Kirjoittaja agapi_dō » 23.04.2016 20:50
JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Hassua kun tuo vanhimmaksi pääseminen on joillekin jt-miehille niin tärkeä asia, vaikkei siitä makseta edes rahapalkkaa. MIksi ihmeessä? Ai niin, kunnian himo.
Mun ex-vainaa-appiukko esmes erosi kerran vanhimmuudestaan, kun oli törttöillyt Lanzarotella lahjakkaasti huppelissa. Mennyt kauppaan ja huomannutkin olevansa bordellissa. Aikamoinen töppäys vanhimmalta ja seurakuntalaiset nähneet että jätkä kävelee pois bordellin ovesta.
Ei ollut kuitenkaan liukkaille maksanut itseään, mutta töppäys kuitenkin, koska joku voisi kompastua moisesta.
Alkoi sitten kuitenkin pyrkiä vanhimmaksi takaisin ja pääsikin pian taas vanhimmaksi.
Mun oikeustajuun ei niinku millään mahdu tuollainen ajattelu. Jos minä olisin ollut vanhin ja törttöilly vähääkään joko huppelissa tai selvänä, niin heti olisin eronnut tehtävästä.
Minun mielestäni vanhimman kuuluu olla esimerkki kaikessa nokkamiehenä. Jos ei siihen pysty niin on syytä erota heti ja päästää siihen hommaan joku kunnianhimoisempi.
..hehh.. kuulostaa vähän siltä että kyseinen vanhin oli ehkä kyllästynyt amerikasta tuleviin suuseksikielto ym. määräyksiin ja päätti käydä mailman puolella "visiitillä"... kunnes kauhukseen ulos tullessaan törmäsi tutuihin.
Jos ajattelen että omalle kohdalle sattuisi, että kävelisin vahingossa vieraankielisessä kaupungissa ilman mitään aikomusta, sisälle bordelliin ja poistuisin sieltä mahd. nopeasti, niin en kokisi tehneeni mitään väärää. Mutta koska kyseinen vanhin halusi erota tehtävistään, hän koki tehneensä väärin. Mahdotonta arvailla että käytiinkö siellä liukkailla ja siitä sekä melkein kiinnijäämisestä syyllisyys ja ajattelukuvio "mitä muut odottavat että minun pitäisi toimia jotta näyttisin mahd. hurskaalta...? -Kieltää tietysti kaikki, ja vielä lisäksi ITSE erota vanhimmista, koska sehän todistaa että olen hyvinkin "pyhä"!
Vai oliko kyseessä niin syvän sortin aivopesu, että hän tosiaan tunsi syyllisyyttä siitä että joku "kompastuisi" hänen tekemänsä asian takia, mikä näytti ehkä muiden silmään joltain muulta?
Kukapa tietää.
Itse olen pitänyt tietynalisena mottona seuraavaa:
"Sinun vastuullasi on ainoastaan mitä sanot. Sinun vastuullasi ei ole se, miten muut sen ymmärtävät!!"
Pätee myös tekoihin, vaikka ne joskus ehkä näyttäisivätkin ulospäin joltain muulta kuin mitä ovat.
Tuosta tuli mieleen vanha Zen -tarina Hakuin nimisestä zen -mestarista. Tarina tuossa alla:
Is that so?
Zen-mestari Hakuinia kunnioitettiin puhtaiden elämäntapojensa vuoksi. Hänen lähellään asui kaunis neitonen, jonka vanhemmat omistivat ruokamyymälän. Eräänä päivänä vanhemmat huomasivat tytön olevan raskaana.
Vaikka he suuttuivat, tyttö ei aluksi halunnut paljastaa lapsen isää, mutta kovan painostuksen jälkeen kuitenkin nimesi Hakuinin. Kiihtyneinä vanhemmat menivät tapaamaan Hakuinia.
"Näinkö on?" tämä sanoi.
Synnyttyään lapsi annettiin Hakuinin huostaan. Tämä oli menettänyt maineensa, mikä ei häntä huolettanut, mutta hän piti lapsesta hyvää huolta. Hän hankki naapureiltaan maitoa ja kaikkea muuta mitä pikkuinen tarvitsi.
Vuotta myöhemmin tyttö-äiti katui valhettaan ja kertoi vanhemmilleen totuuden - lapsen oikea isä oli kalatorilla työskentelevä nuorukainen. Tytön vanhemmat menivät Hakuinin luo pyytämään anteeksi ja hakemaan lasta takaisin.
