Kirjoittaja Kapteeni » 10.12.2007 01:00
Minulla on ollut mahdollisuus vuosien aikana ottaa monia työntekijöitä töihin niin maissa, kuin merellä siivojista merikapteeneihin. Ja ikävä kyllä myös eroittaa joitain. Nuo työntekijät ovat tulleet eri kansalaisuuksista . Mukaan on tosin mahtunut ainoastaan kaksi suomalaista ja hekin olivat puolisellaisia.
Potentiaalia työntekijää haettaessa suurin asia on, että työntekijällä on sen haettavan alan pätevyyskirja ja mahdollinen kokemus. Tuon kokemuksen ei välttämättä tarvitse olla samalta alalta, kuin se työpaikka mitä hakee.
Hyvin harvoin, jos koskaan kysytään koulutodistusten keskimääriä. Työnantajalle on myös täysin samantekevää onko henkilö käynyt lukiota ennen kuin meni opiskelemaan pääkoulutustansa. Lukiota ei työnsaamisessa voi käyttää mihinkään. Antaahan se sivistystä, mutta ei sillä töitä saada. Se on se jatko-opinnoista saatu arvonimi jolla on merkitys. On se sitten batseloori hitsari tai diploomi-insinööri.
Kun nuori koulutuksensa jälkeen hakee töitä niin todella positiivista on, kun kertoo, että koulutuksen ohessa tein siivoustöitä. Tai olin perunoita nostamassa joka syksy saadakseni rahaa opiskeluun. Tuo tekee työnantajaan suuremman vaikutuksen kuin, että kertoo käynneensä lukion ennen jatko-opintoja. Jos kertoo olleensa ulkomailla hommissa niin plussia tulee todella paljon.
Voi olla Suomessa on eri meininkit. En tiedä. En edes tiedä mitä suomalainen lukio vastaa ulkomailla. Käsittääkseni esim. Tanskassa nykyään käydään pari vuotta vapaaehtoisesti lisää koulua, saadaan lätsä päähän ja mennään kassaneidiksi supermarkettiin tai aletaan lukemaan ammattiin vievää koulutusta.
Trendi nuorten joukossa näyttää nykyään olevan, että ammattimiesten/ naisten koulutusta ja uraa arvostetaan ja halutaan enemmän , kuin esimerkiksi jotain akateemista. Ja se on mielestäni todella hyväksi yhteiskunnalle. Sillä ajatteleppa ketä tarvitaan jokapäivän elämässä eniten rakennusmiestä vai akateemikkoa. Rekkakuskia vai maisteria. En sano tätä sillä, että rekkakuski mielestäni olisi hienompi kuin tuo maisteri, ( kyllä on ) mutta yhteiskunnalle he ovat mielestäni yhtä tärkeitä. Tässä käytän esimerkkinä Kanadan siirtolaisviranomaisten siirtolaisuus luvan saantisysteemiä. Tuo systeemi toimii sillätavalla, että tarve yhteiskunnassa päättää minkäalan työntekijöitä tarvitaan yhteiskunnassa. Rekkakuski saa isommat pisteet, kuin akateemikot.
Olin tässä kerran eräissä kansainvälisissä bileissä. Paikalla oli akateemikkoja, konsuleita, batseloori-duunareita, jne.. Bileissä ei ollut Technoa joten ajattelin, että mihinkähän istuisi ettei kyllästyttäisi. Silmiini osui isorintainen ja leveäperseinen nainen. Siinä sitten juteltiin. Puhuttiin kansainvälisestä politiikasta ja taiteesta. Mä ajattelin, että tää mimmi on varmaan joku konsuli. Erittäin fiksu nainen. Eräät mun naistyökaverit kävi koko aika repimässä minua pois sen naisen vierestä. Ja lopulta mä kysyin, että miksi mä en voi tässä istua. Niin ne vastasi, että se on strippari, tuu pois nyt. Fiksu nainen. mä mihinkään lähtenyt. Tänään tuolla naisella ón iso importfirma. Todennäköisesti strippaamisella tienannut alkurahat. Ei tarvinnut lukion papereita. Mutta tietysti jos ei ole isoo persettä tai pulleita skraidareita, niin lukiohan on mahdollisuus.
