Lozen Dahteste kirjoitti:[--] onko kasvava nuori kehittänyt itselleen hyvän hengellisen sisällön, johon kuuluu rukous, Jumalan sanan tutkiminen ja osansa antaminen julkiseen sananpalvelukseen vai ovatko harrastukset, kaverien kanssa hengailu, tietokonepelien pelaaminen tai TV:n töllääminen johtanut kenties siihen, että totuus ei enää isnapaa ja on menettänyt merkityksensä nuoren elämässä huvitusten tullessa elämän pääsisällöksi. On sitten totuuden nimissä niitäkin ihmisiä, jotka ovat lapsesta saakka olleet todistajien yhteydessä vanhuus ikään ja aina kuolemaansa asti. Tunnen tälläisiä ihania ihmisiä. Mietin tässä sitä, miksi sitten heidän uskonsa on ollut kestävälle pohjalle rakennettu ja jonkun toisen taas ei?
1) Mielestäni mainitsemissasi asioissa ei ole kummassakaan mitään väärää jos ne tehdään
vapaasta tahdosta (todistajissa tämä tosin ei toteudu kovin hyvin, koska ne ovat enemmän tai vähemmän pakollisia ja ainoat oikeat tulkinnat tulevat aina hallintoelimeltä) kehittävät ihmistä positiivisesti pidemmällä aika välillä eikä se ole vain yhteestä lähteestä hankittua (Vartiotorni, Herätkää, muut seuran julkaisut ja kokoukset) sillä Jehovan todistajiahan usein joko kehotetaan tai suoraan kielletään tarkastamasta lähteitä tai edes lukemasta vanhoja seuran omia julkaisuja (koska he lainaavat väärin joka on epäeettistä). Muussa tapauksessa se on vain luppoajan viettämistä joka pidemmällä aikavälillä turruttaa ja tekee ihmisestä passiivisen idiootin, kts. toinen kohta.
On hyvä jos ihminen
omasta halustaan - ei pakkoteesta - tekee kyseisiä asioita muiden rakentavien asioiden ohella ja kokee nyt vaikka
katarsiksen. Tuohan usein taitaa olla se perimmäinen fiilis jonka perässä ihmiset uskontoon liittyvät. Varsinkin kristityt koska "Jeesus kuoli traagisesti ja nyt minun syntini ovat anteeksi annetut, hallelujah!". Saman fiiliksen saa tosin muustakin taiteen muodoista kuin vain kirjallisuudesta (esim. Raamattu). Siihen ei Jumalaa tai edes uskontoa tarvita.
2) Sitten se tarjoamasi populaarikulttuuri viittaus (esim. käytit videopelejä ja TV:tä).
Mistä lähtien kaiken aikansa jälkimmäiseen laittavaa (esim. lukemista väheksyvää (= kehittää aivoja), mahdollisesti haisevaa ja epähygieenistä ihmistä on pidetty arvossa - yhtään missään piireissä? Tuohon kun lisäät vielä alkoholin nauttimisen niin sinulla on umpilaiska ihminen joka ei saavuta elämässään koskaan mitään vaan valittaa elämäänsä kotona ja manaa kuinka koko maailma on paska ja hänellä on erikoisoikeus nousta maineeseen ja kunniaan tekemättä yhtään mitään sen eteen (aika perus JT minusta

). Miksi
vain ensimmäinen (Raamatun hirveä lukeminen, tutkiminen, rukoilu, kenttäpalvelus ja kaikki muut
Vartiotorniseuran määrittelemät asiat) pitää olla se meriitti jolla ihmisen koko olemus arvostellaan? Miksei voisi esim. olla hyvin syvä ja tuntuva sivistyneisyys populaarikulttuurin kanssa, taiteen alalla, lääketieteessä, lakitieteessä, uskonnossa, biologiassa, matematiikassa, filosofiassa ja liikunassa tai ylipäänsä missä tahansa muussa asiassa tahansa? Miksi se on vain ja ainoastaan nämä uskonto-asiat ja kenttätunnit?