Kun Hakuin luovutti lapsen hän sanoi vain: "Näinkö on?"[quote="JarkkeParkkeBabylon5"]Hassua kun tuo vanhimmaksi pääseminen on joillekin jt-miehille niin tärkeä asia, vaikkei siitä makseta edes rahapalkkaa. MIksi ihmeessä? Ai niin, kunnian himo.
Mun ex-vainaa-appiukko esmes erosi kerran vanhimmuudestaan, kun oli törttöillyt Lanzarotella lahjakkaasti huppelissa. Mennyt kauppaan ja huomannutkin olevansa bordellissa. Aikamoinen töppäys vanhimmalta ja seurakuntalaiset nähneet että jätkä kävelee pois bordellin ovesta.
Ei ollut kuitenkaan liukkaille maksanut itseään, mutta töppäys kuitenkin, koska joku voisi kompastua moisesta.
Alkoi sitten kuitenkin pyrkiä vanhimmaksi takaisin ja pääsikin pian taas vanhimmaksi.
Mun oikeustajuun ei niinku millään mahdu tuollainen ajattelu. Jos minä olisin ollut vanhin ja törttöilly vähääkään joko huppelissa tai selvänä, niin heti olisin eronnut tehtävästä.
Minun mielestäni vanhimman kuuluu olla esimerkki kaikessa nokkamiehenä. Jos ei siihen pysty niin on syytä erota heti ja päästää siihen hommaan joku kunnianhimoisempi.[/quote]
..hehh.. kuulostaa vähän siltä että kyseinen vanhin oli ehkä kyllästynyt amerikasta tuleviin suuseksikielto ym. määräyksiin ja päätti käydä mailman puolella "visiitillä"... kunnes kauhukseen ulos tullessaan törmäsi tutuihin. :D
Jos ajattelen että omalle kohdalle sattuisi, että kävelisin vahingossa vieraankielisessä kaupungissa ilman mitään aikomusta, sisälle bordelliin ja poistuisin sieltä mahd. nopeasti, niin en kokisi tehneeni mitään väärää. Mutta koska kyseinen vanhin halusi erota tehtävistään, hän koki tehneensä väärin. Mahdotonta arvailla että käytiinkö siellä liukkailla ja siitä sekä melkein kiinnijäämisestä syyllisyys ja ajattelukuvio "mitä muut odottavat että minun pitäisi toimia jotta näyttisin mahd. hurskaalta...? -Kieltää tietysti kaikki, ja vielä lisäksi ITSE erota vanhimmista, koska sehän todistaa että olen hyvinkin "pyhä"!
Vai oliko kyseessä niin syvän sortin aivopesu, että hän tosiaan tunsi syyllisyyttä siitä että joku "kompastuisi" hänen tekemänsä asian takia, mikä näytti ehkä muiden silmään joltain muulta?
Kukapa tietää.
Itse olen pitänyt tietynalisena mottona seuraavaa:
"Sinun vastuullasi on ainoastaan mitä sanot. Sinun vastuullasi ei ole se, miten muut sen ymmärtävät!!"
Pätee myös tekoihin, vaikka ne joskus ehkä näyttäisivätkin ulospäin joltain muulta kuin mitä ovat.
Tuosta tuli mieleen vanha Zen -tarina Hakuin nimisestä zen -mestarista. Tarina tuossa alla:
[i][b]Is that so?[/b]
Zen-mestari Hakuinia kunnioitettiin puhtaiden elämäntapojensa vuoksi. Hänen lähellään asui kaunis neitonen, jonka vanhemmat omistivat ruokamyymälän. Eräänä päivänä vanhemmat huomasivat tytön olevan raskaana.
Vaikka he suuttuivat, tyttö ei aluksi halunnut paljastaa lapsen isää, mutta kovan painostuksen jälkeen kuitenkin nimesi Hakuinin. Kiihtyneinä vanhemmat menivät tapaamaan Hakuinia.
"Näinkö on?" tämä sanoi.
Synnyttyään lapsi annettiin Hakuinin huostaan. Tämä oli menettänyt maineensa, mikä ei häntä huolettanut, mutta hän piti lapsesta hyvää huolta. Hän hankki naapureiltaan maitoa ja kaikkea muuta mitä pikkuinen tarvitsi.
Vuotta myöhemmin tyttö-äiti katui valhettaan ja kertoi vanhemmilleen totuuden - lapsen oikea isä oli kalatorilla työskentelevä nuorukainen. Tytön vanhemmat menivät Hakuinin luo pyytämään anteeksi ja hakemaan lasta takaisin.
Kun Hakuin luovutti lapsen hän sanoi vain: "Näinkö on?"[/i]