Kirjoittaja Minä » 03.05.2016 20:51
Luonnostelin erokirjeeni: "Minä, ______, eroan JT:a allekirjoituksen päivämäärällä. Minulla on monia hyviä muistoja JT:a olemisesta, mutta enää en sydämessäni koe olevani JT. Olisi valehtelua enää jatkaa, valehtelua itselleni ja seurakunnalle. En pysty hyväksymään ei-JT:n tuomitsemista jo ennakkoon kuolemaan , tavallisten ja hyvien ihmisten. Etenkään kun ei tunne heitä ollenkaan. En myöskään hyväksy erottamisjärjestelyä, on julmaa erottaa ihminen rakkaistaan. Sen sijaan pitäisi rakastaa ja auttaa. Neljäntenä seikkana, muistan koko aktiivisen JT aikani kokeneeni jatkuvaa syyllisyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä en jaksanut.
En halua että minuun koskaan missään olosuhteissa otetaan mitään yhteyttä. "
Siinä se. Postiin vaan. Adjöö.
Oikeastaan tämän asia sai lopullisen sinetin kun äitini kuoli ja tajusin kuinka lyhyt elämä on turhan sälän mukana kantamiseen.
Luonnostelin erokirjeeni: "Minä, ______, eroan JT:a allekirjoituksen päivämäärällä. Minulla on monia hyviä muistoja JT:a olemisesta, mutta enää en sydämessäni koe olevani JT. Olisi valehtelua enää jatkaa, valehtelua itselleni ja seurakunnalle. En pysty hyväksymään ei-JT:n tuomitsemista jo ennakkoon kuolemaan , tavallisten ja hyvien ihmisten. Etenkään kun ei tunne heitä ollenkaan. En myöskään hyväksy erottamisjärjestelyä, on julmaa erottaa ihminen rakkaistaan. Sen sijaan pitäisi rakastaa ja auttaa. Neljäntenä seikkana, muistan koko aktiivisen JT aikani kokeneeni jatkuvaa syyllisyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä en jaksanut.
En halua että minuun koskaan missään olosuhteissa otetaan mitään yhteyttä. "
Siinä se. Postiin vaan. Adjöö.
Oikeastaan tämän asia sai lopullisen sinetin kun äitini kuoli ja tajusin kuinka lyhyt elämä on turhan sälän mukana kantamiseen.