Kirjoittaja Polyester » 19.12.2014 23:22
– Olemme aikoinaan todenneet, että mikäli palveluksessa olisi kyseessä yleinen, maanpuolustustuksesta ajatuksellisesti erotettu, kaikkia koskeva kansalaisvelvollisuus, asia olisi kannaltamme toinen. Nykyinen siviilipalvelus ei tätä ole, Leinonen linjaa, siitäkin huolimatta, että siviilipalvelus ei enää kuulu puolustusministeriön hallinnonalaan.
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/jehov ... itettavaa/
Siviilipalvelus. Joissakin maissa valtio vaatii sotapalveluksesta kieltäytyviä suorittamaan jonkin aikaa siviilipalvelusta. Kun meidän on tehtävä tätä asiaa koskeva ratkaisu, meidän tulisi rukoilla asian johdosta, ehkä keskustella siitä jonkun kypsän kristityn kanssa ja sitten tehdä hankkimiemme tietojen perusteella omantuntomme mukainen ratkaisu (Sananlaskut 2:1–5; Filippiläisille 4:5).
Jumalan sana kehottaa meitä ”olemaan tottelevaisia hallituksille ja valloille, jotka ovat hallitsijoina, olemaan valmiit kaikkeen hyvään työhön, – – [olemaan] järkeviä” (Titukselle 3:1, 2). Voisimmekin näin ollen kysyä itseltämme: Jos menisin siviilipalvelukseen, tinkisinkö kristillisestä puolueettomuudestani tai joutuisinko tekemisiin väärän uskonnon kanssa? (Miika 4:3, 5; 2. Korinttilaisille 6:16, 17.) Vaikeuttaisiko siviilipalvelustyö kristillisten velvollisuuksieni täyttämistä, tai voisiko se jopa estää minua täyttämästä niitä? (Matteus 28:19, 20; Efesolaisille 6:4; Heprealaisille 10:24, 25.) Toisaalta tarjoaisiko tällainen palvelus enemmän aikaa hengellisiin toimiin, ehkä mahdollisuuden osallistua kokoaikaiseen sananpalvelukseen? (Heprealaisille 6:11, 12.)
Jos kristitty tulee siihen tulokseen, että hän voi hyvällä omallatunnolla suorittaa siviilipalvelusta sen sijaan että menisi vankilaan, toisten kristittyjen tulisi kunnioittaa hänen ratkaisuaan (Roomalaisille 14:10). Jos taas hänestä tuntuu, ettei hän voi suorittaa sellaista palvelusta, toisten tulisi silloinkin kunnioittaa hänen kantaansa (1. Korinttilaisille 10:29; 2. Korinttilaisille 1:24).
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1102008085
Siviilipalveluksen koko idea on toimia korvaavana palveluksena asepalvelukselle, mikä jw.orgin artikkelissa asianmukaisesti tuleekin esille. Tietty ajatuksellinen kytkös asepalvelukseen on itsestään selvä ja jw.org on tästä tietoisena siviilipalveluksen hyväksynyt, mutta Leinonen silti kehtaa väittää, että tuo olisi Jehovan todistajien kannalta ongelma.
Kyse on tietysti myös siitä, miten siviilipalvelus on käytännössä järjestetty. Siviilipalveluksen koulutusjaksolla käydään mm. kansalaisoikeuksiin ja -velvollisuuksiin, ympäristönsuojeluun, ensiapuun ja terveyteen liittyviä asioita läpi asiallisella ja neutraalilla tavalla, ja tuskin kenelläkään uskovaisella tai uskonnottomalla voi olla mitään tuota sisältöä vastaan. Työpalvelus taas ei tavallisesta työstä juuri eroa muuten kuin rahallisesti. Muualla voi olla toisin, mutta Suomessa Jehovan todistajat eivät voi vedota edes siihen, että siviilipalveluksessa olisi käytännön tasolla asepalveluksen piirteitä.
Sinänsä ymmärrän Leinosen venkoilun, sillä onhan täysvapautus ase- ja siviilipalveluksesta Jehovan todistajien järjestölle merkittävä kilpailuetu uskontojen markkinoilla ja tehokas keino pitää nuoret miehet aktiivisina seurakunnan jäseninä ainakin kolmikymppisiksi asti. Varmasti Jehovan todistajien järjestö Suomessa tekee jatkossakin kaikkensa, jotta tämä etu heillä säilyisi.