Minulla on ollut mahdollisuus vuosien aikana ottaa monia työntekijöitä töihin niin maissa, kuin merellä siivojista merikapteeneihin. Ja ikävä kyllä myös eroittaa joitain. Nuo työntekijät ovat tulleet eri kansalaisuuksista . Mukaan on tosin mahtunut ainoastaan kaksi suomalaista ja hekin olivat puolisellaisia.
Potentiaalia työntekijää haettaessa suurin asia on, että työntekijällä on sen haettavan alan pätevyyskirja ja mahdollinen kokemus. Tuon kokemuksen ei välttämättä tarvitse olla samalta alalta, kuin se työpaikka mitä hakee.
Hyvin harvoin, jos koskaan kysytään koulutodistusten keskimääriä. Työnantajalle on myös täysin samantekevää onko henkilö käynyt lukiota ennen kuin meni opiskelemaan pääkoulutustansa. Lukiota ei työnsaamisessa voi käyttää mihinkään. Antaahan se sivistystä, mutta ei sillä töitä saada. Se on se jatko-opinnoista saatu arvonimi jolla on merkitys. On se sitten batseloori hitsari tai diploomi-insinööri.
Kun nuori koulutuksensa jälkeen hakee töitä niin todella positiivista on, kun kertoo, että koulutuksen ohessa tein siivoustöitä. Tai olin perunoita nostamassa joka syksy saadakseni rahaa opiskeluun. Tuo tekee työnantajaan suuremman vaikutuksen kuin, että kertoo käynneensä lukion ennen jatko-opintoja. Jos kertoo olleensa ulkomailla hommissa niin plussia tulee todella paljon.
Voi olla Suomessa on eri meininkit. En tiedä. En edes tiedä mitä suomalainen lukio vastaa ulkomailla. Käsittääkseni esim. Tanskassa nykyään käydään pari vuotta vapaaehtoisesti lisää koulua, saadaan lätsä päähän ja mennään kassaneidiksi supermarkettiin tai aletaan lukemaan ammattiin vievää koulutusta.
Trendi nuorten joukossa näyttää nykyään olevan, että ammattimiesten/ naisten koulutusta ja uraa arvostetaan ja halutaan enemmän , kuin esimerkiksi jotain akateemista. Ja se on mielestäni todella hyväksi yhteiskunnalle. Sillä ajatteleppa ketä tarvitaan jokapäivän elämässä eniten rakennusmiestä vai akateemikkoa. Rekkakuskia vai maisteria. En sano tätä sillä, että rekkakuski mielestäni olisi hienompi kuin tuo maisteri, ( kyllä on ) mutta yhteiskunnalle he ovat mielestäni yhtä tärkeitä. Tässä käytän esimerkkinä Kanadan siirtolaisviranomaisten siirtolaisuus luvan saantisysteemiä. Tuo systeemi toimii sillätavalla, että tarve yhteiskunnassa päättää minkäalan työntekijöitä tarvitaan yhteiskunnassa. Rekkakuski saa isommat pisteet, kuin akateemikot.
Olin tässä kerran eräissä kansainvälisissä bileissä. Paikalla oli akateemikkoja, konsuleita, batseloori-duunareita, jne.. Bileissä ei ollut Technoa joten ajattelin, että mihinkähän istuisi ettei kyllästyttäisi. Silmiini osui isorintainen ja leveäperseinen nainen. Siinä sitten juteltiin. Puhuttiin kansainvälisestä politiikasta ja taiteesta. Mä ajattelin, että tää mimmi on varmaan joku konsuli. Erittäin fiksu nainen. Eräät mun naistyökaverit kävi koko aika repimässä minua pois sen naisen vierestä. Ja lopulta mä kysyin, että miksi mä en voi tässä istua. Niin ne vastasi, että se on strippari, tuu pois nyt. Fiksu nainen. mä mihinkään lähtenyt. Tänään tuolla naisella ón iso importfirma. Todennäköisesti strippaamisella tienannut alkurahat. Ei tarvinnut lukion papereita. Mutta tietysti jos ei ole isoo persettä tai pulleita skraidareita, niin lukiohan on mahdollisuus.