Veljesseura.org

wolframium kirjoitti:

Witless kirjoitti:Kokemus vaihteli ääritylsästä esitelmästä näytelmillä ja tienraivaajien ulkomaankokemuksilla ryyditettyyn piirikonventtiin jossa tarjottiin nakkeja, lihapiirakoita ja karkkia.

Viiden markan punavalkoiset vartsikkasetelit oli veikeitä "leikkirahoja". Niissähän oli merkitty 10 kpl 50 pennin lohkoja, joita karkkiständin hemaisevat neitokaiset sitten ruksivat yli... (näin siis n. 8-vuotiaan silmin katsottuna) Siihen aikaan tuollainen seteli riitti pikkupojalla pitkään. Sunnuntaina saattoi sitten tulla vielä kiire ruksauttaa kaikki aikuisten setelit loppuun, eli nakit ja piirakat ja grandit teki kauppansa ennen kotimatkaa.

Paitsi että usein piirikonventeissa oli sunnuntaina ohjelman päätyttyä makeisosastossa lähinnä sinistä Mynthonia..

Witless kirjoitti:Kokemus vaihteli ääritylsästä esitelmästä näytelmillä ja tienraivaajien ulkomaankokemuksilla ryyditettyyn piirikonventtiin jossa tarjottiin nakkeja, lihapiirakoita ja karkkia.

Viiden markan punavalkoiset vartsikkasetelit oli veikeitä "leikkirahoja". Niissähän oli merkitty 10 kpl 50 pennin lohkoja, joita karkkiständin hemaisevat neitokaiset sitten ruksivat yli... (näin siis n. 8-vuotiaan silmin katsottuna) Siihen aikaan tuollainen seteli riitti pikkupojalla pitkään. Sunnuntaina saattoi sitten tulla vielä kiire ruksauttaa kaikki aikuisten setelit loppuun, eli nakit ja piirakat ja grandit teki kauppansa ennen kotimatkaa.

Kokoontumisia on kovin vaikea niputtaa yhteen ja arvioida kokonaisuutena. Kokemus vaihteli ääritylsästä esitelmästä näytelmillä ja tienraivaajien ulkomaankokemuksilla ryyditettyyn piirikonventtiin jossa tarjottiin nakkeja, lihapiirakoita ja karkkia. Keskimäärin kyllä oli tylsää, viikon pakollista viittä tuntia kevennettiin puolisalaa tapahtuneella piirtämisellä ja jos oikein tuhmiksi äidyttiin niin väliajalla haettiin lähellä sijainneesta kioskista salmiakkia.

Vieras kirjoitti:Kysymys: Mikä on valmiiden vastausten ja toiston esimerkki?

Autistinen kirjoitusosaston jäsen oikolukee kirjoittamansa tutkittavan artikkelin JA vertailee sen yhtenevyyttä KAIKKIIN aikaisemmin julkaistuihin Vartiotorneihin.

No huh, nyt alan hiukan ymmärtämään, että mistä ne vartiotornilaiset kehäpäätelmät oikein kumpuavat..

Olin nuoruudessani useammassakin seurakunnassa, ja jokaisessa harrastettiin viivajaisia. Monesti myös leikittiin kenttäpalvelukseen liittyviä leikkejä, taikka kilpailtiin siitä kuka osaa luetella ulkoa raamatun kirjoittajat, kymmenen käskyä, paavalin muodostamat seurakunnat tms. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin ohje, ettei saisi järjestää viivajaisia, ellei paikalla ole vanhinta tai avustavaa. Siihen ne hauskuudet sitten loppuivatkin. Tämä taisi tapahtua joskus 90-luvun puolivälissä.

Jos siellä pelättiin heräävän itsenäistä ajattelua ilman vanhimpia? Viivajaiset kyllä jo sinänsä ovat yksi toiston...toiston.. ja vielä kerran toiston ja valmiiden vastausten malliesimerkki.

Kysymys: Mikä on valmiiden vastausten ja toiston esimerkki?

Meillä järjestettiin kanssa viivajaisia. Vanhimmat suhtautui niihin todella suopeasti. Itse en niistä jaksanut oikeen innostua, vaikka aina osallistuinkin. Mukavampaa oli se viivajaisten jälkeinen ohjelma. Itse aina leivoin viivajaisiin jotain herkullista ja koko viivajaisten ajan odottelin, että päästään herkuttelemaan

Vieras kirjoitti: Kiinnostava juttu muuten että kerran muuan kierrosvalvoja kritisoi vähän kimpaantuneena jopa sitä että viivajaisiin suhtaudutaan monesti niin nuivasti... joskus näinkin päin.

Meillä perusteltiin tätä sillä, että nämä viivajaiset ovat ikäänkuin kokouksia ja kokouksia pitäisi olla aina vetämässä ja valvomassa joku vanhin... että nuorten keskuudessa järjestettäviä kokouksia ei katsottu ainakaan tuolloin kovinkaan hyväksyttyinä. Kyllä siitä silloin purnattiin... ja ihan syystä. Josko on ajatukset sitten muuttuneet taikka on ollut kyseessä sitten joku "löysäpipoisempi" kierrosvalvoja, mutta näin meillä.

pakana kirjoitti:

Yleisönpalvoja kirjoitti:Tästä tuli mieleeni ns. vt-viivaus -illanistujaiset, "viivajaiset"... Noissa joskus saattaa jotain itsenäistä ajatteluakin jos porukka on sopiva. Mutta kokemukseni mukaan yleensä ei, tilaisuudet ovat sellaisia minikokouksia jotka menee täsmälleen käsikirjoituksen mukaan. Mutta ainakin siitä saavat jotkut nuoret "tekosyyn" viettää aikaa porukalla.