Itse koen että olen sivistänyt itseäni viimeisen viiden vuoden aikana - enemmän kuin 23 vuoden aikana todistajana - huimat määrät ja sitä myötä minusta on kasvanut aikuisempi ja tasapainoisempi, muita enemmän hyväksyvä ihminen. Olenko täydellinen? En, mutta ainakaan en ole enää yhtä naiivi kuin todistajana ollessani...
Toisin sanoen, mielestäni se mitä ihminen tekee (mikä tahansa) niin jos se ei vaikuta negatiivisesti elämän muihin osa-alueisiin ja ihminen osaa sitä soveltaa muussa elämässä positiivisesti niin se on OK vaikka itse en sitä asiaa mitä muut tekevät arvossa pitäisikään sen kummemmin. Minä vain en ole maailman napa joka päättää mikä on "rahan ja ajan" arvosta, kuten Vartiotorniseura taas tekee.
Esimerkiksi nyt vaikka se että Jehovan todistajat eivät hirveästi tunnu arvostavan lääkäreitä - vai kuinka usein kuulet lääketieteen ammattilaisista puhuttavan kauniisti vai onko aihe yleensä verensiirron ja niitä suorittavien lääkäreiden demonisoiminen? Kyseiset ihmiset ovat uhranneet omasta elämästään useita kymmeniä vuosia siihen että ihmiset ketkä tahallaan tuhoavat oman elämänsä vaikka nyt ryyppäämäällä, voisivat selvitä ja palata ryyppäämään. Oikeastaan ei tarvitse edes olla noin radikaali vaan ihan tavallinenkin kokemus. Se voisi olla vaikka sydänsairaus tai katkennut jalka. Todistajat eivät yksinkeraisesti arvosta lääkäreitä (tai muitakaan alan ammattilaisia, esim. poliisia kertomalla pedofilia tapauksia vaan ne "ratkaistaan" maallikoiden kesken). Usein kuuluu 24h tunnin leikkauksen jälkeen huudahdus "Thank God (kiitos Jumala)!" vaikka ilman lääkäriä kyseinen henkilö olisi nyt kuollut. Jumalalla ei ole mitään tekemistä tämän ihmisen asialle omistautumisen kanssa joten osoittakaa arvostuksenne oikeaan kohteeseen ja kiittäkää sitä lääkäriä.
Sen sijaan kaikki arvostus osoitetaan seurakunnan vanhimille, useasti täysin naiville ihmiselle joka ei koskaan ole elämässään saavuttanut muuta kuin vanhimman statuksen. Esimerkkinä näytin kerran eräälle vanhimmalle yhden lihasvenytys liikkeen ja hän kysyi huolestuneena että "onkohan tämä edes terveellistä?" Herran jestas, tälle tietämättömälle ihmiselle kyllä arvostus riittää ja häneen verrataan aina kun mahdollisuus tulee! Kyseinen vanhin ei ollut mistään ajan tasalla muutenkaan. Aina kaikki oli väärin ja minua kyllä koulutti "omantunnon asioissa" kun vain kerkesi mutta yleissivistys seuran asioiden ulkopuolella hipoi nollaa (pois lukien hänen työasiansa). Silti hänen mielipiteitään piti pitää hyvin arvostettavina vaikka ne olivat usein täysin ... en edes tiedä oikeaa sanaa joten sanon että "idioottimaisia".
3) Lopuksi mainitsit ihmiset keillä on ns. "oma suhde Jumalaan/hengellisyys". Et tiedä onko heillä, enkä tiedä minäkään. Kuinka monta "hyvää avioliittoa" onkaan kariutunut koska se ei oikeasti ollut sitä mitä uskottiin? Monet ovat mukana vain ja ainoastaan tavasta, eivät aidosta Jumalan rakkaudesta tai aidosta hengellisyydestä johtuen. He eivät mieti asioita kuten sinä nyt teet, vaan tekevät asioita "koska niin vain pitää tehdä, piste". Tämä taasen on erittäin hyvä seuran kannalta koska heiltä saadaan helposti rahaa ja enemmän kenttätunteja kun sanotaan että "hei, tarvitaan lisää" -- "ai, no kyllä minä sitten annan kerta tarvitaan". He ovat ns. "tapatodistajia" tai "kulttuuritodistajia" ja siinä se. Ei mitään hengellisyyttä tai uskoa missään vaikkakin aivopesu saattaa toimia hyvinkin voimakkaasti ja esim. sanat "verensiirto" ja "luopio" aiheuttavat hyvin ahdistavan tunnetilan. Osa taas on todistaja vaikka ei uskokkaan ja eivät välttämättä ole enää edes mielenhallinnan alla. He eivät vain kehtaa lähteä koska lähtemisestä/itse eroamisesta seuraa karttaminen. Ääneen sanomisesta seuraa myös sama rangaistus. Seuraavassa kohdassa hieman lisää.
