Kirjoittaja Tony » 05.07.2015 19:03
Vieras kirjoitti:Kaarmis kirjoitti:Miten ei oo enempää ikäluokasta 18-20?!? Tehdäänkö me jotain väärin?
Ehkäpä näillä nuorilla on muutakin elämää kuin menneisyyden uskonnon epäkohtien tonkiminen paskakasasta...
Irtautuminen alkaa joskus vasta myöhemmällä iällä. Sille ei välttämättä voi varsinaisesti
tehdä mitään. Erityisesti Suomessa nuorten miesten lähteminen on vaikeaa, koska asevelvollisuus ja siihen liittyvät koukerot. Lisäksi ko. ikään kuuluu vahvasti aikomukset avioliitosta, joka saa yrittämään teokraattisella saralla.
Mitä tulee "menneisyyden uskonnon epäkohtien tonkimiseen", niin sen aika tulee useimmiten vastaan ennemmin tai myöhemmin. Koska jehovantodistajuus pureutuu osaksi ihmisen identiteettiä, sitä on vaikea sivuuttaa kokonaan ja olla kuin ko. elämänvaihetta ei olisi ollutkaan. Puhumattakaan siitä jos muu perhe jäi lahkoon.
Parikymppisillä on tavallisesti elämässä toimintaa omasta takaa, eikä "menneisyyden uskonto" välttämättä vaivaa, mutta aika tekee usein tehtävänsä ja asiat alkavat kiinnostamaan jossain vaiheessa. Joko jehofiilistelyn tai asioiden objektiivisen tarkastelun muodossa.
[quote="Vieras"][quote="Kaarmis"]Miten ei oo enempää ikäluokasta 18-20?!? Tehdäänkö me jotain väärin?[/quote]
Ehkäpä näillä nuorilla on muutakin elämää kuin menneisyyden uskonnon epäkohtien tonkiminen paskakasasta...[/quote]
Irtautuminen alkaa joskus vasta myöhemmällä iällä. Sille ei välttämättä voi varsinaisesti [i]tehdä[/i] mitään. Erityisesti Suomessa nuorten miesten lähteminen on vaikeaa, koska asevelvollisuus ja siihen liittyvät koukerot. Lisäksi ko. ikään kuuluu vahvasti aikomukset avioliitosta, joka saa yrittämään teokraattisella saralla.
Mitä tulee "menneisyyden uskonnon epäkohtien tonkimiseen", niin sen aika tulee useimmiten vastaan ennemmin tai myöhemmin. Koska jehovantodistajuus pureutuu osaksi ihmisen identiteettiä, sitä on vaikea sivuuttaa kokonaan ja olla kuin ko. elämänvaihetta ei olisi ollutkaan. Puhumattakaan siitä jos muu perhe jäi lahkoon.
Parikymppisillä on tavallisesti elämässä toimintaa omasta takaa, eikä "menneisyyden uskonto" välttämättä vaivaa, mutta aika tekee usein tehtävänsä ja asiat alkavat kiinnostamaan jossain vaiheessa. Joko jehofiilistelyn tai asioiden objektiivisen tarkastelun muodossa.