Meillä muuten harrastettiin näitä viivajaisia... oli joskus oikein Karkkilan ja Espoon nuorten yhteisiä viivajaisia, mutta ne päättyivät siihen, että vanhimmat lopulta kielsivät ne oikein lavalta.

Kiinnostava juttu muuten että kerran muuan kierrosvalvoja kritisoi vähän kimpaantuneena jopa sitä että viivajaisiin suhtaudutaan monesti niin nuivasti... joskus näinkin päin.

Yleisönpalvoja kirjoitti:Tästä tuli mieleeni ns. vt-viivaus -illanistujaiset, "viivajaiset"... Noissa joskus saattaa jotain itsenäistä ajatteluakin jos porukka on sopiva. Mutta kokemukseni mukaan yleensä ei, tilaisuudet ovat sellaisia minikokouksia jotka menee täsmälleen käsikirjoituksen mukaan. Mutta ainakin siitä saavat jotkut nuoret "tekosyyn" viettää aikaa porukalla.

Meillä muuten harrastettiin näitä viivajaisia... oli joskus oikein Karkkilan ja Espoon nuorten yhteisiä viivajaisia, mutta ne päättyivät siihen, että vanhimmat lopulta kielsivät ne oikein lavalta.

Tony kirjoitti: Ongelmaa pahentaa vt-seuran kontrollointihalu, jossa pienryhmien raamatun tutkiminen (ja eittämättä myös vt-seuran kirjallisuuden tutkiminen) on kyseenalaistettu. Juuri tuollaisissa porukoissa nuoret voisivat yhdistää uskonnonharjoittamisen ja sen jälkeen seuraavan yhteisen vapaa-ajan. Toiminta voisi olla mielenkiintoista ja palkitsevaa. Mutta ei, kaikki tulee tapahtua tiukan valvonnan alla ja soveltaminen on saatanasta.

Tästä tuli mieleeni ns. vt-viivaus -illanistujaiset, "viivajaiset"... Noissa joskus saattaa jotain itsenäistä ajatteluakin jos porukka on sopiva. Mutta kokemukseni mukaan yleensä ei, tilaisuudet ovat sellaisia minikokouksia jotka menee täsmälleen käsikirjoituksen mukaan. Mutta ainakin siitä saavat jotkut nuoret "tekosyyn" viettää aikaa porukalla.

Tony kirjoitti: Mikä sitten on mennyt vt-seuran tavassa toimia nuorten suhteen pieleen, että nämä usein jättävät järjestön?

Yksi merkittävä asia on se että jos ja kun lapsena/nuorena jää srkn kaveripiirin ulkopuolelle eikä maailmallisiakaan kavereita saisi olla. Tästä nuori katkeroituu koko järjestölle. Kyllä siinä iässä pitää ikätovereita olla.

Lapsena ei kiinnostanut sen enempää koksat ku konventitkaan, mutta nuorempana sitten ne konventit alkoi jo olemaan ihan kiinnostavia paikkoja... tuli siis reissattua oikeastaan useammassakin konventissa, riippuen kenen piirin konventti oli kulloinkin ja kuka "ihqu veli" kyseisestä konventeista löytyi...

Kesän konventithan ne oli yhtä juhlaa... väliajat ja sitten kaikki stadin lintsikeikat sun muut oli ihan legendaarisia...

Jos jotain on ikävä, niin just noita juttuja.

Ankea tosiaan...kotona hirveä perheriita ennen koksaa tai kirjistä, silmät punaisina oli vain lähdettävä. Kokouksen jälkeen kovisteltiin autossa," miksi et vastannut". Olin lapsena aika ujo. Painostus tuntui kamalalta, ensin koko kokouksen kerännyt rohkeutta vastaamiseen, sitten kun ei uskaltanut niin haukuttiin heti perään. Vanhemmat päättivät kenen todistajien kanssa saatiin salilla jutella ja kenen ei, ja jos väärän kanssa puhui niin kuulustelu autossa oli armoton. Vanhemmat pelkäsitvät joitakin juorukelloja, jäimme lapsina ikävään välikäteen, kun muutama sisar tuli meille juttelemaan (juorukellot) ja lapsena ei ollut minkäänlaisia aseita. Syyt kyllä saatiin niskoille, ihan kuin itse oltaisiin niille sisarille rangaistuksen pelossa ees uskallettu mennä juttelemaan. Olisihan sitä muitakin ankeuksia kerrottavana...

Inhosin kokouksia, konventteja ja kentällä käymistä. Ja pakko niihin oli vain mennä, kun vanhemmat pakottivat, muuten olisi saanut joko selkäänsä tai häädön kotoa.