Lozen Dahteste kirjoitti:Mutta kuitenkin jokainen kuten olen todennut tekee oman ratkaisunsa henkisen todellisuutensa ja identiteettinsä suhteen.
Niin tekeekin ja siitä ei seurauksena kuulu olla järjestelmällinen karttaminen
vain sen takia että olet eri mieltä siitä onko hallintoelin sitä mitä väittää ja päätät itse erota ja tehdä oman maailmankatsomuksesi ilman Vartiotorniseuran vaikutusta. Minusta on aivan kohtuutonta vaatia että ihminen ei missään vaiheessa elämäänsä saa kasvaa. Kasvamiseen kuuluu myös mielipiteen muuttuminen. Ei ole myöskään oikeudellista että aikuiselta ihmiseltä kielletään kasvaminen enemmän aikuiseksi. Minä en henk.koht. usko että ihminen on koskaan "aikuinen", tai parempi olisi varmaan käyttää termiä "täydellinen". Tietoa kun tulee lisää niin ihminen kasvaa ja tätä tapahtuu niin pitkään kunnes kuolet. On siis minusta väärin että se luonnollinen prosessi estetään Vartiotorniseuran toimesta uhkaamalla että sitten perheesi hylkää sinut jos kasvat siitä ulos (jonka merkkinä sitten eroat tästä "klubista").
Lozen Dahteste kirjoitti:Minusta olisi siksi erittäin mielenkiintoista kuulla, kuinka sitten pitäisi toimia sellaisten henkilöitten tapauksissa, jotka ovat esimerkiksi pedofiilejä, alkoholisteja, tai jääneet rysän päältä kiinni pettäessään aviopuolisoaan tai tehneet muuta radikaalia toimintaa ikään kuin hengellistä terrorismia Jumalan sanaa kohtaan. Kuinka heitä pitäisi sitten kohdella seurakunnassa? Tähän haluaisin kommentointia.
Ei erottamisessa ole mitään väärää, kuten on jo todettu. Myöskin ihmisillä on vapaus olla olematta jonkun ihmisen kanssa jos kokevat että kyseinen henkilö on huonoa seuraa ja heillä on negatiivinen vaikutus elämän laatuun. Joka ikisessä yhteiskunnan asteessa sitä harrastetaan.
Se taas miten todistajien elämä on niin totalitaarista että erottaminen tarkoittaa käytännössä elämän "loppumista" ja kaikki pitää aloittaa täysin nollasta niin puhutaan ihan eri asiasta. Jos muusta maailmasta ei oltaisi niin totalitaarisesti erossa niin erottaminen ei olisi yhtä iso ongelma, vai mitä olet mieltä?
Kyseistä asiaa hieman hipaiseva video joka avasi omia silmiä taas lisää oli tämä (sis. suomalaiset tekstit):
Extrana haluan vielä lisätä siihen mielipiteeseen että todistajat eivät saa kritisoida hallintoelimen päätöksiä sellaisen ajatuksen että kerroppa salilla että olet käynyt täällä kirjoittelemassa ja että siellä on hyviä mielipiteitä sinun mielestäsi. Katso minkä reaktion saat aikaan ja kuinka nopeasti olet oikeuskomiteassa...
