"Onnittele ylioppilaita" - tuntuuko keltään muusta

[AchanBeroean]

Niin siis amk eli Fachhochschule ei toki ole tuntematon, mutta Bachelor- ja Master-tutkinnot kyllä. Sitä tarkoitin. Tosin nyt ovat alkaneet yleistymään pikkuhiljaa täälläkin päin.

Jos saksalainen haluaa kääntää 1970-luvulta olevan ammattikorkeakoulututkintonsa englanniksi, se on B.Sc., mutta harvoin moiseen tulee tarvetta.

Nuo ovat englanninkielisiä ilmaisuja, joilla ei ole ollut eurooppalaista yleispätevyyttä. Vasta Bolognan prosessi on tuonut termit saksalaiseenkin käyttöön. Saa nähdä voittavatko umpisaksalaiset termit kuten "Bakkalaureus der Wissenschaften" alaa, vai ovatko englanninkieliset täälläkin käytössä (olen tänään Saksassa). http://de.wikipedia.org/wiki/Bachelor.

Kuluttajansuojan kannalta pidän oireellisena, jos tutkintonimikkeitä annetaan kielellä, joka ei ole opiskelukieli. Tällöin tutkinnosta annetaan mielestäni harhaanjohtava kuva.

Kaikessa tässä koulutuksen kansainvälisessäkin keskustelussa ei tule unohtaa, että on aloja, joihin korkeimpiin tutkintoihin Suomessa pääsee käytännössä vain suorittamalla ensin lukion. Tai jos jokin toissijainen väylä on, ovat sisäänottomäärät pieniä ja pääsy vaikeaa. Useimmiten oppilaitokset on pakotettu toiseen väylään ja asiakaspalvelu on sen mukaista. Koko koneisto on viritetty ottamaan vastaan ylioppilaita.

[hijt]

Nuo ovat englanninkielisiä ilmaisuja, joilla ei ole ollut eurooppalaista yleispätevyyttä. Vasta Bolognan prosessi on tuonut termit saksalaiseenkin käyttöön. Saa nähdä voittavatko umpisaksalaiset termit kuten "Bakkalaureus der Wissenschaften" alaa, vai ovatko englanninkieliset täälläkin käytössä (olen tänään Saksassa). http://de.wikipedia.org/wiki/Bachelor.

En usko, niin innokkaasti tuntuvat upottavan englanninkielisiä sanoja yleiskieleen (mikä on muuten mun mielestä ihan kammottava tapa).

Edit: sieltä Wikipediastahan se löytykin:

Die Kultusministerkonferenz (KMK) hat in den Strukturvorgaben aus dem Jahr 2003[1] festgelegt, dass in Deutschland folgende Abschlussbezeichnungen zu verwenden sind:

* Bachelor of Arts (B.A.)
* Bachelor of Science (B.Sc.)
* Bachelor of Engineering (B.Eng.)
* Bachelor of Laws (LL.B.)

An Kunst- und Musikhochschulen kommen folgende Abschlussbezeichnungen hinzu[1]:

* Bachelor of Fine Arts (B.A.F.)
* Bachelor of Music (B.Mus.)

Es sind auch Formen in deutscher Sprache für die Abschlussbezeichnungen zulässig (z. B. Bakkalaureus der Wissenschaften). Gemischtsprachige Bezeichnungen sind ausgeschlossen.

Eli voidaan käyttää joko englanninkielisiä tai saksankielisiä nimikkeitä, mutta sekokieliset ovat kiellettyjä.

Kuluttajansuojan kannalta pidän oireellisena, jos tutkintonimikkeitä annetaan kielellä, joka ei ole opiskelukieli. Tällöin tutkinnosta annetaan mielestäni harhaanjohtava kuva.