[quote]– Olemme aikoinaan todenneet, että [b]mikäli palveluksessa olisi kyseessä yleinen, maanpuolustustuksesta ajatuksellisesti erotettu, kaikkia koskeva kansalaisvelvollisuus, asia olisi kannaltamme toinen[/b]. Nykyinen siviilipalvelus ei tätä ole, Leinonen linjaa, siitäkin huolimatta, että siviilipalvelus ei enää kuulu puolustusministeriön hallinnonalaan.[/quote]
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/jehovan-todistajat-asevelvollisuudessa-ei-uutta-selvitettavaa/
[quote]Siviilipalvelus.[b] Joissakin maissa valtio vaatii sotapalveluksesta kieltäytyviä suorittamaan jonkin aikaa siviilipalvelusta[/b]. Kun meidän on tehtävä tätä asiaa koskeva ratkaisu, meidän tulisi rukoilla asian johdosta, ehkä keskustella siitä jonkun kypsän kristityn kanssa ja sitten tehdä hankkimiemme tietojen perusteella omantuntomme mukainen ratkaisu (Sananlaskut 2:1–5; Filippiläisille 4:5).
Jumalan sana kehottaa meitä ”olemaan tottelevaisia hallituksille ja valloille, jotka ovat hallitsijoina, olemaan valmiit kaikkeen hyvään työhön, – – [olemaan] järkeviä” (Titukselle 3:1, 2). Voisimmekin näin ollen kysyä itseltämme: Jos menisin siviilipalvelukseen, tinkisinkö kristillisestä puolueettomuudestani tai joutuisinko tekemisiin väärän uskonnon kanssa? (Miika 4:3, 5; 2. Korinttilaisille 6:16, 17.) Vaikeuttaisiko siviilipalvelustyö kristillisten velvollisuuksieni täyttämistä, tai voisiko se jopa estää minua täyttämästä niitä? (Matteus 28:19, 20; Efesolaisille 6:4; Heprealaisille 10:24, 25.) Toisaalta tarjoaisiko tällainen palvelus enemmän aikaa hengellisiin toimiin, ehkä mahdollisuuden osallistua kokoaikaiseen sananpalvelukseen? (Heprealaisille 6:11, 12.)
[b]Jos kristitty tulee siihen tulokseen, että hän voi hyvällä omallatunnolla suorittaa siviilipalvelusta sen sijaan että menisi vankilaan, toisten kristittyjen tulisi kunnioittaa hänen ratkaisuaan[/b] (Roomalaisille 14:10). Jos taas hänestä tuntuu, ettei hän voi suorittaa sellaista palvelusta, toisten tulisi silloinkin kunnioittaa hänen kantaansa (1. Korinttilaisille 10:29; 2. Korinttilaisille 1:24).[/quote]
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1102008085
Siviilipalveluksen koko idea on toimia korvaavana palveluksena asepalvelukselle, mikä jw.orgin artikkelissa asianmukaisesti tuleekin esille. Tietty ajatuksellinen kytkös asepalvelukseen on itsestään selvä ja jw.org on tästä tietoisena siviilipalveluksen hyväksynyt, mutta Leinonen silti kehtaa väittää, että tuo olisi Jehovan todistajien kannalta ongelma.
Kyse on tietysti myös siitä, miten siviilipalvelus on käytännössä järjestetty. Siviilipalveluksen koulutusjaksolla käydään mm. kansalaisoikeuksiin ja -velvollisuuksiin, ympäristönsuojeluun, ensiapuun ja terveyteen liittyviä asioita läpi asiallisella ja neutraalilla tavalla, ja tuskin kenelläkään uskovaisella tai uskonnottomalla voi olla mitään tuota sisältöä vastaan. Työpalvelus taas ei tavallisesta työstä juuri eroa muuten kuin rahallisesti. Muualla voi olla toisin, mutta Suomessa Jehovan todistajat eivät voi vedota edes siihen, että siviilipalveluksessa olisi käytännön tasolla asepalveluksen piirteitä.
Sinänsä ymmärrän Leinosen venkoilun, sillä onhan täysvapautus ase- ja siviilipalveluksesta Jehovan todistajien järjestölle merkittävä kilpailuetu uskontojen markkinoilla ja tehokas keino pitää nuoret miehet aktiivisina seurakunnan jäseninä ainakin kolmikymppisiksi asti. Varmasti Jehovan todistajien järjestö Suomessa tekee jatkossakin kaikkensa, jotta tämä etu heillä säilyisi.