[quote="Lozen Dahteste"][--] onko kasvava nuori kehittänyt itselleen hyvän hengellisen sisällön, johon kuuluu rukous, Jumalan sanan tutkiminen ja osansa antaminen julkiseen sananpalvelukseen vai ovatko harrastukset, kaverien kanssa hengailu, tietokonepelien pelaaminen tai TV:n töllääminen johtanut kenties siihen, että totuus ei enää isnapaa ja on menettänyt merkityksensä nuoren elämässä huvitusten tullessa elämän pääsisällöksi. On sitten totuuden nimissä niitäkin ihmisiä, jotka ovat lapsesta saakka olleet todistajien yhteydessä vanhuus ikään ja aina kuolemaansa asti. Tunnen tälläisiä ihania ihmisiä. Mietin tässä sitä, miksi sitten heidän uskonsa on ollut kestävälle pohjalle rakennettu ja jonkun toisen taas ei?[/quote]
[b]1)[/b] Mielestäni mainitsemissasi asioissa ei ole kummassakaan mitään väärää jos ne tehdään [i]vapaasta tahdosta[/i] (todistajissa tämä tosin ei toteudu kovin hyvin, koska ne ovat enemmän tai vähemmän pakollisia ja ainoat oikeat tulkinnat tulevat aina hallintoelimeltä) kehittävät ihmistä positiivisesti pidemmällä aika välillä eikä se ole vain yhteestä lähteestä hankittua (Vartiotorni, Herätkää, muut seuran julkaisut ja kokoukset) sillä Jehovan todistajiahan usein joko kehotetaan tai suoraan kielletään tarkastamasta lähteitä tai edes lukemasta vanhoja seuran omia julkaisuja (koska he lainaavat väärin joka on epäeettistä). Muussa tapauksessa se on vain luppoajan viettämistä joka pidemmällä aikavälillä turruttaa ja tekee ihmisestä passiivisen idiootin, kts. toinen kohta.
On hyvä jos ihminen [i]omasta halustaan[/i] - ei pakkoteesta - tekee kyseisiä asioita muiden rakentavien asioiden ohella ja kokee nyt vaikka [url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Katarsis]katarsiksen[/url]. Tuohan usein taitaa olla se perimmäinen fiilis jonka perässä ihmiset uskontoon liittyvät. Varsinkin kristityt koska "Jeesus kuoli traagisesti ja nyt minun syntini ovat anteeksi annetut, hallelujah!". Saman fiiliksen saa tosin muustakin taiteen muodoista kuin vain kirjallisuudesta (esim. Raamattu). Siihen ei Jumalaa tai edes uskontoa tarvita.
[b]2)[/b] Sitten se tarjoamasi populaarikulttuuri viittaus (esim. käytit videopelejä ja TV:tä).
Mistä lähtien kaiken aikansa jälkimmäiseen laittavaa (esim. lukemista väheksyvää (= kehittää aivoja), mahdollisesti haisevaa ja epähygieenistä ihmistä on pidetty arvossa - yhtään missään piireissä? Tuohon kun lisäät vielä alkoholin nauttimisen niin sinulla on umpilaiska ihminen joka ei saavuta elämässään koskaan mitään vaan valittaa elämäänsä kotona ja manaa kuinka koko maailma on paska ja hänellä on erikoisoikeus nousta maineeseen ja kunniaan tekemättä yhtään mitään sen eteen (aika perus JT minusta :lol: ). Miksi [i]vain[/i] ensimmäinen (Raamatun hirveä lukeminen, tutkiminen, rukoilu, kenttäpalvelus ja kaikki muut [i]Vartiotorniseuran määrittelemät asiat[/i]) pitää olla se meriitti jolla ihmisen koko olemus arvostellaan? Miksei voisi esim. olla hyvin syvä ja tuntuva sivistyneisyys populaarikulttuurin kanssa, taiteen alalla, lääketieteessä, lakitieteessä, uskonnossa, biologiassa, matematiikassa, filosofiassa ja liikunassa tai ylipäänsä missä tahansa muussa asiassa tahansa? Miksi se on vain ja ainoastaan nämä uskonto-asiat ja kenttätunnit?