Miten niin? Kyllä sille tutkinnolle pitää löytyä kansainvälinen nimi, ja koska englanti on se maailmankieli niin miksei ne vois olla just Bachelor ja Master jne. Kunhan oppimäärät passaa maitten kesken. Ois muuten aika hassua hakea ulkomailta töitä, jos saisit vaan vaikka sitä suomalaista tradenomi-nimikettä käyttää...

[AchanBeroean]

Miten niin? Kyllä sille tutkinnolle pitää löytyä kansainvälinen nimi, ja koska englanti on se maailmankieli niin miksei ne vois olla just Bachelor ja Master jne. Kunhan oppimäärät passaa maitten kesken. Ois muuten aika hassua hakea ulkomailta töitä, jos saisit vaan vaikka sitä suomalaista tradenomi-nimikettä käyttää...

Toki tutkinnon nimen saa kääntää, jos hakee vieraskielisiä paikkoja ja yhtenäisys käännösvastineissa on hyvä asia. Kunhan tulee ilmi, että kyse on tutkintonimikkeen käännöksestä ja muuten tulee selvästi ilmi millä kielellä tutkinto on suoritettu.

Harhaanjohtavuus syntyy siitä, että englanninkielisillä tutkintonimikkeillä yleisemminkin toimittaessa voi olla epäselvää, millä kielellä tutkinto on suoritettu ja ko. harhaanjohtavuus voi antaa väärän kuvan henkilön kielitaidosta. Ummikkosaksalainen tai -suomalainen, joka ei juuri osaa englantia käyttää englanninkielistä tutkintonimikettä, voi antaa rekrytoijalle väärän mielikuvan englanninkielisen tutkinnon haltijasta ja hyvästä kielenosaajasta.

[hijt]

Harhaanjohtavuus syntyy siitä, että englanninkielisillä tutkintonimikkeillä yleisemminkin toimittaessa voi olla epäselvää, millä kielellä tutkinto on suoritettu ja ko. harhaanjohtavuus voi antaa väärän kuvan henkilön kielitaidosta. Ummikkosaksalainen tai -suomalainen, joka ei juuri osaa englantia käyttää englanninkielistä tutkintonimikettä, voi antaa rekrytoijalle väärän mielikuvan englanninkielisen tutkinnon haltijasta ja hyvästä kielenosaajasta.

Eihän sillä opintojen suorittamiskielellä pitäisi olla niin väliä, vaan sillä mitä on opiskeltu. Oletusarvo on se, että henkilö on opiskellut omalla äidinkielellään. Mikäli opiskelukieli on eri, siitä voidaan mainita hakemuksessa. Sellaiset firmat, jotka oikeasti vaativat hyvää kielitaitoa, vetävät haastattelut niillä vaadituilla kielillä. Eihän siitä henkilön kielitaidon tasosta muuten voi saada varmuutta. Esim. omat haastatteluni vedettiin englanniksi ja saksaksi ko. kieliä äidinkielenään puhuvien toimesta.

Oikeastaan kaikki firmathan vaativat hakijoilta "hyvää englannin kielen taitoa", vaikka sitä englantia ei käytännössä edes tarvittaisikaan. Sitä vaan kuuluu osata. Näille firmoille riittääkin sitten se englannin arvosana todistuksessa vakuudeksi siitä, että henkilö puhuu englantia.

[AchanBeroean]

Eihän sillä opintojen suorittamiskielellä pitäisi olla niin väliä, vaan sillä mitä on opiskeltu.

Kyllä ammattitermien hallinta on sidoksissa kieleen, jolla on opiskeltu. Turistikielitaito tai erilliset kielikurssit eivät alkuukaan riitä kattamaan ammattisanastovajetta.

Vaikka olenkin opiskellut yhden lukukauden saksassa ja osaan kieltä, ei ammattisanastoni ole kovin korkealla tasolla. Jos ammattiaineita ei ole opiskeltu ollenkaan kielellä, niin kyllä termien osaaminen on erittäin heikkoa.

