tossua seurasta, mutsi ja faija testamenttaa omaisuutensa seuralle. Lakiosuutta ei kai voi seurakaan varastaa?[/quote]
Joo, harva avioero hoituu kivutta, mutta tässä tapauksessa ihmetyttää miten suunnitelmallista kaikki rahan siirtäminen sivuun on ollut. Oletan, että omaisuuden ositukseen tulee ohjeistusta seuralta samoin kuin tulee tarkat ohjeet mitä vastataan esim. huoltajuus oikeudenkäynneissä kysymyksiin. Onneksi sitä taistoa ei tarvitse käydä. Lasten isällä, kun ei luonnollisestikaan riitä aikaa olla lasten kanssa niin paljoa, kun "tärkeämmät asiat" eli jehovantodistajuus vie kaiken ajan. Kohtuuttomuuden huippuna hän osasi vaatia asumishyötyä talostamme johon jäin lasten kanssa. Hänen vaateensa ovat niin kohtuuttomia, että ositus on venynyt vuosia. Talon saimme aikanaan ostaa edullisesti vanhemmiltani ja saimme heiltä myös korottoman kymmenien tuhansien lainan. Palkinnoksi kaikesta tästä hän on jättänyt talon hoitamatta vuosien ajan, olen maksanut eromme jälkeen yhteisen lainan, talon öljylämmitysmenot yms. ja hoitanut ison tontin ja talon kunnossapidon. Mutta laki ei kiellä häntä olemasta millainen mitään tekemätön taivaanrannanmaalari tahansa. Lain mukaan asumishyötyä on oikeus saada ja hän nettoaa rahaa sillä, että ositus ei edisty, minä huhdon hulluna talon eteen ja saan maksaa takautuvasti hänelle vuokraa talosta. Huippusuunnitelma hänen kannaltaan ei voi muuta sanoa! Ja aikaa ei itselläkään jää työn ja näiden hommien jälkeen luonnollisestikaan lapsille. Mutta seuran huippusuunnitelma toimii, maailmallisten rahat jehovantodistajille. Harmi, kun itse ei ole saanut sellaista "uskonnollista kasvatusta" jossa kaikkien muiden uskontojen edustajat olisi yhtä järjestelmällisesti haukuttu kuin jehovantodistajilla, että olisi osannut suhtautua Jehovantodistajiin suurella varauksella eikä suvaitsevalla toisesta ihmisestä hyvään uskovalla asenteella. Muistan kerran ex-Jt-anoppini sanoneen pojalleen eräästä heidän tuntemastaan maailmallisesta herttaisesta vanhuspariskunnasta näin: Sunhan kannattais alkaa käymään siellä, lapsettomia kun ovat, voisit saada ison perinnön! Luulin tätä silloin vaan huulenheitoks, mutta hitto vie todellisuus näyttää, et ei todellakaan ollut mikään vitsi :D