Itse koen että olen sivistänyt itseäni viimeisen viiden vuoden aikana - enemmän kuin 23 vuoden aikana todistajana - huimat määrät ja sitä myötä minusta on kasvanut aikuisempi ja tasapainoisempi, muita enemmän hyväksyvä ihminen. Olenko täydellinen? En, mutta ainakaan en ole enää yhtä naiivi kuin todistajana ollessani...
Toisin sanoen, mielestäni se mitä ihminen tekee (mikä tahansa) niin jos se ei vaikuta negatiivisesti elämän muihin osa-alueisiin ja ihminen osaa sitä soveltaa muussa elämässä positiivisesti niin se on OK vaikka itse en sitä asiaa mitä muut tekevät arvossa pitäisikään sen kummemmin. Minä vain en ole maailman napa joka päättää mikä on "rahan ja ajan" arvosta, kuten Vartiotorniseura taas tekee.
Esimerkiksi nyt vaikka se että Jehovan todistajat eivät hirveästi tunnu arvostavan lääkäreitä - vai kuinka usein kuulet lääketieteen ammattilaisista puhuttavan kauniisti vai onko aihe yleensä verensiirron ja niitä suorittavien lääkäreiden demonisoiminen? Kyseiset ihmiset ovat uhranneet omasta elämästään useita kymmeniä vuosia siihen että ihmiset ketkä tahallaan tuhoavat oman elämänsä vaikka nyt ryyppäämäällä, voisivat selvitä ja palata ryyppäämään. Oikeastaan ei tarvitse edes olla noin radikaali vaan ihan tavallinenkin kokemus. Se voisi olla vaikka sydänsairaus tai katkennut jalka. Todistajat eivät yksinkeraisesti arvosta lääkäreitä (tai muitakaan alan ammattilaisia, esim. poliisia kertomalla pedofilia tapauksia vaan ne "ratkaistaan" maallikoiden kesken). Usein kuuluu 24h tunnin leikkauksen jälkeen huudahdus "Thank God (kiitos Jumala)!" vaikka ilman lääkäriä kyseinen henkilö olisi nyt kuollut. Jumalalla ei ole mitään tekemistä tämän ihmisen asialle omistautumisen kanssa joten osoittakaa arvostuksenne oikeaan kohteeseen ja kiittäkää sitä lääkäriä.
Sen sijaan kaikki arvostus osoitetaan seurakunnan vanhimille, useasti täysin naiville ihmiselle joka ei koskaan ole elämässään saavuttanut muuta kuin vanhimman statuksen. Esimerkkinä näytin kerran eräälle vanhimmalle yhden lihasvenytys liikkeen ja hän kysyi huolestuneena että "onkohan tämä edes terveellistä?" Herran jestas, tälle tietämättömälle ihmiselle kyllä arvostus riittää ja häneen verrataan aina kun mahdollisuus tulee! Kyseinen vanhin ei ollut mistään ajan tasalla muutenkaan. Aina kaikki oli väärin ja minua kyllä koulutti "omantunnon asioissa" kun vain kerkesi mutta yleissivistys seuran asioiden ulkopuolella hipoi nollaa (pois lukien hänen työasiansa). Silti hänen mielipiteitään piti pitää hyvin arvostettavina vaikka ne olivat usein täysin ... en edes tiedä oikeaa sanaa joten sanon että "idioottimaisia".
[b]3)[/b] Lopuksi mainitsit ihmiset keillä on ns. "oma suhde Jumalaan/hengellisyys". Et tiedä onko heillä, enkä tiedä minäkään. Kuinka monta "hyvää avioliittoa" onkaan kariutunut koska se ei oikeasti ollut sitä mitä uskottiin? Monet ovat mukana vain ja ainoastaan tavasta, eivät aidosta Jumalan rakkaudesta tai aidosta hengellisyydestä johtuen. He eivät mieti asioita kuten sinä nyt teet, vaan tekevät asioita "koska niin vain pitää tehdä, piste". Tämä taasen on erittäin hyvä seuran kannalta koska heiltä saadaan helposti rahaa ja enemmän kenttätunteja kun sanotaan että "hei, tarvitaan lisää" -- "ai, no kyllä minä sitten annan kerta tarvitaan". He ovat ns. "tapatodistajia" tai "kulttuuritodistajia" ja siinä se. Ei mitään hengellisyyttä tai uskoa missään vaikkakin aivopesu saattaa toimia hyvinkin voimakkaasti ja esim. sanat "verensiirto" ja "luopio" aiheuttavat hyvin ahdistavan tunnetilan. Osa taas on todistaja vaikka ei uskokkaan ja eivät välttämättä ole enää edes mielenhallinnan alla. He eivät vain kehtaa lähteä koska lähtemisestä/itse eroamisesta seuraa karttaminen. Ääneen sanomisesta seuraa myös sama rangaistus. Seuraavassa kohdassa hieman lisää.