Suomessa opiskelukielellä on myös väliä. Ruotsinkieliset tutkinnot ovat omasta suomenruotsalaisesta maailmasta syntyneitä, jossa 5 keskiarvolla on päästy lukioon ja jossa koko koulutus on pilipalitasoa. Ei voi verrrata suomenkieliseen puoleen, jossa paikasta on jouduttu taistelemaan pääsykokein.

[hijt]

Eihän sillä opintojen suorittamiskielellä pitäisi olla niin väliä, vaan sillä mitä on opiskeltu.

Kyllä ammattitermien hallinta on sidoksissa kieleen, jolla on opiskeltu. Turistikielitaito tai erilliset kielikurssit eivät alkuukaan riitä kattamaan ammattisanastovajetta.

Tätä testataan nimenomaan haastattelussa, jos ammattisanaston täydellistä tai edes hyvää hallintaa vieraalla kielellä vaaditaan. Suomenkielisiin opintoihin sisältyy nykyään usein ammattisanastoa ja -termistöä sisältävä englannin kurssi. Näin oli ainakin siinä amk:ssa, jossa minä opiskelin. Oppimateriaali saattoi myös olla englanniksi, vaikka itse opetus tapahtui suomen kielellä.

Jos ammattiaineita ei ole opiskeltu ollenkaan kielellä, niin kyllä termien osaaminen on erittäin heikkoa.

Edelleenkään hyvän ammatillisen kielitaidon saavuttamiseksi ei välttämättä tarvita kyseisellä kielellä opiskelua. Ammattisanastoa voi opetella aivan hyvin itsekseenkin, koska netti pursuaa hyviä vieraskielisiä manuaaleja, tutoriaaleja ynnä muita. Viimeistään itse työssä se sanasto karttuukin jo huimaa vauhtia.

[Jakke]

Tätä testataan nimenomaan haastattelussa, jos ammattisanaston täydellistä tai edes hyvää hallintaa vieraalla kielellä vaaditaan. Suomenkielisiin opintoihin sisältyy nykyään usein ammattisanastoa ja -termistöä sisältävä englannin kurssi. Näin oli ainakin siinä amk:ssa, jossa minä opiskelin. Oppimateriaali saattoi myös olla englanniksi, vaikka itse opetus tapahtui suomen kielellä.

Mun piti omassa haastattelussani kääntää pari englanninkielistä teknistä dokumenttia suomeksi. Ja totta, sekä perus-, että varsinkin täydennyskoulus, mitä itsekin olen työn ohessa hakenut on pohjautunut suurelta osin englanninkielisiin materiaaleihin.

Edelleenkään hyvän ammatillisen kielitaidon saavuttamiseksi ei välttämättä tarvita kyseisellä kielellä opiskelua. Ammattisanastoa voi opetella aivan hyvin itsekseenkin, koska netti pursuaa hyviä vieraskielisiä manuaaleja, tutoriaaleja ynnä muita. Viimeistään itse työssä se sanasto karttuukin jo huimaa vauhtia.

Jep näin on. Teknisillä aloilla, josta itselläni on kokemusta, suomenkielinenkin sanasto on paljolti englannin ja saksan kielestä johdettua, joten muutamien kymmenien tai vaikka satojen erikoissanojen opettelu ei todellakaan ole ylivoimaista.

[Jakke]

Ehkäpä TÄMÄ olis sopiva opiskelupaikka tälle porukalle?

[Pehmoluopio]

Ois muuten aika hassua hakea ulkomailta töitä, jos saisit vaan vaikka sitä suomalaista tradenomi-nimikettä käyttää...

"Tradenomi" on englanniksi "janitor".

[hijt]

Ois muuten aika hassua hakea ulkomailta töitä, jos saisit vaan vaikka sitä suomalaista tradenomi-nimikettä käyttää...

"Tradenomi" on englanniksi "janitor".

Hmm...ite en oo ainakaan tähän mennessä vielä talonmiehen hommia tehnyt...