[quote="Lozen Dahteste"]Mutta kuitenkin jokainen kuten olen todennut tekee oman ratkaisunsa henkisen todellisuutensa ja identiteettinsä suhteen.[/quote]
Niin tekeekin ja siitä ei seurauksena kuulu olla järjestelmällinen karttaminen [i]vain sen takia[/i] että olet eri mieltä siitä onko hallintoelin sitä mitä väittää ja päätät itse erota ja tehdä oman maailmankatsomuksesi ilman Vartiotorniseuran vaikutusta. Minusta on aivan kohtuutonta vaatia että ihminen ei missään vaiheessa elämäänsä saa kasvaa. Kasvamiseen kuuluu myös mielipiteen muuttuminen. Ei ole myöskään oikeudellista että aikuiselta ihmiseltä kielletään kasvaminen enemmän aikuiseksi. Minä en henk.koht. usko että ihminen on koskaan "aikuinen", tai parempi olisi varmaan käyttää termiä "täydellinen". Tietoa kun tulee lisää niin ihminen kasvaa ja tätä tapahtuu niin pitkään kunnes kuolet. On siis minusta väärin että se luonnollinen prosessi estetään Vartiotorniseuran toimesta uhkaamalla että sitten perheesi hylkää sinut jos kasvat siitä ulos (jonka merkkinä sitten eroat tästä "klubista").
[quote="Lozen Dahteste"]Minusta olisi siksi erittäin mielenkiintoista kuulla, kuinka sitten pitäisi toimia sellaisten henkilöitten tapauksissa, jotka ovat esimerkiksi pedofiilejä, alkoholisteja, tai jääneet rysän päältä kiinni pettäessään aviopuolisoaan tai tehneet muuta radikaalia toimintaa ikään kuin hengellistä terrorismia Jumalan sanaa kohtaan. [b] Kuinka heitä pitäisi sitten kohdella seurakunnassa? [/b]Tähän haluaisin kommentointia.[/quote]
Ei erottamisessa ole mitään väärää, kuten on jo todettu. Myöskin ihmisillä on vapaus olla olematta jonkun ihmisen kanssa jos kokevat että kyseinen henkilö on huonoa seuraa ja heillä on negatiivinen vaikutus elämän laatuun. Joka ikisessä yhteiskunnan asteessa sitä harrastetaan.
Se taas miten todistajien elämä on niin totalitaarista että erottaminen tarkoittaa käytännössä elämän "loppumista" ja kaikki pitää aloittaa täysin nollasta niin puhutaan ihan eri asiasta. Jos muusta maailmasta ei oltaisi niin totalitaarisesti erossa niin erottaminen ei olisi yhtä iso ongelma, vai mitä olet mieltä?
Kyseistä asiaa hieman hipaiseva video joka avasi omia silmiä taas lisää oli tämä (sis. suomalaiset tekstit):
[youtube]https://www.youtube.com/watch?v=ao8L-0nSYzg[/youtube]
Extrana haluan vielä lisätä siihen mielipiteeseen että todistajat eivät saa kritisoida hallintoelimen päätöksiä sellaisen ajatuksen että kerroppa salilla että olet käynyt täällä kirjoittelemassa ja että siellä on hyviä mielipiteitä sinun mielestäsi. Katso minkä reaktion saat aikaan ja kuinka nopeasti olet oikeuskomiteassa...